05.08.2026

Sijaisvanhemmuus sopii ihmisille, joilla on kyky tarjota lapselle turvallinen koti, vakaa arki ja aito välittäminen. Sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä hyvin erilaisista elämäntilanteista, eikä täydellistä perhettä tai erityistä koulutustaustaa vaadita. Tässä artikkelissa käymme läpi keskeisimmät kysymykset, jotka auttavat sinua arvioimaan, sopiiko sijaisvanhemmuus juuri sinulle.

Mitä sijaisvanhemmalta käytännössä edellytetään?

Sijaisvanhemmalta edellytetään ennen kaikkea vakaata elämäntilannetta, riittävästi aikaa lapselle sekä valmiutta tehdä yhteistyötä viranomaisten ja lapsen biologisen perheen kanssa. Käytännön vaatimuksiin kuuluvat muun muassa riittävän suuri asunto, taloudellinen vakaus ja puhdas rikosrekisteri.

Sijaisvanhemmaksi haluavan on käytävä läpi PRIDE-valmennus, joka on kaikille sijais- ja adoptiovanhemmille tarkoitettu ennakkovalmennusohjelma. Valmennus auttaa arvioimaan omia valmiuksia ja antaa realistisen kuvan siitä, mitä sijaisvanhemmuus arjessa tarkoittaa. Prosessiin kuuluu myös kotikäynti ja haastattelu sosiaalityöntekijän kanssa.

Sijaisperheeltä odotetaan sitoutumista pitkäjänteiseen työskentelyyn. Lapsi saattaa tulla perheeseen haastavasta taustasta, jolloin sijaisvanhemman on oltava valmis kohtaamaan monenlaisia tunteita ja käyttäytymismalleja rauhallisesti ja johdonmukaisesti.

Voiko sijaisvanhemmaksi ryhtyä yksin tai pariskuntana?

Sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä sekä yksin että pariskuntana, ja myös samaa sukupuolta olevat parit voivat toimia sijaisperheenä. Siviilisääty tai perheen rakenne ei ole este sijaisvanhemmuudelle, kunhan hakijalla on riittävät voimavarat ja edellytykset tarjota lapselle turvallinen kasvuympäristö.

Yksinhuoltajasijaisvanhemmilta edellytetään erityistä huomiota omaan jaksamiseen, koska arki lapsen kanssa on yksin kannettuna raskaampaa. Tukiverkosto, kuten sukulaiset tai ystävät, on tällöin erityisen tärkeä. Pariskunnan kohdalla on keskeistä, että molemmat osapuolet ovat aidosti sitoutuneita sijaisvanhemmuuteen, sillä lapsi tarvitsee tuekseen koko perheen.

Millaisia ominaisuuksia hyvällä sijaisvanhemmalla on?

Hyvä sijaisvanhempi on ennen kaikkea kärsivällinen, empaattinen ja johdonmukainen. Keskeisiä ominaisuuksia ovat kyky asettaa rajoja lempeästi mutta selkeästi, taito sietää epävarmuutta sekä halu oppia ymmärtämään lapsen käyttäytymistä sen taustoja vasten.

Sijaishuollossa olevat lapset ovat usein kokeneet menetyksiä, traumoja tai turvattomuutta. Tämä tarkoittaa, että sijaisvanhemman on pystyttävä tarjoamaan tasaista ja ennustettavaa arkea myös silloin, kun lapsen käyttäytyminen on haastavaa. Hyvä sijaisvanhempi ei odota kiitosta tai nopeita tuloksia, vaan jaksaa olla läsnä pitkäjänteisesti.

Myös avoimuus yhteistyöhön on tärkeää. Sijaisvanhempi toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa sosiaalityöntekijöiden, koulun ja mahdollisesti lapsen biologisen perheen kanssa. Kyky käydä avointa ja rakentavaa vuoropuhelua kaikkien osapuolten kanssa on olennainen osa sijaisvanhemmuutta.

