Sijaisvanhemmuuden aloittaminen Suomessa: Koulutus ja vaatimukset
25.12.2025
Sijaisvanhemmuuden aloittaminen on merkittävä päätös, joka vaatii huolellista harkintaa ja valmistautumista. Suomessa tuhannet lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisen kodin sijaishuollon kautta, ja sijaisvanhemmuus tarjoaa heille mahdollisuuden kokea perheen lämpöä ja vakautta. Jos harkitset sijaisvanhemmaksi ryhtymistä, olet todennäköisesti pohtinut, mitä vaatimuksia sinulle asetetaan ja millainen koulutusprosessi on edessä.
Tämä artikkeli antaa sinulle kattavan kuvan siitä, mitä sijaisvanhemmaksi hakeminen käytännössä tarkoittaa. Käymme läpi lakisääteiset vaatimukset, koulutusprosessin vaiheet sekä sen, millaista tukea saat matkan varrella. Lisäksi syvennymme traumatisoituneiden lasten erityistarpeisiin ja moniammatillisen verkoston merkitykseen – asioihin, jotka ovat keskeisiä onnistuneessa sijaisvanhemmuudessa.
Sijaisvanhemmuuden rooli Suomen lastensuojelujärjestelmässä
Lastensuojelu Suomessa perustuu lapsen edun ensisijaisuuteen, ja sijaishuolto on yksi tärkeimmistä keinoista turvata lapsen hyvinvointi silloin, kun hän ei voi asua biologisten vanhempiensa luona. Sijaisvanhemmuus, jota kutsutaan myös perhehoidoksi, on tilastollisesti yleisin sijaishuollon muoto Suomessa.
Vuosittain Suomessa on noin 18 000 lasta sijaishuollossa, joista suurin osa asuu sijaisperheissä. Sijaishuolto voi olla joko määräaikaista tai pitkäaikaista riippuen lapsen tilanteesta ja perheolosuhteista. Perhehoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden kasvaa perheympäristössä, mikä tukee hänen kehitystään ja hyvinvointiaan paremmin kuin laitoshoito.
”Sijaisvanhemmuuden tavoitteena on tarjota lapselle turvallinen ja vakaa koti, jossa hän voi kehittyä omien tarpeidensa mukaisesti ja säilyttää yhteyden omaan taustaansa.”
Sijaishuollon muotoja ovat muun muassa kiireellinen sijoitus, huostaanotto ja avohuollon tukitoimenpiteenä tapahtuva sijoitus. Jokaisen lapsen tilanne on yksilöllinen, ja sijoituksen kesto voi vaihdella muutamasta kuukaudesta useisiin vuosiin. Tärkeintä on lapsen etu ja hänen oikeutensa turvalliseen kasvuympäristöön.
Mitä vaatimuksia sijaisvanhemmille asetetaan Suomessa?
Sijaisvanhemmuuden vaatimukset on määritelty lastensuojelulaissa, ja ne koskevat kaikkia perhehoitajaksi hakevia. Sijaisvanhemmaksi voi hakea yli 25-vuotias henkilö, joka on vähintään 18 vuotta vanhempi kuin sijoitettava lapsi. Hakija voi olla naimisissa, avoliitossa tai yksin asuva, ja perheessä voi olla omia lapsia.
Tärkeimmät kriteerit sijaisvanhemmaksi hakemiselle:
- Vakaa elämäntilanne ja tasapainoinen mielenterveys
- Riittävät asuinolosuhteet ja taloudellinen vakaus
- Motivaatio ja sitoutuminen lapsen hoitoon ja kasvatukseen
- Kyky ymmärtää ja tukea traumatisoituneen lapsen tarpeita
- Valmius yhteistyöhön viranomaisten ja lapsen biologisten vanhempien kanssa
Hakuprosessiin kuuluu perusteellinen soveltuvuusarviointi, joka sisältää kotikäynnin, haastatteluja, terveystarkastuksen ja rikostaustan tarkistuksen. Myös hakijan lähipiiri haastatellaan prosessin aikana. Arviointi kestää yleensä useita kuukausia, ja sen aikana käydään läpi hakijan motivaatiota, odotuksia ja valmiuksia sijaisvanhemmuuteen.
Sijaisvanhempien koulutusprosessi ja valmennus
Sijaisvanhempien koulutus perustuu PRIDE-valmennukseen (Parent Resources for Information, Development and Education), joka on kansainvälisesti tunnustettu menetelmä sijaisvanhempien valmennukseen. Valmennus on pakollinen kaikille sijaisvanhemmaksi hakeville, ja se kestää yleensä noin kuusi kuukautta.
