Miten tukiperhetoiminta eroaa muista lastensuojelun avohuollon tukitoimista?
05.02.2026
Tukiperhetoiminta on avohuollon tukitoimi, jossa lapsi viettää säännöllisesti aikaa valitussa tukiperheessä oman kotinsa ohella. Se eroaa muista lastensuojelun palveluista tarjoamalla lapselle turvallisen ympäristön ja aikuisen tuen kodin ulkopuolella. Tukiperhetoiminta keskittyy ennaltaehkäisevään työhön ja perheen tukemiseen, kun taas sijaishuolto tarkoittaa lapsen sijoittamista pois omasta kodistaan.
Mitä tukiperhetoiminta tarkoittaa lastensuojelussa?
Tukiperhetoiminta on lastensuojelulain mukainen avohuollon tukitoimi, jossa lapsi viettää sovitun ajan tukiperheessä säännöllisesti. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja perheen suostumukseen. Tavoitteena on tarjota lapselle turvallinen aikuissuhde ja monipuolisia kokemuksia, jotka tukevat hänen kasvuaan ja kehitystään.
Tukiperhetoiminta eroaa sijaishuollosta merkittävästi. Siinä missä sijaishuolto tarkoittaa lapsen sijoittamista pois omasta kodistaan huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen kautta, tukiperhetoiminnassa lapsi asuu edelleen omassa kodissaan. Tukiperhe toimii täydentävänä tukena biologiselle perheelle, ei sen korvaajana.
Toiminnan keskeiset periaatteet rakentuvat lapsen edun mukaiselle toiminnalle ja perheen voimavarojen vahvistamiselle. Tukiperhe tarjoaa lapselle mahdollisuuden kokea erilaisia toimintamalleja, harrastuksia ja rutiineja turvallisessa ympäristössä.
Miten tukiperhetoiminta eroaa perhetyöstä ja tukihenkilötoiminnasta?
Tukiperhetoiminta poikkeaa perhetyöstä ja tukihenkilötoiminnasta toteutustavan, intensiteetin ja tavoitteiden osalta. Perhetyö tapahtuu lapsen omassa kodissa tai lähiympäristössä ammattilaisen ohjauksessa, kun taas tukiperhetoiminnassa lapsi siirtyy säännöllisesti tukiperheeseen.
Perhetyö keskittyy koko perheen tukemiseen ja vanhempien kasvatustaitojen vahvistamiseen. Työntekijä käy perheen luona tai tapaa heitä muualla, mutta toiminta tapahtuu perheen omassa ympäristössä. Tukiperhetoiminnassa puolestaan lapsi kokee kokonaan erilaisen perheympäristön ja saa henkilökohtaista huomiota tukiperheessä.
Tukihenkilötoiminta on yksilöllisempää ja keskittyy yhden lapsen tai nuoren tukemiseen. Tukihenkilö tapaa lasta säännöllisesti ja toimii hänen tukijanaan erilaisissa tilanteissa. Tukiperhetoiminta tarjoaa laajemman perhekokemuksen ja mahdollisuuden osallistua tukiperheen arkeen kokonaisvaltaisesti.
Keston osalta tukiperhetoiminta on usein pitkäjänteisempää kuin lyhytaikaiset perhetyön interventiot, mutta joustavampaa kuin pysyvät sijaishuoltoratkaisut.
Milloin tukiperhetoiminta on paras vaihtoehto lapselle ja perheelle?
Tukiperhetoiminta soveltuu tilanteisiin, joissa lapsi hyötyy säännöllisestä tuesta ja turvallisesta aikuissuhteesta, mutta ei tarvitse sijoitusta pois omasta kodistaan. Se on usein sopiva vaihtoehto, kun vanhemmilla on tilapäisiä haasteita kasvatustehtävässä tai kun avohuollon tukitoimet tarvitsevat vahvistamista.
Toiminta sopii hyvin perheille, joissa vanhemmat sitoutuvat yhteistyöhön ja ymmärtävät tukiperheen roolin täydentävänä tukena. Lapsen ikä ja kehitysvaihe vaikuttavat soveltuvuuteen – usein tukiperhetoiminta toimii parhaiten kouluikäisten lasten kanssa, jotka pystyvät ymmärtämään järjestelyn tarkoituksen.
Tukiperhetoiminta valitaan, kun halutaan ehkäistä ongelmien syvenemistä ja tarjota lapselle positiivisia kokemuksia. Se on hyvä vaihtoehto myös tilanteissa, joissa lapsi tarvitsee lisää aikuisen huomiota tai mahdollisuuksia harrastuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin.
Toiminta ei sovellu akuutteihin kriisitilanteisiin tai tilanteisiin, joissa lapsen turvallisuus on välittömästi uhattuna. Näissä tapauksissa tarvitaan nopeampia ja intensiivisempiä tukitoimia.
Miten tukiperhetoiminta käytännössä toteutetaan ja organisoidaan?
Tukiperhetoiminnan toteutus alkaa huolellisella suunnittelulla ja sopivan tukiperheen etsimisellä. Kunnan sosiaalitoimi tai yksityinen palveluntuottaja koordinoi prosessia ja varmistaa, että tukiperhe täyttää lastensuojelulain vaatimukset. Tukiperheet käyvät läpi koulutuksen ja arvioinnin ennen toiminnan aloittamista.
Käytännön toteutus sisältää säännölliset tapaamiset, joiden aikana lapsi viettää aikaa tukiperheessä. Tiheys ja kesto sovitaan yksilöllisesti lapsen ja perheen tarpeiden mukaan. Yleensä lapsi tapaa tukiperhettään kerran viikossa muutamasta tunnista kokonaiseen viikonloppuun.