Miten sijaisvanhemmuus vaikuttaa perheen omiin lapsiin?

Sijaisvanhemmuus vaikuttaa väistämättä perheen omiin lapsiin, ja tämä on tärkeää huomioida jo ennen päätöstä. Omien lasten on oltava mukana prosessissa, ja heidän näkemyksensä on otettava vakavasti. Vaikutus voi olla sekä rikastuttava että haasteita tuova, riippuen lasten iästä, persoonallisuudesta ja sijoitetun lapsen tarpeista.

Parhaimmillaan omat lapset oppivat empatiaa, erilaisuuden hyväksymistä ja yhteisöllisyyttä. He kasvavat perheessä, jossa välittäminen on konkreettista ja näkyvää. Haasteita voi kuitenkin syntyä, jos sijoitettu lapsi vaatii paljon vanhempien huomiota tai jos perheeseen tulee konflikteja lasten välille.

Avoin keskustelu perheen sisällä on avainasemassa. Omille lapsille on annettava mahdollisuus ilmaista tunteitaan ja heille on varmistettava, että he saavat riittävästi huomiota ja tukea myös sijaislapsen tullessa perheeseen.

Kenelle sijaisvanhemmuus ei sovi?

Sijaisvanhemmuus ei sovi henkilölle, jonka oma elämäntilanne on epävakaa, jolla on ratkaisemattomia mielenterveys- tai päihdeongelmia, tai joka hakee sijaisvanhemmuudesta ratkaisua omaan yksinäisyyteen tai muihin henkilökohtaisiin tarpeisiin. Sijaisvanhemmuuden on lähdettävä lapsen tarpeista, ei aikuisen.

Myös liiallinen joustamattomuus tai tarve hallita kaikkea voi olla este. Sijaishuollossa arki ei aina mene suunnitelmien mukaan, ja lapsen historia voi tuoda mukanaan yllättäviä tilanteita. Jos vaikeudet koetaan henkilökohtaisina epäonnistumisina eikä osana prosessia, uupuminen on todennäköistä.

Sijaisvanhemmuus ei myöskään sovi perheelle, jossa muut perheenjäsenet eivät ole sitoutuneita tai jossa perheen sisäiset suhteet ovat jo valmiiksi kuormittuneita. Lapsi tarvitsee kodin, jossa on tilaa kasvaa, ei lisää kuormitusta jo valmiiksi haastavaan tilanteeseen.

Mistä saa tukea sijaisvanhempana toimimiseen?

Sijaisvanhempi ei ole yksin: tukea on saatavilla sosiaalitoimelta, järjestöiltä, vertaisryhmistä sekä sijaishuoltopalveluita tuottavilta organisaatioilta. Sijoittava kunta on velvoitettu tarjoamaan sijaisperheelle tukea, johon kuuluu muun muassa sosiaalityöntekijän säännölliset tapaamiset, taloudellinen tuki ja mahdollisuus koulutukseen.

Vertaistuki on monelle sijaisvanhemmalle korvaamatonta. Samassa tilanteessa olevien kokemusten kuuleminen auttaa jaksamaan ja löytämään uusia näkökulmia arjen haasteisiin. Pesäpuu ry on yksi keskeisistä järjestöistä, joka tarjoaa tukea ja valmennusta sijaisperheille Suomessa.

Me Go Strongilla tuemme sijaishuollossa olevia lapsia ja nuoria moniammatillisen tiimimme voimin. Työskentelymme perustuu koululähtöisyyteen, inhimillisyyteen ja avoimeen vuoropuheluun perheiden kanssa. Jos sinulla on kysyttävää sijaisvanhemmuudesta tai haluaisit kuulla lisää siitä, miten tuemme sijoitettuja lapsia arjessa, olethan rohkeasti yhteydessä meihin Go Strongin kautta. Yhdessä voidaan löytää parhaat ratkaisut lapsen tueksi.