PRIDE-valmennuksen sisältö jakautuu useaan osa-alueeseen:
| Valmennuksen osa-alue | Sisältö | Kesto |
|---|---|---|
| Ryhmätapaamiset | Teoria, keskustelut, harjoitukset | 10–12 tapaamiskertaa |
| Perhetapaamiset | Yksilöllinen ohjaus ja arviointi | 2–3 tapaamista |
| Yksilötehtävät | Itsearviointi ja pohdinta | Jatkuva prosessi |
Valmennuksen aikana käsitellään lapsen kehitystä, kiintymyssuhdeteoriaa, traumaattisten kokemusten vaikutuksia ja käytännön kasvatustilanteita. Sijaisvanhempien valmennus antaa valmiuksia kohdata haastaviakin tilanteita ja ymmärtää sijoitetun lapsen erityistarpeita. Valmennus on maksutonta osallistujille, ja sen järjestävät kunnat tai yksityiset palveluntuottajat.
Traumatisoituneiden lasten erityistarpeiden ymmärtäminen
Suurin osa sijaishuoltoon sijoitetuista lapsista on kokenut traumaattisia kokemuksia, jotka vaikuttavat heidän kehitykseensä ja käyttäytymiseensä. Traumatisoituneet lapset tarvitsevat erityistä ymmärrystä ja kärsivällisyyttä, sillä heidän reaktionsa voivat olla arvaamattomia ja haasteellisia.
Traumaattiset kokemukset voivat ilmetä monin tavoin:
- Kiintymyssuhdehäiriöt ja luottamuksen puute
- Käyttäytymisen ongelmat ja tunnesäätelyn vaikeudet
- Oppimis- ja keskittymishaasteet
- Regressio eli taantuminen aiempaan kehitysvaiheeseen
- Ylivireys tai vetäytyminen sosiaalisista tilanteista
Traumainformoitu hoito perustuu ymmärrykseen siitä, että lapsen ”vaikea” käyttäytyminen on usein selviytymiskeino. Sijaisvanhemman tehtävä on tarjota turvallinen ympäristö, jossa lapsi voi vähitellen oppia luottamaan ja rakentaa uusia, terveitä kiintymyssuhteita.
”Traumainformoidussa hoidossa kysytään ’mitä sinulle on tapahtunut?’ sen sijaan, että kysyttäisiin ’mikä sinussa on vikana?'”
Moniammatillisen tuen merkitys sijaisvanhemmuudessa
Sijaisvanhemmuus ei ole yksinäistä puurtamista – moniammatillinen tiimi tukee sekä lasta että sijaisvanhempia koko sijoituksen ajan. Tiimiin kuuluu eri alojen asiantuntijoita, joilla on omat roolinsa lapsen hyvinvoinnin turvaamisessa.
Keskeisiä ammattilaisia sijaishuollon verkostossa ovat:
- Sosiaalityöntekijä – vastaa lapsen asioista ja koordinoi palveluita
- Psykologi – arvioi lapsen psyykkistä tilaa ja tarjoaa terapiaa
- Terveydenhoitaja – huolehtii lapsen terveydentilasta
- Opettajat ja koulun henkilökunta – tukevat lapsen koulunkäyntiä
- Perhetyöntekijät – ohjaavat arjen sujumisessa
Yhteistyö biologisten vanhempien kanssa on myös tärkeä osa sijaishuoltoa, mikäli se on lapsen edun mukaista. Sijaisvanhemmat saavat jatkuvaa tukea ja ohjausta ammattilaisilta, ja he voivat osallistua lisäkoulutuksiin ja vertaistukiryhmiin. Esimerkiksi me Go Strongilla tarjoamme kattavaa PRIDE-valmennusta ja jatkuvaa asiantuntijatukea koko perhehoitoprosessin ajan, mukaan lukien digitaalisia työkaluja arjen tukemiseen.
Moniammatillinen sijaisvanhempien tuki varmistaa, että sijaisperhe ei jää yksin haasteidensa kanssa, vaan saa tarvitsemansa avun oikeaan aikaan. Tämä tukee sekä lapsen että sijaisvanhempien hyvinvointia ja lisää sijoituksen onnistumisen mahdollisuuksia.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
09.07.2026
Saako sijaisvanhempi taloudellista tukea Suomessa 2026?
Sijaisvanhemman taloudellinen tuki 2026: hoitopalkkio, kulukorvaus ja verotus – kaikki oleellinen selitettynä selkeästi.
08.07.2026
Miksi tukiperhetoiminta on tärkeä osa avohuollon tukitoimia?
Tukiperhetoiminta tarjoaa lapselle turvallisen arjen ilman sijoitusta – tutustu siihen, kenelle se sopii.
