Mitä tukea tukiperhe voi tarjota lapsiperheelle?
17.09.2026
Tukiperheet tarjoavat väliaikaista apua ja tukea lapsiperheille erilaisissa haastavissa elämäntilanteissa. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, ja sen tavoitteena on vahvistaa vanhempien jaksamista sekä tukea lapsen kasvua ja kehitystä. Tukiperhe ottaa lapsen luokseen tavallisesti 1-2 viikonloppua kuukaudessa, jolloin vanhemmat saavat kaipaamaansa hengähdystaukoa ja lapsi uusia kokemuksia turvallisessa ympäristössä. Tukiperhetoiminta toimii ennaltaehkäisevänä palveluna ja osana varhaisen tuen järjestelmää.
Mitä tukea tukiperhe voi tarjota lapsiperheelle?
Tukiperheet tarjoavat monipuolista apua lapsiperheiden arkeen. Keskeisin tuki on vanhemmille tarjottava mahdollisuus hengähdystaukoihin, jolloin vanhempi saa levätä, hoitaa omia asioitaan tai keskittyä perheen muihin lapsiin. Tämä auttaa jaksamaan arjessa paremmin ja ehkäisee uupumusta.
Lapselle tukiperhe tarjoaa turvallisen ympäristön, uusia virikkeitä ja sosiaalisia suhteita perheen ulkopuolella. Monet lapset hyötyvät lisäaikuisten tarjoamasta huomiosta ja erilaisesta arjesta. Tukiperheessä lapsi voi saada mallin toimivasta perhe-elämästä ja arjen rutiineista.
Tukiperhetoiminta voi myös täydentää perheen omaa tukiverkostoa erityisesti silloin, kun luonnollista tukiverkkoa ei ole riittävästi. Säännölliset tukiperheviikonloput tuovat ennakoitavuutta ja rakennetta perheen elämään, mikä lisää kaikkien osapuolten turvallisuuden tunnetta.
Miten tukiperhetoiminta käytännössä toimii?
Tukiperhetoiminnan käytännön järjestelyt perustuvat yksilöllisiin sopimuksiin perheiden tarpeiden mukaan. Tyypillisesti lapsi vierailee tukiperheessä 1–2 viikonloppua kuukaudessa, perjantai-illasta sunnuntai-iltapäivään. Joskus järjestelyt voivat sisältää myös loma-aikoja tai yksittäisiä päiviä.
Tapaamiset sovitaan etukäteen molempien perheiden aikataulujen mukaisesti, ja niistä laaditaan usein kuukausittainen tai pidemmän aikavälin suunnitelma. Tukisuhteen alussa tehdään kirjallinen sopimus, jossa määritellään toiminnan tavoitteet ja käytännön järjestelyt.
Tukiperheessä vietetty aika koostuu tavallisesta arjesta: yhteisistä aterioista, ulkoilusta, leikeistä ja muista arkisista toiminnoista. Lapsen ikä ja kiinnostuksen kohteet vaikuttavat siihen, millaista toimintaa järjestetään. Tukiperheen ei tarvitse järjestää erityistä ohjelmaa, vaan tavallinen yhdessäolo on tärkeintä.
Perheiden välinen yhteydenpito tapahtuu yleensä puhelimitse tai viestein lapsen vierailujen järjestämiseksi. Säännölliset tapaamiset sosiaalityöntekijän kanssa kuuluvat myös toimintaan, ja niissä arvioidaan tukisuhteen toimivuutta ja tavoitteiden toteutumista.
Kuka voi hakea tukiperhettä?
Tukiperhettä voivat hakea monet erilaisissa elämäntilanteissa olevat lapsiperheet. Tyypillisiä tilanteita ovat yksinhuoltajuus ilman riittävää tukiverkostoa, vanhempien uupumus, perheen kriisitilanteet kuten ero tai sairaus, tai elämänhallinnan haasteet. Tukiperhe voi olla tarpeen myös silloin, kun perheessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi, jonka hoito kuormittaa vanhempia.
Tukiperhepalvelun piiriin pääsee yleensä ottamalla yhteyttä oman kunnan tai hyvinvointialueen perhepalveluihin tai lastensuojeluun. Palvelua voidaan tarjota sekä ennaltaehkäisevänä perhepalveluna että lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Ennaltaehkäisevässä työssä ei tarvita lastensuojelun asiakkuutta, mikä madaltaa kynnystä hakea apua varhaisessa vaiheessa.
Tukiperhetoiminta sopii erityisen hyvin tilanteisiin, joissa perhe tarvitsee väliaikaista tukea, mutta kotiympäristö on lapsen kasvulle ja kehitykselle pääosin turvallinen. Palvelu perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja edellyttää vanhempien suostumusta.
