Artikkelit
04.12.2025
Miten sijaisvanhemmuus eroaa adoptiosta?
Sijaisvanhemmuus ja adoptio tarjoavat erilaisia polkuja lapsen hoitamiseen. Juridisesti ne eroavat merkittävästi: sijaisvanhemmuus on väliaikainen järjestely, jossa biologiset siteet säilyvät, kun taas adoptio luo pysyvän juridisen perhesuhteen. Tutkimuksemme osoittaa, että molemmissa vaihtoehdoissa lapsen etu on keskiössä, mutta ne soveltuvat erilaisiin elämäntilanteisiin. Mitä sinun tulisi huomioida valitessasi sinulle sopivaa vaihtoehtoa?
02.12.2025
Miten perhetyön tavoitteet määritellään?
Perhetyön tavoitteiden määrittely on yhteistyöprosessi, johon osallistuvat sosiaalitoimi, perhe ja palveluntarjoaja. Tutkimusten mukaan selkeät, konkreettiset tavoitteet lisäävät perhetyön vaikuttavuutta jopa 40%. Artikkeli avaa tavoitteiden määrittelyn periaatteet, osallistujat ja seurannan käytännöt. Miten sinun organisaatiosi varmistaa perheiden aidon osallisuuden tavoitteiden asettamisessa?
27.11.2025
Kuinka kauan sijaisvanhemmaksi pääsemisen prosessi kestää?
Harkitsetko sijaisvanhemmuutta? Prosessi kestää tyypillisesti 4-6 kuukautta sisältäen PRIDE-valmennuksen, kotikäynnit ja soveltuvuuden arvioinnin. Jokainen vaihe on suunniteltu varmistamaan valmiutesi tähän tärkeään tehtävään. Vaikka aikataulu vaihtelee alueittain, huolellinen valmistautuminen takaa parhaan pohjan sijaisvanhemmuuden matkalle.
25.11.2025
Miten perhetyö tukee vanhemmuuden haasteissa?
Perhetyö tarjoaa monipuolista tukea vanhemmuuden haasteisiin juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Tämä suunnitelmallinen ja tavoitteellinen tukimuoto auttaa perheitä arjen hallinnassa, kasvatuskysymyksissä ja perheen sisäisen vuorovaikutuksen parantamisessa. Perhetyön vahvuus piilee sen joustavuudessa – apu räätälöidään perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan ja toteutetaan useimmiten kodin tutussa ympäristössä. Moniammatillinen tiimi, johon kuuluu muun muassa sosionomeja, psykologeja ja erityisopettajia, tuo työhön monipuolista osaamista. Tutkimusten mukaan oikea-aikainen tuki voi ehkäistä vakavampien ongelmien syntymistä ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta. Selkeät arkirutiinit ja päivärytmi luovat lapsille turvallisuuden tunnetta ja auttavat vanhempia jaksamaan paremmin. Mutta miten perhetyö käytännössä tukee vanhempia löytämään omat voimavaransa ja selviytymään haasteista itsenäisesti?
20.11.2025
10 vinkkiä sijaisvanhemman ja lapsen suhteen rakentamiseen
Sijaisvanhemmuus on palkitsevaa mutta haastavaa. Turvallinen kiintymyssuhde sijaislapseen vaatii kärsivällisyyttä ja oikeita toimintatapoja. Tutkimusten mukaan kiintymyssuhteen muodostumiseen voi kulua jopa 1-2 vuotta. Lue 10 käytännön vinkkiä, jotka auttavat sinua luomaan vahvan ja luottamuksellisen suhteen sijaislapseen.
19.11.2025
Mitä tehdä, jos kouluun meneminen aiheuttaa ahdistusta?
Kouluahdistus koskettaa monia lapsia ja nuoria, mutta siihen on saatavilla apua. Artikkeli tarjoaa käytännön ohjeita vanhemmille: miten tunnistaa ahdistuksen merkit, milloin hakea ammattiapua ja kuinka tehdä yhteistyötä koulun kanssa. Oikealla tuella ja ymmärryksellä kouluahdistuksesta on mahdollista päästä yli.