07.07.2026
Mitä tukea sijaisperhe saa kasvatustehtävässään?
Sijaisperhe saa lakisääteistä tukea arkeensa – tutustu kaikkiin tuen muotoihin ja oikeuksiisi.
02.07.2026
Miten tukiperheeksi voi hakeutua 2026?
Tukiperheeksi voi hakeutua hyvin erilaisista lähtökohdista – näin prosessi etenee vuonna 2026.
30.06.2026
Voiko lähiympäristöön vietävä tuki auttaa koulukiusaamisessa?
Lähiympäristöön vietävä tuki auttaa koulukiusaamisessa. Lue milloin lastensuojelu puuttuu ja miten tuki toimii käytännössä.
25.06.2026
Lähiympäristöön vietävä tuki lapselle ja nuorelle
Kun tavallinen tuki ei riitä kouluvaikeuksiin, tarvitaan ammattilaista suoraan lapsen omaan ympäristöön. Löydä ratkaisu yhdessä.
23.06.2026
Miten lähiympäristöön vietävä tuki vahvistaa lapsen taitoja?
Lähiympäristöön vietävä tuki vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja, tunne-elämän hallintaa ja koulunkäyntiä ammattilaisen tuella lapsen omassa ympäristössä.
18.06.2026
Miten koululähtöinen sijaishuolto ennaltaehkäisee koulupudokkuutta?
Koululähtöinen sijaishuolto vähentää koulupudokkuutta 70% yksilöllisellä tuella ja ennakoivalla yhteistyöllä. Lue miten käytännössä toteutetaan.
16.06.2026
Onko tukiperheenä toimiminen palkallista työtä?
Tukiperhe saa 200-600€/kk korvausta lapsen kuluihin - ei palkka vaan vapaaehtoista auttamistyötä.
Miksi Go Strong?
Neljä peruspilaria, jotka tekevät meistä luotettavan kumppanin lastensuojelutyössä
Vahva ammatillinen rakenne
Osaava ja sitoutunut tiimi, joka ymmärtää lastensuojelun vaativuuden. Jatkuva koulutus ja kehittyminen.
- Kumppanuus Laurea AMK:n kanssa
- Mentorointiohjelma opiselijoille
- Sisäinen täydennyskoulutusohjelma
Koululähtöinen työote
Koulunkäynti yhtenä parhaista hyvinvoinnin mittareista. Tiivis yhteistyö koulujen kanssa lapsen tukemiseksi.
- Erityisopettaja tiimissä
- Koulunkäynnin seuranta ja tuki
- Oppimisen vaikeuksien tunnistaminen
Green Care / Eläinavusteisuus
Siikajärven vanhan navetan miljöössä lapset oppivat vastuunottoa ja saavat terapeuttista tukea eläinten kautta.
- Vanha navetta Siikajärvellä
- Eläinten hoito osana arkea
- Luontoyhteys ja rauhoittuminen
Arvomme ohjaavat kaikkea
Vastuullisuus, positiivisuus ja päämäärätietoisuus toimivat kompassinamme päivittäisessä työssä ja pitkän aikavälin kehittämisessä.
- Vastuullisuus: muiden, oman toiminnan ja uudistumisen suhteen
- Positiivisuus: mahdollisuuksien näkeminen ja vahvuuksien löytäminen
- Päämmäärätietoisuus: jokainen lapsi käy koulun ja löytää unelman
Kokemuksia meistä
Tarinoita arjesta ja yhteistyöstä
“Mä ajattelin aluksi, että tukiperheeseen meneminen olisi tosi outoa, mutta ei se sitten ollutkaan. Siellä on aika rentoa ja helppo olla. Musta on ollut hyvä, että siellä on aikuisia, jotka oikeesti kuuntelee eikä vaan sano koko ajan mitä pitää tehdä.”
13-vuotias, tukiperhepalvelun asiakas
“Täällä on kiva olla. Tykkään kun täällä leikitään mun kanssa ja aikuiset on kivoja. Jos vaikka harmittaa tai jännittää, niin sitten ne auttaa. Täällä tulee semmoinen kiva olo.”
7-vuotias, sijaisperheessä asuva lapsi
Koulunkäynnin ratkaisut eivät saa eristää nuorta laitokseen – niiden tulee luoda jatkumo aiempiin suhteisiin ja mahdollistaa lapsen tarpeiden mukainen koulupolku.
Janne Lemmetty, erityisopettaja
Ota yhteyttä heti
Vastaamme nopeasti ja autamme löytämään oikean ratkaisun
Soita meille
040 844 7591Sähköposti
veli-matti.karhu@gostrong.fi