Millä perusteella tukiperheet valitaan?
Tukiperheiden valintaprosessi on perusteellinen, sillä tehtävä vaatii sitoutumista ja soveltuvuutta lasten kanssa toimimiseen. Tukiperheeksi haluavat käyvät läpi valmennuksen, jossa käsitellään tukiperhetyön perusteita, lapsen kehitystä ja yhteistyötaitoja. Valinnassa arvioidaan perheen elämäntilannetta, motivaatiota, valmiuksia ja kodin soveltuvuutta.
Tukiperheeksi voi hakeutua erilaiset perheet: lapsiperheet, lapsettomat parit tai yksin asuvat aikuiset. Keskeistä on vakaa elämäntilanne, turvallinen kotiympäristö ja aito halu auttaa lapsiperheitä. Tukiperheiltä ei vaadita erityiskoulutusta, vaan tavallisen arjen taidot ja kyky kohdata lapsi yksilöllisesti ovat tärkeimpiä ominaisuuksia.
Valintaprosessiin kuuluu haastatteluja, kotikäyntejä ja taustaselvityksiä, kuten rikosrekisteriote. Tukiperheeksi ryhtyviltä odotetaan avointa yhteistyötä viranomaisten ja lapsen perheen kanssa sekä sitoutumista luottamuksellisuuteen. Tukiperheet saavat toimintaansa tukea, ohjausta ja koulutusta järjestävältä taholta.
Mitä eroa on tukiperheellä ja sijaisperheellä?
Tukiperheen ja sijaisperheen välillä on merkittäviä eroja toiminnan luonteessa ja vastuissa. Tukiperhetoiminta on osa-aikaista ja ennaltaehkäisevää: lapsi vierailee tukiperheessä säännöllisesti, mutta asuu omassa kodissaan. Sijaisperhetoiminnassa lapsi muuttaa asumaan sijaisperheeseen, kun kyse on huostaanotosta tai avohuollon sijoituksesta.
Vastuun jakautuminen on myös erilaista. Tukiperheessä vanhemmuuden päävastuu säilyy lapsen omilla vanhemmilla, kun taas sijaisperhe ottaa kokonaisvaltaisemman vastuun lapsen arjesta, hoidosta ja kasvatuksesta. Sijaisperheiltä vaaditaan PRIDE-valmennus ja tiiviimpi yhteistyö viranomaisten kanssa.
Toiminnan tavoitteet eroavat myös: tukiperhetoiminnan tavoitteena on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja ehkäistä ongelmien pahenemista. Sijaishuollon tavoitteena on turvata lapsen hyvinvointi tilanteessa, jossa lapsen asuminen kotona ei ole mahdollista. Tukiperhetoiminta on luonteeltaan vapaaehtoista, kun taas sijaisperhetoiminta on ammatillisempaa ja edellyttää syvempää sitoutumista.
Miten tukiperhetoiminta vaikuttaa lapseen?
Tukiperhetoiminnalla on havaittu olevan monia myönteisiä vaikutuksia lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Lapsi saa tukiperheessä uusia aikuiskontakteja ja ihmissuhteita, jotka voivat toimia tärkeinä roolimalleina. Nämä suhteet laajentavat lapsen sosiaalista verkostoa ja vahvistavat turvallisuuden tunnetta.
Tukiperheessä lapsi voi saada sellaisia kokemuksia ja elämyksiä, joita oma perhe ei välttämättä pysty tarjoamaan. Tämä voi liittyä harrastuksiin, luontokokemuksiin tai erilaisiin tapoihin viettää arkea. Monet lapset hyötyvät myös siitä, että saavat tukiperheessä yksilöllistä huomiota ja aikaa.
Tukiperhetoiminta voi auttaa lasta kehittämään sosiaalisia taitoja ja sopeutumiskykyä. Kahden erilaisen perhekulttuurin välillä toimiminen kehittää joustavuutta ja kykyä sopeutua erilaisiin tilanteisiin. Samalla lapsi voi omaksua hyödyllisiä toimintamalleja, rutiineja ja rajoja, jotka tukevat hänen kehitystään.
On tärkeää huomioida, että lapset kokevat tukiperhetoiminnan yksilöllisesti. Useimmat lapset nauttivat tukiperhevierailuista, mutta joillekin ero omista vanhemmista voi olla aluksi haastavaa. Parhaimmillaan tukiperhetoiminta tukee lapsen itsetuntoa ja antaa kokemuksen siitä, että hän on tervetullut ja arvostettu.
