13.08.2026

Sijaisvanhemmuuden vaatimukset elämäntilanteen kannalta eivät ole tiukkoja muodollisia kriteereitä, vaan kokonaisarvio siitä, onko perheellä riittävät voimavarat, vakaus ja kyky tarjota lapselle turvallinen koti. Tärkeintä on, että arki on tasapainoista, ihmissuhteet ovat kunnossa ja perheellä on aitoa halua sitoutua sijaislapsen tukemiseen pitkäjänteisesti. Tässä artikkelissa käymme läpi keskeisimmät kysymykset, joita sijaisperheeksi haluavat usein pohtivat.

Millainen elämäntilanne sopii sijaisvanhemmuuteen?

Sijaisvanhemmuuteen sopii elämäntilanne, jossa perheellä on vakaa arki, toimivat ihmissuhteet ja riittävästi aikaa sekä emotionaalisia voimavaroja lapsen tukemiseen. Sijaisvanhemmuuden edellytykset eivät vaadi täydellistä elämää, mutta perusasioiden, kuten asumisen, parisuhteen ja henkisen hyvinvoinnin, tulee olla kunnossa.

Sijaisperheeksi ryhtyminen sopii hyvin erilaisille perheille. Voit olla pariskunta tai yksinhuoltaja, sinulla voi olla omia lapsia tai ei lainkaan. Olennaista on, että koko kotitalous on valmis ottamaan uuden perheenjäsenen mukaan arkeen. Tämä tarkoittaa myös, että mahdolliset omat lapset ymmärtävät tilanteen ja ovat mukana päätöksessä.

Erityisen tärkeää on kyky sietää epävarmuutta ja muutosta. Sijaislapsi saattaa tulla perheeseen traumataustansa kanssa, ja arki voi ajoittain olla haastavaa. Sijaisvanhemmalta odotetaan kärsivällisyyttä, empatiaa ja kykyä asettaa lapsen tarpeet etusijalle myös vaikeina hetkinä.

Onko sijaisvanhemman oltava tietyssä elämänvaiheessa?

Sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä monessa eri elämänvaiheessa, eikä ikä tai perheen rakenne ole ratkaiseva tekijä. Tärkeämpää on elämäntilanteen kokonaisvakaus kuin se, onko hakija nuori aikuinen, keski-ikäinen tai lähestymässä eläkeikää. Sijaisvanhemman edellytykset täyttyvät, kun arki on tasapainoista ja perheellä on kapasiteettia ottaa lapsi mukaan elämäänsä.

Käytännössä sijaisvanhemmaksi ryhtyvät usein perheet, joiden omat lapset ovat jo varttuneempia tai muuttaneet pois kotoa. Tällöin kotona on tilaa ja aikaa, ja vanhemmilla on jo kokemusta lasten kasvattamisesta. Toisaalta myös nuoremmat perheet, joilla on pieniä lapsia, voivat hakeutua sijaisperheiksi perhehoidon kautta, jos voimavarat ja olosuhteet sen mahdollistavat.

Yläikärajaa sijaisvanhemmuudelle ei ole laissa määritelty, mutta sijoittavat tahot arvioivat, onko hakijalla realistisesti kykyä sitoutua lapsen tukemiseen useamman vuoden ajan. Terveys ja toimintakyky ovat osa tätä arviota.

Mitä taloudellisia vaatimuksia sijaisvanhemmuuteen liittyy?

Sijaisvanhemmuuteen ei vaadita erityistä varallisuutta, mutta taloudellisen tilanteen tulee olla vakaa ja hallinnassa. Sijaisperheelle maksetaan hoitopalkkio sekä kulukorvaus, jotka kattavat sijaislapsen hoidosta aiheutuvat kulut. Sijaishuollon vaatimukset talouden osalta tarkoittavat, ettei perhe saa olla vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa.

Hoitopalkkion suuruus vaihtelee lapsen tarpeiden ja kunnan tai hyvinvointialueen käytäntöjen mukaan. Palkkio on veronalaista tuloa, ja se on tarkoitettu korvaamaan sijaisvanhemman ajankäyttöä ja sitoutumista. Kulukorvaus puolestaan kattaa lapsen arjesta aiheutuvat menot, kuten ruoan, vaatteet ja harrastukset.

