Sijaisvanhemmuuden aloittaminen Suomessa: Koulutus ja vaatimukset

25.12.2025

Sijaisvanhemmuuden aloittaminen on merkittävä päätös, joka vaatii huolellista harkintaa ja valmistautumista. Suomessa tuhannet lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisen kodin sijaishuollon kautta, ja sijaisvanhemmuus tarjoaa heille mahdollisuuden kokea perheen lämpöä ja vakautta. Jos harkitset sijaisvanhemmaksi ryhtymistä, olet todennäköisesti pohtinut, mitä vaatimuksia sinulle asetetaan ja millainen koulutusprosessi on edessä.

Tämä artikkeli antaa sinulle kattavan kuvan siitä, mitä sijaisvanhemmaksi hakeminen käytännössä tarkoittaa. Käymme läpi lakisääteiset vaatimukset, koulutusprosessin vaiheet sekä sen, millaista tukea saat matkan varrella. Lisäksi syvennymme traumatisoituneiden lasten erityistarpeisiin ja moniammatillisen verkoston merkitykseen – asioihin, jotka ovat keskeisiä onnistuneessa sijaisvanhemmuudessa.

Sijaisvanhemmuuden rooli Suomen lastensuojelujärjestelmässä

Lastensuojelu Suomessa perustuu lapsen edun ensisijaisuuteen, ja sijaishuolto on yksi tärkeimmistä keinoista turvata lapsen hyvinvointi silloin, kun hän ei voi asua biologisten vanhempiensa luona. Sijaisvanhemmuus, jota kutsutaan myös perhehoidoksi, on tilastollisesti yleisin sijaishuollon muoto Suomessa.

Vuosittain Suomessa on noin 18 000 lasta sijaishuollossa, joista suurin osa asuu sijaisperheissä. Sijaishuolto voi olla joko määräaikaista tai pitkäaikaista riippuen lapsen tilanteesta ja perheolosuhteista. Perhehoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden kasvaa perheympäristössä, mikä tukee hänen kehitystään ja hyvinvointiaan paremmin kuin laitoshoito.

”Sijaisvanhemmuuden tavoitteena on tarjota lapselle turvallinen ja vakaa koti, jossa hän voi kehittyä omien tarpeidensa mukaisesti ja säilyttää yhteyden omaan taustaansa.”

Sijaishuollon muotoja ovat muun muassa kiireellinen sijoitus, huostaanotto ja avohuollon tukitoimenpiteenä tapahtuva sijoitus. Jokaisen lapsen tilanne on yksilöllinen, ja sijoituksen kesto voi vaihdella muutamasta kuukaudesta useisiin vuosiin. Tärkeintä on lapsen etu ja hänen oikeutensa turvalliseen kasvuympäristöön.

Mitä vaatimuksia sijaisvanhemmille asetetaan Suomessa?

Sijaisvanhemmuuden vaatimukset on määritelty lastensuojelulaissa, ja ne koskevat kaikkia perhehoitajaksi hakevia. Sijaisvanhemmaksi voi hakea yli 25-vuotias henkilö, joka on vähintään 18 vuotta vanhempi kuin sijoitettava lapsi. Hakija voi olla naimisissa, avoliitossa tai yksin asuva, ja perheessä voi olla omia lapsia.

Tärkeimmät kriteerit sijaisvanhemmaksi hakemiselle:

• Vakaa elämäntilanne ja tasapainoinen mielenterveys
• Riittävät asuinolosuhteet ja taloudellinen vakaus
• Motivaatio ja sitoutuminen lapsen hoitoon ja kasvatukseen
• Kyky ymmärtää ja tukea traumatisoituneen lapsen tarpeita
• Valmius yhteistyöhön viranomaisten ja lapsen biologisten vanhempien kanssa

Hakuprosessiin kuuluu perusteellinen soveltuvuusarviointi, joka sisältää kotikäynnin, haastatteluja, terveystarkastuksen ja rikostaustan tarkistuksen. Myös hakijan lähipiiri haastatellaan prosessin aikana. Arviointi kestää yleensä useita kuukausia, ja sen aikana käydään läpi hakijan motivaatiota, odotuksia ja valmiuksia sijaisvanhemmuuteen.

