Artikkelit
18.11.2025
Miten perhetyö auttaa koulukäymättömyyteen?
Perhetyö tarjoaa tehokasta tukea koulukäymättömyyden ratkaisemiseen kokonaisvaltaisella lähestymistavallaan. Säännöllisten rutiinien rakentaminen, vanhemmuuden vahvistaminen ja kotiin tuotu ammatillinen apu auttavat tunnistamaan koulunkäynnin esteitä ja löytämään toimivia ratkaisuja. Moniammatillinen yhteistyö mahdollistaa yksilöllisen tuen, jossa huomioidaan sekä lapsen että perheen tarpeet. Tutustu, miten perhetyön prosessi etenee ja milloin sen tarjoama tuki on erityisen hyödyllistä koulupoissaolojen vähentämisessä.
13.11.2025
Kuka voi saada perhetyön palveluja?
Perhetyön palvelut tarjoavat arvokasta tukea lapsiperheille, jotka kohtaavat arjen haasteita. Palvelut on suunnattu perheille, joissa on 0-18-vuotiaita lapsia ja jotka tarvitsevat tukea vanhemmuuteen, arjen hallintaan tai lasten hyvinvoinnin turvaamiseen. Ammattilaisten toteuttama perhetyö auttaa käytännönläheisesti koulunkäyntihaasteissa, kasvatuskysymyksissä ja perheen vuorovaikutuksessa. Miten perheesi voisi hyötyä tästä palvelusta ja kuka siihen on oikeutettu? Tutustu ehtoihin ja hakuprosessiin.
12.11.2025
Voiko sijaisvanhemmaksi ryhtyä yksin vai tarvitaanko puoliso?
Onko yksin eläminen este sijaisvanhemmuudelle? Suomessa sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä myös ilman puolisoa. Tärkeintä on hakijan soveltuvuus ja kyky tarjota turvallinen koti sijoitetulle lapselle. Artikkelissa käsitellään yksin hakevan erityispiirteet, vaatimukset sekä tukiverkostojen merkitys. Lue, kuinka merkityksellinen mahdollisuus tämä voi olla sinullekin.
11.11.2025
10 yleisintä kysymystä sijaisvanhemmuudesta
Mitä sijaisvanhemmuus todella vaatii ja kuka siihen soveltuu? Tämä kattava opas avaa 10 yleisintä kysymystä sijaisvanhemmuudesta Suomessa – alkaen hakuprosessista ja taloudellisesta tuesta aina biologisten vanhempien rooliin ja kiintymyssuhteen rakentamiseen. Sijaisvanhemmuus muuttaa lapsen elämän, mutta myös koko perheen dynamiikan. Jokainen lapsi ansaitsee turvallisen kodin, ja sinä voit olla juuri se aikuinen, jota joku lapsi tarvitsee.
06.11.2025
Voiko nuori oppia hallitsemaan impulsiivisuuttaan?
Nuorten aivot kehittyvät ja muovautuvat aktiivisesti läpi nuoruusiän, mikä antaa erinomaiset edellytykset impulsiivisuuden hallintataitojen oppimiselle. Neurologinen tutkimus osoittaa, että vaikka nuorten aivojen tunnesäätelyyn liittyvät alueet ovat vielä kehitysvaiheessa, nimenomaan tämä kehitysvaihe tarjoaa otollisen ikkunan itsesäätelyn oppimiselle. Oikeiden menetelmien, johdonmukaisen tuen ja käytännön harjoittelun avulla nuori voi asteittain kehittää kykyään hallita impulsiivisia reaktioitaan ja kehittää elinikäisiä itsesäätelyn taitoja. Nuoruus on kriittinen kehitysvaihe impulssien hallinnan oppimisessa. Tutkimukset aivojen neuroplastisuudesta osoittavat, että nuoren aivot ovat erityisen vastaanottavaiset uusien taitojen oppimiselle – myös itsehillinnän osalta. Prefrontaalisen aivokuoren kehitys jatkuu pitkälle nuoruusiän jälkeen, mikä tarkoittaa että impulsiivisuuden hallinta kehittyy vähitellen. Tämä biologinen kehityskulku yhdistettynä sopiviin […]
04.11.2025
Miten ADHD vaikuttaa tunteiden säätelyyn ja itsetuntoon?
