Miten sijaisvanhemmat saavat tukea haastavissa tilanteissa?
30.12.2025
Sijaisvanhemmat saavat tukea haastavissa tilanteissa moniammatillisista tiimeistä, lastensuojelun työntekijöiltä, vertaisryhmistä ja kriisiapupalveluista. Ammatillinen tuki sisältää säännöllistä ohjausta, terapiapalveluja ja akuuttien tilanteiden hallintaa. Tärkeää on rakentaa tukiverkosto etukäteen ja hakea apua ajoissa. Seuraavaksi käsittelemme yleisimpiä haasteita ja käytännön tukikeinoja sijaisvanhemmuudessa.
Millaisia haasteita sijaisvanhemmat kohtaavat arjessaan?
Sijaisvanhemmat kohtaavat arjessaan monenlaisia haasteita, jotka liittyvät erityisesti traumatisoituneiden lasten käyttäytymiseen, kiintymysongelmiin ja kouluvaikeuksiin. Yleisimpiä haasteita ovat lapsen aggressiivinen käyttäytyminen, luottamuksen rakentamisen vaikeus, unihäiriöt ja regressio. Myös sijaisvanhempien omat tunteet ja stressi kuormittavat arkea.
Traumatisoituneet lapset voivat osoittaa käyttäytymisongelmia, jotka heijastavat heidän aiempia kokemuksiaan. Lapsi saattaa testata rajoja, kieltäytyä yhteistyöstä tai reagoida voimakkaasti arkisiin tilanteisiin. Kiintymysongelmia ilmenee usein välttelykäyttäytymisenä, liiallisena riippuvuutena tai vaikeutena luottaa aikuisiin.
Kouluvaikeudet ovat yleisiä, sillä traumaattisten kokemusten vaikutukset näkyvät usein keskittymisongelmina ja oppimisen haasteina. Perheen sisäiset jännitteet voivat syntyä, kun biologiset lapset kokevat muutoksia perhedynamiikassa tai kun sijaislapsi tarvitsee erityisen paljon huomiota.
Sijaisvanhempien oma jaksaminen on keskeistä. Jatkuva valppaus, huoli lapsen hyvinvoinnista ja epävarmuus omasta riittävyydestä voivat aiheuttaa stressiä ja uupumusta. Myös kiintyminen lapseen ja mahdollinen ero voivat aiheuttaa syvää surua.
Mistä sijaisvanhemmat saavat ammatillista tukea ja ohjausta?
Sijaisvanhemmat saavat ammatillista tukea lastensuojelun sosiaalityöntekijöiltä, moniammatillisilta tiimeiltä, terapiapalveluista ja vertaistuesta. Säännöllinen yhteydenpito lastensuojelun työntekijöiden kanssa kuuluu palvelun perusrakenteeseen. Kriisitilanteissa on saatavilla ympärivuorokautista kriisiapua ja konsultaatiota.
Moniammatillinen tiimi koostuu sosiaalityöntekijöistä, psykologeista, terapeuteista ja muista alan ammattilaisista. Tiimi arvioi lapsen tarpeita ja suunnittelee tukitoimia yhdessä sijaisvanhempien kanssa. Säännölliset verkostopalaverit varmistavat, että kaikki osapuolet ovat tietoisia tilanteesta ja tavoitteista.
Terapiapalvelut voivat sisältää yksilöterapiaa lapselle, perheterapiaa tai traumaterapiaa. Näitä palveluja järjestetään lapsen tarpeiden mukaan, ja sijaisvanhemmat osallistuvat usein hoitosuunnitelman laatimiseen. Vertaistuki muiden sijaisvanhempien kanssa tarjoaa käytännön vinkkejä ja emotionaalista tukea.
Apua kannattaa hakea heti, kun tilanne tuntuu hallitsemattomalta tai kun lapsen käyttäytyminen muuttuu huolestuttavalla tavalla. Myös oma uupumus tai perheen sisäiset ongelmat ovat syitä ottaa yhteyttä ammattilaisiin. Go Strong tarjoaa jatkuvaa asiantuntijatukea ja mahdollisuuden keskustella työnohjaajan kanssa koko perhehoitoprosessin ajan.
Miten sijaisvanhemmat voivat varautua kriisitilanteisiin?
