30.12.2025

Sijaisvanhemmat saavat tukea haastavissa tilanteissa moniammatillisista tiimeistä, lastensuojelun työntekijöiltä, vertaisryhmistä ja kriisiapupalveluista. Ammatillinen tuki sisältää säännöllistä ohjausta, terapiapalveluja ja akuuttien tilanteiden hallintaa. Tärkeää on rakentaa tukiverkosto etukäteen ja hakea apua ajoissa. Seuraavaksi käsittelemme yleisimpiä haasteita ja käytännön tukikeinoja sijaisvanhemmuudessa.

Millaisia haasteita sijaisvanhemmat kohtaavat arjessaan?

Sijaisvanhemmat kohtaavat arjessaan monenlaisia haasteita, jotka liittyvät erityisesti traumatisoituneiden lasten käyttäytymiseen, kiintymysongelmiin ja kouluvaikeuksiin. Yleisimpiä haasteita ovat lapsen aggressiivinen käyttäytyminen, luottamuksen rakentamisen vaikeus, unihäiriöt ja regressio. Myös sijaisvanhempien omat tunteet ja stressi kuormittavat arkea.

Traumatisoituneet lapset voivat osoittaa käyttäytymisongelmia, jotka heijastavat heidän aiempia kokemuksiaan. Lapsi saattaa testata rajoja, kieltäytyä yhteistyöstä tai reagoida voimakkaasti arkisiin tilanteisiin. Kiintymysongelmia ilmenee usein välttelykäyttäytymisenä, liiallisena riippuvuutena tai vaikeutena luottaa aikuisiin.

Kouluvaikeudet ovat yleisiä, sillä traumaattisten kokemusten vaikutukset näkyvät usein keskittymisongelmina ja oppimisen haasteina. Perheen sisäiset jännitteet voivat syntyä, kun biologiset lapset kokevat muutoksia perhedynamiikassa tai kun sijaislapsi tarvitsee erityisen paljon huomiota.

Sijaisvanhempien oma jaksaminen on keskeistä. Jatkuva valppaus, huoli lapsen hyvinvoinnista ja epävarmuus omasta riittävyydestä voivat aiheuttaa stressiä ja uupumusta. Myös kiintyminen lapseen ja mahdollinen ero voivat aiheuttaa syvää surua.

Mistä sijaisvanhemmat saavat ammatillista tukea ja ohjausta?

Sijaisvanhemmat saavat ammatillista tukea lastensuojelun sosiaalityöntekijöiltä, moniammatillisilta tiimeiltä, terapiapalveluista ja vertaistuesta. Säännöllinen yhteydenpito lastensuojelun työntekijöiden kanssa kuuluu palvelun perusrakenteeseen. Kriisitilanteissa on saatavilla ympärivuorokautista kriisiapua ja konsultaatiota.

Moniammatillinen tiimi koostuu sosiaalityöntekijöistä, psykologeista, terapeuteista ja muista alan ammattilaisista. Tiimi arvioi lapsen tarpeita ja suunnittelee tukitoimia yhdessä sijaisvanhempien kanssa. Säännölliset verkostopalaverit varmistavat, että kaikki osapuolet ovat tietoisia tilanteesta ja tavoitteista.

Terapiapalvelut voivat sisältää yksilöterapiaa lapselle, perheterapiaa tai traumaterapiaa. Näitä palveluja järjestetään lapsen tarpeiden mukaan, ja sijaisvanhemmat osallistuvat usein hoitosuunnitelman laatimiseen. Vertaistuki muiden sijaisvanhempien kanssa tarjoaa käytännön vinkkejä ja emotionaalista tukea.

Apua kannattaa hakea heti, kun tilanne tuntuu hallitsemattomalta tai kun lapsen käyttäytyminen muuttuu huolestuttavalla tavalla. Myös oma uupumus tai perheen sisäiset ongelmat ovat syitä ottaa yhteyttä ammattilaisiin. Go Strong tarjoaa jatkuvaa asiantuntijatukea ja mahdollisuuden keskustella työnohjaajan kanssa koko perhehoitoprosessin ajan.

Miten sijaisvanhemmat voivat varautua kriisitilanteisiin?

Kriisitilanteisiin varautuminen alkaa turvallisuussuunnitelman laatimisella, verkostojen rakentamisella ja omasta jaksamisesta huolehtimisella. Tärkeää on tunnistaa mahdolliset laukaisevat tekijät ja suunnitella toimenpiteet etukäteen. Akuuttien tilanteiden hallinta vaatii selkeitä toimintamalleja ja yhteystietoja avun saamiseksi.

Turvallisuussuunnitelma sisältää konkreettiset ohjeet siitä, miten toimia lapsen aggressiivisuuden, pakenemisen tai itsetuhoisuuden uhan tilanteissa. Suunnitelmaan kirjataan tärkeät puhelinnumerot, lähimmät sairaalat ja poliisiasemat sekä lapsen lääkitystiedot. Kaikki perheenjäsenet tutustutetaan suunnitelmaan.