18.11.2025
Miten perhetyö auttaa koulukäymättömyyteen?
Perhetyö tarjoaa tehokasta tukea koulukäymättömyyden ratkaisemiseen kokonaisvaltaisella lähestymistavallaan. Säännöllisten rutiinien rakentaminen, vanhemmuuden vahvistaminen ja kotiin tuotu ammatillinen apu auttavat tunnistamaan koulunkäynnin esteitä ja löytämään toimivia ratkaisuja. Moniammatillinen yhteistyö mahdollistaa yksilöllisen tuen, jossa huomioidaan sekä lapsen että perheen tarpeet. Tutustu, miten perhetyön prosessi etenee ja milloin sen tarjoama tuki on erityisen hyödyllistä koulupoissaolojen vähentämisessä.
13.11.2025
Kuka voi saada perhetyön palveluja?
Perhetyön palvelut tarjoavat arvokasta tukea lapsiperheille, jotka kohtaavat arjen haasteita. Palvelut on suunnattu perheille, joissa on 0-18-vuotiaita lapsia ja jotka tarvitsevat tukea vanhemmuuteen, arjen hallintaan tai lasten hyvinvoinnin turvaamiseen. Ammattilaisten toteuttama perhetyö auttaa käytännönläheisesti koulunkäyntihaasteissa, kasvatuskysymyksissä ja perheen vuorovaikutuksessa. Miten perheesi voisi hyötyä tästä palvelusta ja kuka siihen on oikeutettu? Tutustu ehtoihin ja hakuprosessiin.
12.11.2025
Voiko sijaisvanhemmaksi ryhtyä yksin vai tarvitaanko puoliso?
Onko yksin eläminen este sijaisvanhemmuudelle? Suomessa sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä myös ilman puolisoa. Tärkeintä on hakijan soveltuvuus ja kyky tarjota turvallinen koti sijoitetulle lapselle. Artikkelissa käsitellään yksin hakevan erityispiirteet, vaatimukset sekä tukiverkostojen merkitys. Lue, kuinka merkityksellinen mahdollisuus tämä voi olla sinullekin.
11.11.2025
10 yleisintä kysymystä sijaisvanhemmuudesta
Mitä sijaisvanhemmuus todella vaatii ja kuka siihen soveltuu? Tämä kattava opas avaa 10 yleisintä kysymystä sijaisvanhemmuudesta Suomessa – alkaen hakuprosessista ja taloudellisesta tuesta aina biologisten vanhempien rooliin ja kiintymyssuhteen rakentamiseen. Sijaisvanhemmuus muuttaa lapsen elämän, mutta myös koko perheen dynamiikan. Jokainen lapsi ansaitsee turvallisen kodin, ja sinä voit olla juuri se aikuinen, jota joku lapsi tarvitsee.
06.11.2025
Voiko nuori oppia hallitsemaan impulsiivisuuttaan?
Nuorten aivot kehittyvät ja muovautuvat aktiivisesti läpi nuoruusiän, mikä antaa erinomaiset edellytykset impulsiivisuuden hallintataitojen oppimiselle. Neurologinen tutkimus osoittaa, että vaikka nuorten aivojen tunnesäätelyyn liittyvät alueet ovat vielä kehitysvaiheessa, nimenomaan tämä kehitysvaihe tarjoaa otollisen ikkunan itsesäätelyn oppimiselle. Oikeiden menetelmien, johdonmukaisen tuen ja käytännön harjoittelun avulla nuori voi asteittain kehittää kykyään hallita impulsiivisia reaktioitaan ja kehittää elinikäisiä itsesäätelyn taitoja. Nuoruus on kriittinen kehitysvaihe impulssien hallinnan oppimisessa. Tutkimukset aivojen neuroplastisuudesta osoittavat, että nuoren aivot ovat erityisen vastaanottavaiset uusien taitojen oppimiselle – myös itsehillinnän osalta. Prefrontaalisen aivokuoren kehitys jatkuu pitkälle nuoruusiän jälkeen, mikä tarkoittaa että impulsiivisuuden hallinta kehittyy vähitellen. Tämä biologinen kehityskulku yhdistettynä sopiviin […]
04.11.2025
Miten ADHD vaikuttaa tunteiden säätelyyn ja itsetuntoon?