Kriisitilanteisiin varautuminen alkaa turvallisuussuunnitelman laatimisella, verkostojen rakentamisella ja omasta jaksamisesta huolehtimisella. Tärkeää on tunnistaa mahdolliset laukaisevat tekijät ja suunnitella toimenpiteet etukäteen. Akuuttien tilanteiden hallinta vaatii selkeitä toimintamalleja ja yhteystietoja avun saamiseksi.
Turvallisuussuunnitelma sisältää konkreettiset ohjeet siitä, miten toimia lapsen aggressiivisuuden, pakenemisen tai itsetuhoisuuden uhan tilanteissa. Suunnitelmaan kirjataan tärkeät puhelinnumerot, lähimmät sairaalat ja poliisiasemat sekä lapsen lääkitystiedot. Kaikki perheenjäsenet tutustutetaan suunnitelmaan.
Verkostojen rakentaminen tarkoittaa luottamuksellisten ihmissuhteiden luomista naapureiden, ystävien ja sukulaisten kanssa. Hyvä verkosto voi tarjota käytännön apua, kuten lastenhoitoa tai henkistä tukea vaikeina aikoina. Myös ammatillisten kontaktien ylläpito on tärkeää.
Omasta jaksamisesta huolehtiminen sisältää säännöllisen levon, harrastukset ja sosiaalisen kanssakäymisen. Sijaisvanhempien on tärkeää tunnistaa oman stressin merkit ja hakea apua ajoissa. Parisuhteen hoitaminen ja biologisten lasten tarpeiden huomioiminen ovat myös olennaisia perheen hyvinvoinnin kannalta.
Kuinka sijaisvanhemmat voivat tukea traumatisoitunutta lasta parhaalla tavalla?
Traumatisoituneen lapsen tukeminen vaatii turvallisen ympäristön luomista, selkeitä rutiineja ja kärsivällistä vuorovaikutusta. Tärkeää on ymmärtää, että lapsen käyttäytyminen heijastaa aiempia kokemuksia, ei sijaisvanhempien riittämättömyyttä. Yhteistyö ammattilaisten kanssa on välttämätöntä lapsen kuntoutumiselle.
Turvallinen ympäristö syntyy ennustettavuudesta, lämmöstä ja rajoja asettavasta mutta empaattisesta kasvatuksesta. Lapsi tarvitsee aikaa oppia luottamaan uusiin aikuisiin. Fyysinen turvallisuus, kuten lukitut ovet ja ikkunat, voi olla tarpeen, jos lapsi on altis pakenemaan.
Rutiinit antavat lapselle turvallisuuden tunteen ja auttavat ennustamaan päivän kulkua. Säännölliset ateriat, nukkumaanmenoajat ja yhteiset toiminnot luovat vakautta. Joustavuutta tarvitaan kuitenkin lapsen pahoinvoinnin tai traumaoireiden ilmetessä.
Vuorovaikutuksessa tärkeää on kuunteleminen, ymmärtäminen ja lapsen tunteiden validointi. Lapsi ei välttämättä osaa ilmaista tunteitaan sanoin, joten käyttäytymisen takana olevien viestien ymmärtäminen on keskeistä. Ammattilaisten kanssa tehtävä yhteistyö auttaa tulkitsemaan lapsen tarpeita ja kehittämään sopivia tukikeinoja.
Moniammatillinen tuki Go Strongin kaltaiselta palveluntarjoajalta varmistaa, että sijaisvanhemmat saavat tarvitsemansa työkalut ja tuen haastavissa tilanteissa. Pride-valmennus ja jatkuva asiantuntijaohjaus antavat valmiuksia kohdata sijaisvanhemmuuden haasteet ja tukea lasta parhaalla mahdollisella tavalla.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
25.08.2026
Kuka päättää lapsen edun toteutumisesta huostaanotossa?
Kuka todella päättää lapsen edusta huostaanotossa? Prosessi, roolit ja seuranta selitettynä selkeästi.
20.08.2026
Miten vanhempi voi vahvistaa omia kasvatustaitojaan?
Kasvatustaidot ovat opittavia – tutustu käytännön keinoihin, joilla vanhempi vahvistaa arkeaan ja jaksamistaan.
18.08.2026
Miten sijoitetun lapsen tulo muuttaa perheen arkea?
Sijoitetun lapsen vastaanottaminen muuttaa perheen arkea – tutustu käytännön vinkkeihin ja tukiverkostoihin.