Verkostojen rakentaminen tarkoittaa luottamuksellisten ihmissuhteiden luomista naapureiden, ystävien ja sukulaisten kanssa. Hyvä verkosto voi tarjota käytännön apua, kuten lastenhoitoa tai henkistä tukea vaikeina aikoina. Myös ammatillisten kontaktien ylläpito on tärkeää.

Omasta jaksamisesta huolehtiminen sisältää säännöllisen levon, harrastukset ja sosiaalisen kanssakäymisen. Sijaisvanhempien on tärkeää tunnistaa oman stressin merkit ja hakea apua ajoissa. Parisuhteen hoitaminen ja biologisten lasten tarpeiden huomioiminen ovat myös olennaisia perheen hyvinvoinnin kannalta.

Kuinka sijaisvanhemmat voivat tukea traumatisoitunutta lasta parhaalla tavalla?

Traumatisoituneen lapsen tukeminen vaatii turvallisen ympäristön luomista, selkeitä rutiineja ja kärsivällistä vuorovaikutusta. Tärkeää on ymmärtää, että lapsen käyttäytyminen heijastaa aiempia kokemuksia, ei sijaisvanhempien riittämättömyyttä. Yhteistyö ammattilaisten kanssa on välttämätöntä lapsen kuntoutumiselle.

Turvallinen ympäristö syntyy ennustettavuudesta, lämmöstä ja rajoja asettavasta mutta empaattisesta kasvatuksesta. Lapsi tarvitsee aikaa oppia luottamaan uusiin aikuisiin. Fyysinen turvallisuus, kuten lukitut ovet ja ikkunat, voi olla tarpeen, jos lapsi on altis pakenemaan.

Rutiinit antavat lapselle turvallisuuden tunteen ja auttavat ennustamaan päivän kulkua. Säännölliset ateriat, nukkumaanmenoajat ja yhteiset toiminnot luovat vakautta. Joustavuutta tarvitaan kuitenkin lapsen pahoinvoinnin tai traumaoireiden ilmetessä.

Vuorovaikutuksessa tärkeää on kuunteleminen, ymmärtäminen ja lapsen tunteiden validointi. Lapsi ei välttämättä osaa ilmaista tunteitaan sanoin, joten käyttäytymisen takana olevien viestien ymmärtäminen on keskeistä. Ammattilaisten kanssa tehtävä yhteistyö auttaa tulkitsemaan lapsen tarpeita ja kehittämään sopivia tukikeinoja.

Moniammatillinen tuki Go Strongin kaltaiselta palveluntarjoajalta varmistaa, että sijaisvanhemmat saavat tarvitsemansa työkalut ja tuen haastavissa tilanteissa. Pride-valmennus ja jatkuva asiantuntijaohjaus antavat valmiuksia kohdata sijaisvanhemmuuden haasteet ja tukea lasta parhaalla mahdollisella tavalla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

09.07.2026

Saako sijaisvanhempi taloudellista tukea Suomessa 2026?

Sijaisvanhemman taloudellinen tuki 2026: hoitopalkkio, kulukorvaus ja verotus – kaikki oleellinen selitettynä selkeästi.

Lue lisää

08.07.2026

Miksi tukiperhetoiminta on tärkeä osa avohuollon tukitoimia?

Tukiperhetoiminta tarjoaa lapselle turvallisen arjen ilman sijoitusta – tutustu siihen, kenelle se sopii.

Lue lisää

07.07.2026

Mitä tukea sijaisperhe saa kasvatustehtävässään?

Sijaisperhe saa lakisääteistä tukea arkeensa – tutustu kaikkiin tuen muotoihin ja oikeuksiisi.

Lue lisää

02.07.2026

Miten tukiperheeksi voi hakeutua 2026?

Tukiperheeksi voi hakeutua hyvin erilaisista lähtökohdista – näin prosessi etenee vuonna 2026.

Lue lisää

30.06.2026

Voiko lähiympäristöön vietävä tuki auttaa koulukiusaamisessa?

Lähiympäristöön vietävä tuki auttaa koulukiusaamisessa. Lue milloin lastensuojelu puuttuu ja miten tuki toimii käytännössä.

Lue lisää

25.06.2026

Lähiympäristöön vietävä tuki lapselle ja nuorelle

Kun tavallinen tuki ei riitä kouluvaikeuksiin, tarvitaan ammattilaista suoraan lapsen omaan ympäristöön. Löydä ratkaisu yhdessä.

Lue lisää

23.06.2026

Miten lähiympäristöön vietävä tuki vahvistaa lapsen taitoja?

Lähiympäristöön vietävä tuki vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja, tunne-elämän hallintaa ja koulunkäyntiä ammattilaisen tuella lapsen omassa ympäristössä.

Lue lisää

18.06.2026

Miten koululähtöinen sijaishuolto ennaltaehkäisee koulupudokkuutta?

Koululähtöinen sijaishuolto vähentää koulupudokkuutta 70% yksilöllisellä tuella ja ennakoivalla yhteistyöllä. Lue miten käytännössä toteutetaan.

Lue lisää

16.06.2026

Onko tukiperheenä toimiminen palkallista työtä?

Tukiperhe saa 200-600€/kk korvausta lapsen kuluihin - ei palkka vaan vapaaehtoista auttamistyötä.

Lue lisää