ADHD vaikuttaa merkittävästi tunteiden säätelyyn aivojen toiminnan erilaisten mekanismien kautta, mikä näkyy usein voimakkaampina tunnereaktioina ja vaikeuksina hallita tunnekokemuksia. Nämä haasteet voivat heijastua itsetuntoon, kun toistuva negatiivinen palaute ja väärinymmärrykset luovat kielteistä minäkuvaa. Tunnesäätelyn vaikeudet ja itsetunto-ongelmat kulkevat usein käsi kädessä, mutta oikeanlaisella tuella, ymmärryksellä ja toimintamalleilla niitä voidaan tehokkaasti helpottaa sekä lapsilla että aikuisilla. ADHD:ssa aivojen toiminnan erilaisuus vaikuttaa suoraan kykyyn säädellä tunnekokemuksia. Dopamiinitasapainon häiriöt ja aivojen etuotsalohkon toiminnan poikkeavuudet johtavat siihen, että tunteiden tunnistaminen, käsittely ja ilmaisu on usein voimakkaampaa ja impulsiivisempaa. Henkilöllä voi olla vaikeuksia tulkita omia tunteitaan ja reagoida niihin sopivalla tavalla. Tyypillistä on, että ADHD-henkilö […]
30.10.2025
Miksi matalan kynnyksen lastensuojelupalvelut ovat tärkeitä?
Helposti saavutettavat varhaisen tuen lastensuojelupalvelut ovat keskeinen osa toimivaa lastensuojelujärjestelmää. Ne mahdollistavat tuen tarjoamisen perheille jo varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat kasautuvat ja vaikeutuvat. Varhaisella puuttumisella voidaan usein välttää raskaampien lastensuojelutoimenpiteiden tarve, tukea perheiden omia voimavaroja ja edistää lasten hyvinvointia tutussa ympäristössä. Nämä palvelut ovat perustana ennaltaehkäisevälle lastensuojelutyölle ja vahvistavat perheiden kokonaisvaltaista jaksamista arjessa. Matalan kynnyksen lastensuojelupalvelut tarjoavat tukea perheille varhaisessa vaiheessa, jolloin ongelmat eivät ole vielä kärjistyneet kriisitasolle. Näiden palveluiden keskeinen merkitys perustuu niiden saavutettavuuteen ja siihen, että perheet voivat hakea apua ilman pelkoa leimaantumisesta tai raskaista viranomaistoimenpiteistä. Ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä korostuu koko perheen tukeminen ja vahvuuksien tunnistaminen. Kun tukea […]
29.10.2025
Miten ADHD näkyy kaverisuhteissa ja sosiaalisissa tilanteissa?
ADHD vaikuttaa merkittävästi ihmisen sosiaaliseen elämään ja vuorovaikutukseen. Tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja aktiivisuuden säätelyn haasteet heijastuvat ystävyyssuhteisiin, ryhmätilanteisiin ja kommunikaatioon. ADHD-henkilöillä voi olla vaikeuksia tulkita sosiaalisia vihjeitä, odottaa vuoroaan keskusteluissa tai säädellä tunnereaktioitaan. Nämä piirteet voivat aiheuttaa väärinymmärryksiä ja konflikteja, mutta toisaalta myös tuoda suhteisiin spontaaniutta, luovuutta ja syvyyttä. Oikeanlainen ymmärrys ja tuki auttavat ADHD-henkilöä hyödyntämään vahvuuksiaan sosiaalisissa tilanteissa. ADHD näyttäytyy sosiaalisissa tilanteissa monin eri tavoin impulsiivisuutena, tarkkaamattomuutena ja toiminnanohjauksen haasteina. ADHD-henkilö saattaa keskeyttää keskustelun, vaihtaa puheenaihetta nopeasti tai unohtaa sovittuja tapaamisia. Sosiaalisissa tilanteissa henkilö voi myös puhua tavallista enemmän tai kovemmalla äänellä sekä reagoida voimakkaasti ärsykkeisiin. Impulsiivisuus voi johtaa harkitsemattomiin […]
28.10.2025
Miten lapsen ja perheen oikeudet toteutuvat sijaishuollossa?