Sijaisvanhempien koulutusprosessi ja valmennus

Sijaisvanhempien koulutus perustuu PRIDE-valmennukseen (Parent Resources for Information, Development and Education), joka on kansainvälisesti tunnustettu menetelmä sijaisvanhempien valmennukseen. Valmennus on pakollinen kaikille sijaisvanhemmaksi hakeville, ja se kestää yleensä noin kuusi kuukautta.

PRIDE-valmennuksen sisältö jakautuu useaan osa-alueeseen:

Valmennuksen osa-alue	Sisältö	Kesto
Ryhmätapaamiset	Teoria, keskustelut, harjoitukset	10–12 tapaamiskertaa
Perhetapaamiset	Yksilöllinen ohjaus ja arviointi	2–3 tapaamista
Yksilötehtävät	Itsearviointi ja pohdinta	Jatkuva prosessi

Valmennuksen aikana käsitellään lapsen kehitystä, kiintymyssuhdeteoriaa, traumaattisten kokemusten vaikutuksia ja käytännön kasvatustilanteita. Sijaisvanhempien valmennus antaa valmiuksia kohdata haastaviakin tilanteita ja ymmärtää sijoitetun lapsen erityistarpeita. Valmennus on maksutonta osallistujille, ja sen järjestävät kunnat tai yksityiset palveluntuottajat.

Traumatisoituneiden lasten erityistarpeiden ymmärtäminen

Suurin osa sijaishuoltoon sijoitetuista lapsista on kokenut traumaattisia kokemuksia, jotka vaikuttavat heidän kehitykseensä ja käyttäytymiseensä. Traumatisoituneet lapset tarvitsevat erityistä ymmärrystä ja kärsivällisyyttä, sillä heidän reaktionsa voivat olla arvaamattomia ja haasteellisia.

Traumaattiset kokemukset voivat ilmetä monin tavoin:

• Kiintymyssuhdehäiriöt ja luottamuksen puute
• Käyttäytymisen ongelmat ja tunnesäätelyn vaikeudet
• Oppimis- ja keskittymishaasteet
• Regressio eli taantuminen aiempaan kehitysvaiheeseen
• Ylivireys tai vetäytyminen sosiaalisista tilanteista

Traumainformoitu hoito perustuu ymmärrykseen siitä, että lapsen ”vaikea” käyttäytyminen on usein selviytymiskeino. Sijaisvanhemman tehtävä on tarjota turvallinen ympäristö, jossa lapsi voi vähitellen oppia luottamaan ja rakentaa uusia, terveitä kiintymyssuhteita.

”Traumainformoidussa hoidossa kysytään ’mitä sinulle on tapahtunut?’ sen sijaan, että kysyttäisiin ’mikä sinussa on vikana?'”

Moniammatillisen tuen merkitys sijaisvanhemmuudessa

Sijaisvanhemmuus ei ole yksinäistä puurtamista – moniammatillinen tiimi tukee sekä lasta että sijaisvanhempia koko sijoituksen ajan. Tiimiin kuuluu eri alojen asiantuntijoita, joilla on omat roolinsa lapsen hyvinvoinnin turvaamisessa.

Keskeisiä ammattilaisia sijaishuollon verkostossa ovat:

• Sosiaalityöntekijä – vastaa lapsen asioista ja koordinoi palveluita
• Psykologi – arvioi lapsen psyykkistä tilaa ja tarjoaa terapiaa
• Terveydenhoitaja – huolehtii lapsen terveydentilasta
• Opettajat ja koulun henkilökunta – tukevat lapsen koulunkäyntiä
• Perhetyöntekijät – ohjaavat arjen sujumisessa

Yhteistyö biologisten vanhempien kanssa on myös tärkeä osa sijaishuoltoa, mikäli se on lapsen edun mukaista. Sijaisvanhemmat saavat jatkuvaa tukea ja ohjausta ammattilaisilta, ja he voivat osallistua lisäkoulutuksiin ja vertaistukiryhmiin. Esimerkiksi me Go Strongilla tarjoamme kattavaa PRIDE-valmennusta ja jatkuvaa asiantuntijatukea koko perhehoitoprosessin ajan, mukaan lukien digitaalisia työkaluja arjen tukemiseen.

Moniammatillinen sijaisvanhempien tuki varmistaa, että sijaisperhe ei jää yksin haasteidensa kanssa, vaan saa tarvitsemansa avun oikeaan aikaan. Tämä tukee sekä lapsen että sijaisvanhempien hyvinvointia ja lisää sijoituksen onnistumisen mahdollisuuksia.

Aiheeseen liittyvät artikkelit