ADHD vaikuttaa merkittävästi tunteiden säätelyyn aivojen toiminnan erilaisten mekanismien kautta, mikä näkyy usein voimakkaampina tunnereaktioina ja vaikeuksina hallita tunnekokemuksia. Nämä haasteet voivat heijastua itsetuntoon, kun toistuva negatiivinen palaute ja väärinymmärrykset luovat kielteistä minäkuvaa. Tunnesäätelyn vaikeudet ja itsetunto-ongelmat kulkevat usein käsi kädessä, mutta oikeanlaisella tuella, ymmärryksellä ja toimintamalleilla niitä voidaan tehokkaasti helpottaa sekä lapsilla että aikuisilla. ADHD:ssa aivojen toiminnan erilaisuus vaikuttaa suoraan kykyyn säädellä tunnekokemuksia. Dopamiinitasapainon häiriöt ja aivojen etuotsalohkon toiminnan poikkeavuudet johtavat siihen, että tunteiden tunnistaminen, käsittely ja ilmaisu on usein voimakkaampaa ja impulsiivisempaa. Henkilöllä voi olla vaikeuksia tulkita omia tunteitaan ja reagoida niihin sopivalla tavalla. Tyypillistä on, että ADHD-henkilö […]
Miksi Go Strong?
Neljä peruspilaria, jotka tekevät meistä luotettavan kumppanin lastensuojelutyössä
Vahva ammatillinen rakenne
Osaava ja sitoutunut tiimi, joka ymmärtää lastensuojelun vaativuuden. Jatkuva koulutus ja kehittyminen.
- Kumppanuus Laurea AMK:n kanssa
- Mentorointiohjelma opiselijoille
- Sisäinen täydennyskoulutusohjelma
Koululähtöinen työote
Koulunkäynti yhtenä parhaista hyvinvoinnin mittareista. Tiivis yhteistyö koulujen kanssa lapsen tukemiseksi.
- Erityisopettaja tiimissä
- Koulunkäynnin seuranta ja tuki
- Oppimisen vaikeuksien tunnistaminen
Green Care / Eläinavusteisuus
Siikajärven vanhan navetan miljöössä lapset oppivat vastuunottoa ja saavat terapeuttista tukea eläinten kautta.
- Vanha navetta Siikajärvellä
- Eläinten hoito osana arkea
- Luontoyhteys ja rauhoittuminen
Arvomme ohjaavat kaikkea
Vastuullisuus, positiivisuus ja päämäärätietoisuus toimivat kompassinamme päivittäisessä työssä ja pitkän aikavälin kehittämisessä.
- Vastuullisuus: muiden, oman toiminnan ja uudistumisen suhteen
- Positiivisuus: mahdollisuuksien näkeminen ja vahvuuksien löytäminen
- Päämmäärätietoisuus: jokainen lapsi käy koulun ja löytää unelman
Kokemuksia meistä
Tarinoita arjesta ja yhteistyöstä
Koulunkäynnin ratkaisut eivät saa eristää nuorta laitokseen – niiden tulee luoda jatkumo aiempiin suhteisiin ja mahdollistaa lapsen tarpeiden mukainen koulupolku.
Janne Lemmetty, erityisopettaja
"Parasta on se, että täällä on niin paljon aina aikuisia saatavilla ja on aina joku, jolle voi puhua."
Nuori, 17 vuotta
"Olemme todella tulleet kohdatuksi ja tuki on ollut mahtavaa!"
Sijaisperhe, Tampere
Ota yhteyttä heti
Vastaamme nopeasti ja autamme löytämään oikean ratkaisun
Soita meille
040 844 7591Sähköposti
veli-matti.karhu@www.gostrong.fi