Tukiperhetoiminnan tärkeimmät oivallukset perheille
Tukiperhetoiminta opettaa, että avun pyytäminen ja vastaanottaminen on vahvuus, ei heikkous. Vanhemmuus on vaativaa, ja joskus ulkopuolinen tuki on välttämätöntä perheen hyvinvoinnille. Ennakoiva avun hakeminen ehkäisee suurempien ongelmien syntymistä ja osoittaa vastuullisuutta vanhempana.
Tukiverkostojen rakentaminen on tärkeää kaikille perheille. Tukiperhetoiminta voi täydentää luonnollisia verkostoja erityisesti silloin, kun sukulaiset tai ystävät asuvat kaukana tai heitä ei ole. Hyvä tukiverkosto auttaa selviytymään vaikeistakin elämänvaiheista.
Tukiperhetoiminnasta hyötyvät sekä vanhemmat että lapset. Vanhempien jaksamisen parantuessa myös lapsen hyvinvointi ja perheen vuorovaikutus vahvistuvat. Säännölliset hengähdystauot voivat olla ratkaisevia perheen arjen toimivuuden kannalta.
Jos pohdit tukiperheen hakemista, kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen perhepalveluihin mahdollisimman varhain. Tukiperheen saaminen voi viedä aikaa, joten apua kannattaa hakea ennakoivasti. Tukiperhetoiminta on vapaaehtoista, ja perhe voi itse vaikuttaa siihen, miten ja milloin tukea järjestetään.
Tuemme perheitä monipuolisesti erilaisissa elämäntilanteissa. Tukiperhetoiminta on yksi tärkeä osa palvelukokonaisuuttamme, jonka tavoitteena on varmistaa lasten ja perheiden hyvinvointi oikea-aikaisilla ja joustavilla tukimuodoilla.
Miksi Go Strong?
Neljä peruspilaria, jotka tekevät meistä luotettavan kumppanin lastensuojelutyössä
Vahva ammatillinen rakenne
Osaava ja sitoutunut tiimi, joka ymmärtää lastensuojelun vaativuuden. Jatkuva koulutus ja kehittyminen.
- Kumppanuus Laurea AMK:n kanssa
- Mentorointiohjelma opiselijoille
- Sisäinen täydennyskoulutusohjelma
Koululähtöinen työote
Koulunkäynti yhtenä parhaista hyvinvoinnin mittareista. Tiivis yhteistyö koulujen kanssa lapsen tukemiseksi.
- Erityisopettaja tiimissä
- Koulunkäynnin seuranta ja tuki
- Oppimisen vaikeuksien tunnistaminen
Green Care / Eläinavusteisuus
Siikajärven vanhan navetan miljöössä lapset oppivat vastuunottoa ja saavat terapeuttista tukea eläinten kautta.
- Vanha navetta Siikajärvellä
- Eläinten hoito osana arkea
- Luontoyhteys ja rauhoittuminen
Arvomme ohjaavat kaikkea
Vastuullisuus, positiivisuus ja päämäärätietoisuus toimivat kompassinamme päivittäisessä työssä ja pitkän aikavälin kehittämisessä.
- Vastuullisuus: muiden, oman toiminnan ja uudistumisen suhteen
- Positiivisuus: mahdollisuuksien näkeminen ja vahvuuksien löytäminen
- Päämmäärätietoisuus: jokainen lapsi käy koulun ja löytää unelman
Kokemuksia meistä
Tarinoita arjesta ja yhteistyöstä
“Mä ajattelin aluksi, että tukiperheeseen meneminen olisi tosi outoa, mutta ei se sitten ollutkaan. Siellä on aika rentoa ja helppo olla. Musta on ollut hyvä, että siellä on aikuisia, jotka oikeesti kuuntelee eikä vaan sano koko ajan mitä pitää tehdä.”
13-vuotias, tukiperhepalvelun asiakas
“Täällä on kiva olla. Tykkään kun täällä leikitään mun kanssa ja aikuiset on kivoja. Jos vaikka harmittaa tai jännittää, niin sitten ne auttaa. Täällä tulee semmoinen kiva olo.”
7-vuotias, sijaisperheessä asuva lapsi
Koulunkäynnin ratkaisut eivät saa eristää nuorta laitokseen – niiden tulee luoda jatkumo aiempiin suhteisiin ja mahdollistaa lapsen tarpeiden mukainen koulupolku.
Janne Lemmetty, erityisopettaja
Ota yhteyttä heti
Vastaamme nopeasti ja autamme löytämään oikean ratkaisun
Soita meille
040 844 7591Sähköposti
veli-matti.karhu@gostrong.fi