13.08.2026
Mitkä ovat sijaisvanhemmuuden vaatimukset elämäntilanteen kannalta?
Sijaisvanhemmuus ei vaadi täydellistä elämää – tutustu keskeisiin elämäntilanteen vaatimuksiin ja arviointiprosessiin.
12.08.2026
Voiko sijaisvanhempi asettaa rajoja sijoitukselle?
Sijaisvanhemman oikeudet ja rajat selitettynä – kuka päättää sijoituksen ehdoista ja milloin?
06.08.2026
Miten kiintymyssuhde vaikuttaa vanhemmuuteen?
Lapsuuden kiintymyssuhde ohjaa vanhemmuuttasi – opi tunnistamaan sen vaikutus ja vahvistaa turvallista yhteyttä lapseesi.
05.08.2026
Kenelle sijaisvanhemmuus sopii?
Sijaisvanhemmuus sopii monenlaisiin elämäntilanteisiin – selvitä, sopiiko se juuri sinulle.
04.08.2026
Miten lapsen ikä vaikuttaa osallisuuden toteuttamiseen?
Lapsen kehitysvaihe ratkaisee osallisuuden tavan – näin ammattilaiset tukevat jokaista ikävaihetta oikein.
30.07.2026
Mitä haasteita sijaisvanhemmuuteen liittyy?
Sijaisvanhemmuus tuo mukanaan ainutlaatuisia haasteita – lue käytännön vinkit arjen tueksi.
Miksi Go Strong?
Neljä peruspilaria, jotka tekevät meistä luotettavan kumppanin lastensuojelutyössä
Vahva ammatillinen rakenne
Osaava ja sitoutunut tiimi, joka ymmärtää lastensuojelun vaativuuden. Jatkuva koulutus ja kehittyminen.
- Kumppanuus Laurea AMK:n kanssa
- Mentorointiohjelma opiselijoille
- Sisäinen täydennyskoulutusohjelma
Koululähtöinen työote
Koulunkäynti yhtenä parhaista hyvinvoinnin mittareista. Tiivis yhteistyö koulujen kanssa lapsen tukemiseksi.
- Erityisopettaja tiimissä
- Koulunkäynnin seuranta ja tuki
- Oppimisen vaikeuksien tunnistaminen
Green Care / Eläinavusteisuus
Siikajärven vanhan navetan miljöössä lapset oppivat vastuunottoa ja saavat terapeuttista tukea eläinten kautta.
- Vanha navetta Siikajärvellä
- Eläinten hoito osana arkea
- Luontoyhteys ja rauhoittuminen
Arvomme ohjaavat kaikkea
Vastuullisuus, positiivisuus ja päämäärätietoisuus toimivat kompassinamme päivittäisessä työssä ja pitkän aikavälin kehittämisessä.
- Vastuullisuus: muiden, oman toiminnan ja uudistumisen suhteen
- Positiivisuus: mahdollisuuksien näkeminen ja vahvuuksien löytäminen
- Päämmäärätietoisuus: jokainen lapsi käy koulun ja löytää unelman
Kokemuksia meistä
Tarinoita arjesta ja yhteistyöstä
“Mä ajattelin aluksi, että tukiperheeseen meneminen olisi tosi outoa, mutta ei se sitten ollutkaan. Siellä on aika rentoa ja helppo olla. Musta on ollut hyvä, että siellä on aikuisia, jotka oikeesti kuuntelee eikä vaan sano koko ajan mitä pitää tehdä.”
13-vuotias, tukiperhepalvelun asiakas
“Täällä on kiva olla. Tykkään kun täällä leikitään mun kanssa ja aikuiset on kivoja. Jos vaikka harmittaa tai jännittää, niin sitten ne auttaa. Täällä tulee semmoinen kiva olo.”
7-vuotias, sijaisperheessä asuva lapsi
Koulunkäynnin ratkaisut eivät saa eristää nuorta laitokseen – niiden tulee luoda jatkumo aiempiin suhteisiin ja mahdollistaa lapsen tarpeiden mukainen koulupolku.
Janne Lemmetty, erityisopettaja
Ota yhteyttä heti
Vastaamme nopeasti ja autamme löytämään oikean ratkaisun
Soita meille
040 844 7591Sähköposti
veli-matti.karhu@gostrong.fi