Sijaishuollossa lapsen ja perheen oikeuksien toteutuminen pohjautuu lastensuojelulakiin ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Perusperiaatteena on lapsen edun ensisijaisuus kaikissa toimenpiteissä. Sijaishuollon aikana lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, hyvään kohteluun ja yhteydenpitoon läheistensä kanssa. Perheellä puolestaan on oikeus osallistua lapsen elämään, saada tietoa lapsensa asioista ja tulla kuulluksi päätöksenteossa. Nämä oikeudet toteutuvat käytännössä moniammatillisen yhteistyön, avoimuuden ja perhekeskeisen työotteen avulla. Sijaishuollossa lapsen ja perheen oikeuksien toteutuminen on lakisääteinen velvoite, joka ohjaa kaikkea toimintaa. Lastensuojelulaki määrittelee yksityiskohtaisesti, miten oikeuksien tulee toteutua käytännön arjessa. Oikeuksien ytimessä on lapsen edun ensisijaisuus, perheen jälleenyhdistämisen tavoite sekä lapsen oikeus osallisuuteen omissa asioissaan. Käytännön tasolla oikeuksien toteutuminen […]
23.10.2025
Miten lastensuojelulaitokset tukevat lapsen koulunkäyntiä?
Lastensuojelulaitoksissa lapsen koulunkäyntiä tuetaan monipuolisilla ja yksilöllisillä menetelmillä. Säännöllinen päivärytmi, rauhallinen opiskeluympäristö ja ammattilaisten tarjoama läksyapu ovat perustukitoimia, jotka luovat pohjan oppimiselle. Laitosten henkilökunta tekee tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa, osallistuu vanhempaintapaamisiin ja seuraa lapsen oppimisen edistymistä. Moniammatilliset tiimit mahdollistavat myös erityisen tuen tarpeiden huomioimisen ja yksilöllisten oppimissuunnitelmien toteuttamisen. Lastensuojelulaitoksissa koulunkäynnin tukeminen on keskeinen osa lapsen kokonaisvaltaista hoitoa ja kasvatusta. Laitoksissa ylläpidetään säännöllistä päivärytmiä, joka tukee lapsen koulunkäyntiä – aamulla herätään ajoissa, syödään aamupala ja valmistaudutaan kouluun. Iltapäivisin varataan aikaa läksyjen tekemiseen aikuisen tuella. Lastensuojelulaki velvoittaa tekemään yhteistyötä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Lain 52 §:n mukaan lastensuojelun työntekijän tulee tehdä yhteistyötä […]
21.10.2025
Mitä palveluita lastensuojelulaitokset tarjoavat Helsingissä?
Helsingin lastensuojelulaitokset tarjoavat monipuolisia palveluita perheiden ja lasten tukemiseen erilaisissa elämäntilanteissa. Palvelutarjontaan kuuluvat sijaishuolto, avohuollon tukitoimet, perhetyö, tukiperhetoiminta, tuettu asuminen ja jälkihuoltopalvelut. Laitokset toimivat yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa tarjoten yksilöllistä, moniammatillista tukea, joka mukautuu lapsen ja perheen tarpeisiin. Palveluiden tavoitteena on varmistaa lapsen turvallinen kehitys ja hyvinvointi. Helsingin lastensuojelulaitokset tarjoavat laajan kirjon palveluita, jotka vastaavat erilaisiin lastensuojelutarpeisiin. Kaupungissa toimii sekä julkisia että yksityisiä palveluntuottajia, kuten Go Strong, jotka täydentävät toisiaan luoden kattavan tukiverkoston. Lastensuojelulaitosten peruspalveluihin kuuluvat ympärivuorokautinen hoito ja kasvatus, erityistason osastot vaativampiin tarpeisiin sekä perustason osastot itsenäisemmin pärjääville lapsille. Näiden lisäksi monet laitokset tarjoavat moniammatillisia tukipalveluita, joihin voi sisältyä psykologipalvelut, […]
16.10.2025
Kuinka tukea nuorta, jolla on vaikea käytöshäiriö?