Vastuunjako on selkeästi määritelty: biologinen perhe säilyttää vanhempainvastuun, tukiperhe tarjoaa tuen ja turvallisen ympäristön, ja sosiaalitoimi koordinoi ja valvoo toimintaa. Säännöllinen yhteydenpito kaikkien osapuolten kesken varmistaa toiminnan sujuvuuden.
Toiminnan aikana seurataan lapsen voinnin kehittymistä ja perheen tilannetta. Tukiperhetoiminta voidaan päättää, kun tavoitteet on saavutettu tai kun perheen tilanne on vakiintunut. Päätös tehdään aina lapsen edun mukaisesti yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
06.08.2026
Miten kiintymyssuhde vaikuttaa vanhemmuuteen?
Lapsuuden kiintymyssuhde ohjaa vanhemmuuttasi – opi tunnistamaan sen vaikutus ja vahvistaa turvallista yhteyttä lapseesi.
05.08.2026
Kenelle sijaisvanhemmuus sopii?
Sijaisvanhemmuus sopii monenlaisiin elämäntilanteisiin – selvitä, sopiiko se juuri sinulle.
04.08.2026
Miten lapsen ikä vaikuttaa osallisuuden toteuttamiseen?
Lapsen kehitysvaihe ratkaisee osallisuuden tavan – näin ammattilaiset tukevat jokaista ikävaihetta oikein.
30.07.2026
Mitä haasteita sijaisvanhemmuuteen liittyy?
Sijaisvanhemmuus tuo mukanaan ainutlaatuisia haasteita – lue käytännön vinkit arjen tueksi.
28.07.2026
Milloin nuoren käytösongelmat kertovat mielenterveyden häiriöstä?
Nuoren käytösongelmat voivat kertoa mielenterveyden häiriöstä – opi tunnistamaan varoitusmerkit ajoissa.
23.07.2026
Milloin sosiaalityöntekijällä on velvollisuus tehdä huostaanotto?
Huostaanotto ei ole harkintakysymys – laki velvoittaa toimimaan, kun kolme edellytystä täyttyvät samanaikaisesti.
22.07.2026
Miksi lapsen etu on lastensuojelulain tärkein periaate?
Lapsen etu on lastensuojelulain ydin – mutta mitä se käytännössä tarkoittaa eri tilanteissa?
21.07.2026
Miksi moniammatillinen yhteistyö on ratkaisevaa nuoren mielenterveyden hoidossa?
Yksi ammattilainen ei riitä – moniammatillinen tiimi vastaa nuoren mielenterveyden kaikkiin tarpeisiin samanaikaisesti.
16.07.2026
Paljonko sijaisvanhempi ansaitsee hoitopalkkiota kuukaudessa 2026?
Sijaisvanhemman hoitopalkkio on 2026 jopa 1 939 €/kk – katso kaikki korvaukset selkeästi.
Miksi Go Strong?
Neljä peruspilaria, jotka tekevät meistä luotettavan kumppanin lastensuojelutyössä
Vahva ammatillinen rakenne
Osaava ja sitoutunut tiimi, joka ymmärtää lastensuojelun vaativuuden. Jatkuva koulutus ja kehittyminen.
- Kumppanuus Laurea AMK:n kanssa
- Mentorointiohjelma opiselijoille
- Sisäinen täydennyskoulutusohjelma
Koululähtöinen työote
Koulunkäynti yhtenä parhaista hyvinvoinnin mittareista. Tiivis yhteistyö koulujen kanssa lapsen tukemiseksi.
- Erityisopettaja tiimissä
- Koulunkäynnin seuranta ja tuki
- Oppimisen vaikeuksien tunnistaminen
Green Care / Eläinavusteisuus
Siikajärven vanhan navetan miljöössä lapset oppivat vastuunottoa ja saavat terapeuttista tukea eläinten kautta.
- Vanha navetta Siikajärvellä
- Eläinten hoito osana arkea
- Luontoyhteys ja rauhoittuminen
Arvomme ohjaavat kaikkea
Vastuullisuus, positiivisuus ja päämäärätietoisuus toimivat kompassinamme päivittäisessä työssä ja pitkän aikavälin kehittämisessä.
- Vastuullisuus: muiden, oman toiminnan ja uudistumisen suhteen
- Positiivisuus: mahdollisuuksien näkeminen ja vahvuuksien löytäminen
- Päämmäärätietoisuus: jokainen lapsi käy koulun ja löytää unelman
Kokemuksia meistä
Tarinoita arjesta ja yhteistyöstä
“Mä ajattelin aluksi, että tukiperheeseen meneminen olisi tosi outoa, mutta ei se sitten ollutkaan. Siellä on aika rentoa ja helppo olla. Musta on ollut hyvä, että siellä on aikuisia, jotka oikeesti kuuntelee eikä vaan sano koko ajan mitä pitää tehdä.”
13-vuotias, tukiperhepalvelun asiakas
“Täällä on kiva olla. Tykkään kun täällä leikitään mun kanssa ja aikuiset on kivoja. Jos vaikka harmittaa tai jännittää, niin sitten ne auttaa. Täällä tulee semmoinen kiva olo.”
7-vuotias, sijaisperheessä asuva lapsi
Koulunkäynnin ratkaisut eivät saa eristää nuorta laitokseen – niiden tulee luoda jatkumo aiempiin suhteisiin ja mahdollistaa lapsen tarpeiden mukainen koulupolku.
Janne Lemmetty, erityisopettaja
Ota yhteyttä heti
Vastaamme nopeasti ja autamme löytämään oikean ratkaisun
Soita meille
040 844 7591Sähköposti
veli-matti.karhu@gostrong.fi