Taloudellinen vakaus arvioidaan osana sijaisvanhemmuuden hakuprosessia. Merkittävät velat, maksuhäiriömerkinnät tai epäsäännöllinen toimeentulo voivat vaikuttaa arvioon negatiivisesti. Tärkeintä on, että perhe pystyy tarjoamaan lapselle turvatun arjen ilman jatkuvaa taloudellista stressiä.

Voiko työssäkäyvä henkilö ryhtyä sijaisvanhemmaksi?

Kyllä, työssäkäyvä henkilö voi ryhtyä sijaisvanhemmaksi, mutta työtilanne vaikuttaa siihen, millainen sijoitus perheeseen sopii. Sijaisvanhemmuus elämäntilanteen kannalta edellyttää, että arjessa on riittävästi aikaa lapselle. Jos molemmat vanhemmat käyvät töissä kodin ulkopuolella, on tärkeää, että lapsen hoito ja koulunkäynti on järjestetty hyvin.

Osassa sijaishuollon tilanteista, erityisesti vaativamman taustan omaavien lasten kohdalla, toivotaan, että toinen vanhemmista on kotona tai tekee osa-aikatyötä. Tämä mahdollistaa tiiviimmän läsnäolon ja tuen lapselle erityisesti sijoituksen alkuvaiheessa, jolloin lapsi tarvitsee paljon turvaa ja rutiineja.

Työnantajan joustavuus ja mahdollisuus etätyöhön tai muunneltaviin työaikoihin ovat etu. Sijaislapsen kouluasiat, lääkärikäynnit ja viranomaistapaamiset vaativat ajoittain joustoa arjessa. Sijaisvanhemmuuden vaatimukset työn suhteen kannattaa käydä läpi avoimesti jo hakuprosessin aikana.

Miten elämäntilanne arvioidaan sijaisvanhemmuuden hakuprosessissa?

Elämäntilanne arvioidaan sijaisvanhemmuuden hakuprosessissa PRIDE-valmennuksen ja kotitutkimuksen kautta. Arvioinnissa tarkastellaan perheen kokonaisvaltaista tilannetta, johon kuuluvat asuminen, ihmissuhteet, terveys, talous, motivaatio ja voimavarat. Tavoitteena ei ole etsiä virheitä, vaan selvittää, onko perhe valmis ottamaan sijaislapsen ja millainen lapsi perheeseen parhaiten sopii.

PRIDE-valmennus osana arviointia

PRIDE-valmennus on Suomessa vakiintunut tapa valmistaa ja arvioida sijaisperheeksi haluavia. Valmennus koostuu ryhmätapaamisista ja kotikäynneistä, joissa käydään läpi sijaisvanhemmuuden arkea, haasteita ja vaatimuksia. Samalla perhe saa tietoa siitä, mitä sijaislapsen vastaanottaminen käytännössä tarkoittaa.

Valmennuksen aikana perhe myös itse arvioi omaa soveltuvuuttaan ja elämäntilannettaan. Prosessi on kaksisuuntainen: sosiaalityöntekijät arvioivat perhettä, mutta perhe arvioi myös itseään ja omaa valmiuttaan.

Kotitutkimus ja sosiaalityöntekijän arvio

Kotitutkimuksessa sosiaalityöntekijä vierailee perheessä ja arvioi kodin soveltuvuuden sijaisperheeksi. Arvioidaan muun muassa asuintilat, kodin ilmapiiri ja perheen vuorovaikutus. Kotitutkimus on luottamuksellinen ja tarkoitettu perheen tukemiseksi, ei kontrolloimiseksi.

Koko prosessin tarkoitus on varmistaa, että sijoitus onnistuu sekä lapsen että perheen kannalta. Rehellisyys omasta elämäntilanteesta on tärkeää, sillä se auttaa löytämään juuri oikean lapsen juuri oikeaan perheeseen.

Jos sijaisperheeksi ryhtyminen kiinnostaa tai haluat tietää lisää sijaishuollosta, me Go Strongilla autamme mielellämme. Meillä on pitkä kokemus lasten ja nuorten tukemisesta, ja voimme kertoa lisää siitä, millaista sijaishuolto käytännössä on. Ota yhteyttä ja jutellaan lisää.