Nuoren vakavan käytöshäiriön tukeminen vaatii moniammatillista yhteistyötä, johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Tehokas tuki perustuu varhaiseen puuttumiseen, selkeisiin rajoihin ja positiiviseen vahvistamiseen. Tärkeintä on luoda turvallinen ympäristö, jossa nuori kokee tulevansa ymmärretyksi ja hyväksytyksi käytöksestään huolimatta. Ammattilaisten, vanhempien ja koulun tiivis yhteistyö muodostaa tukiverkoston, joka auttaa nuorta hallitsemaan käytöstään ja kehittämään sosiaalisia taitojaan. Vaikea käytöshäiriö ilmenee nuorella toistuvana ja pitkäaikaisena muiden oikeuksia ja yhteiskunnan normeja rikkovana käyttäytymisenä. Kyse on diagnosoitavasta häiriöstä, kun nuorella esiintyy vähintään kuuden kuukauden ajan useita oireita kuten väkivaltaisuutta, omaisuuden tuhoamista, valehtelua, varastelua tai sääntöjen vakavaa rikkomista. Käytöshäiriö eroaa tavallisesta murrosiän kapinasta oireiden vakavuuden, toistuvuuden ja keston perusteella. Normaali […]
Miksi Go Strong?
Neljä peruspilaria, jotka tekevät meistä luotettavan kumppanin lastensuojelutyössä
Vahva ammatillinen rakenne
Osaava ja sitoutunut tiimi, joka ymmärtää lastensuojelun vaativuuden. Jatkuva koulutus ja kehittyminen.
- Kumppanuus Laurea AMK:n kanssa
- Mentorointiohjelma opiselijoille
- Sisäinen täydennyskoulutusohjelma
Koululähtöinen työote
Koulunkäynti yhtenä parhaista hyvinvoinnin mittareista. Tiivis yhteistyö koulujen kanssa lapsen tukemiseksi.
- Erityisopettaja tiimissä
- Koulunkäynnin seuranta ja tuki
- Oppimisen vaikeuksien tunnistaminen
Green Care / Eläinavusteisuus
Siikajärven vanhan navetan miljöössä lapset oppivat vastuunottoa ja saavat terapeuttista tukea eläinten kautta.
- Vanha navetta Siikajärvellä
- Eläinten hoito osana arkea
- Luontoyhteys ja rauhoittuminen
Arvomme ohjaavat kaikkea
Vastuullisuus, positiivisuus ja päämäärätietoisuus toimivat kompassinamme päivittäisessä työssä ja pitkän aikavälin kehittämisessä.
- Vastuullisuus: muiden, oman toiminnan ja uudistumisen suhteen
- Positiivisuus: mahdollisuuksien näkeminen ja vahvuuksien löytäminen
- Päämmäärätietoisuus: jokainen lapsi käy koulun ja löytää unelman
Kokemuksia meistä
Tarinoita arjesta ja yhteistyöstä
“Mä ajattelin aluksi, että tukiperheeseen meneminen olisi tosi outoa, mutta ei se sitten ollutkaan. Siellä on aika rentoa ja helppo olla. Musta on ollut hyvä, että siellä on aikuisia, jotka oikeesti kuuntelee eikä vaan sano koko ajan mitä pitää tehdä.”
13-vuotias, tukiperhepalvelun asiakas
“Täällä on kiva olla. Tykkään kun täällä leikitään mun kanssa ja aikuiset on kivoja. Jos vaikka harmittaa tai jännittää, niin sitten ne auttaa. Täällä tulee semmoinen kiva olo.”
7-vuotias, sijaisperheessä asuva lapsi
Koulunkäynnin ratkaisut eivät saa eristää nuorta laitokseen – niiden tulee luoda jatkumo aiempiin suhteisiin ja mahdollistaa lapsen tarpeiden mukainen koulupolku.
Janne Lemmetty, erityisopettaja
Ota yhteyttä heti
Vastaamme nopeasti ja autamme löytämään oikean ratkaisun
Soita meille
040 844 7591Sähköposti
veli-matti.karhu@gostrong.fi