20.05.2026

Kyllä, sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä, vaikka perheessä olisi jo omia lapsia. Monet sijaisperheet ovat juuri tällaisia perheitä, joissa omat ja sijaislapset kasvavat yhdessä. Tärkeintä on, että perheessä on tilaa ja resursseja ottaa vastaan uusi lapsi.

Sijaisvanhemmuus omien lasten kanssa tuo mukanaan sekä erityisiä haasteita että ainutlaatuisia mahdollisuuksia. Perheen kaikki jäsenet osallistuvat tähän merkitykselliseen tehtävään, ja kokemuksesta voi tulla koko perheelle rikastuttava. Seuraavaksi käymme läpi keskeisimmät kysymykset, joita monen lapsen perheet pohtivat sijaisvanhemmuutta harkitessaan.

Mitä vaatimuksia sijaisvanhemmille asetetaan, kun perheessä on jo lapsia?

Sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä myös silloin, kun perheessä on jo omia lapsia, mutta perheelle asetetaan tiettyjä lisävaatimuksia. Tärkeintä on, että perheessä on riittävästi tilaa, aikaa ja henkisiä resursseja uudelle lapselle.

Omien lasten ikä ja kypsyys ovat keskeisiä tekijöitä arvioinnissa. Yleensä omien lasten toivotaan olevan vähintään 2-3 vuotta vanhempia kuin tuleva sijaislapsi, jotta perhedynamiikka pysyy tasapainossa. Tämä ikäero auttaa välttämään liiallista kilpailua ja antaa omille lapsille mahdollisuuden toimia tukena sijaislapsen sopeutumisessa.

Perheen taloudellisen tilanteen tulee olla vakaa, ja asunnossa pitää olla riittävästi tilaa kaikille lapsille. Jokainen lapsi tarvitsee oman sängyn, ja yli 3-vuotiaat tarvitsevat yleensä oman huoneen tai ainakin jaetun huoneen samaa sukupuolta olevan lapsen kanssa. Lisäksi perheen arjen rytmin tulee olla sellainen, että uudelle lapselle löytyy aikaa ja huomiota.

Kaikki perheenjäsenet, myös omat lapset, osallistuvat valmennukseen ja arviointiprosessiin. Lasten mielipiteet ja toiveet kuullaan, ja heidän valmiuttaan ottaa vastaan sijaislapsi arvioidaan huolellisesti.

Miten omat lapset sopeutuvat sijaislapsen tuloon perheeseen?

Omien lasten sopeutuminen sijaislapsen tuloon vaihtelee paljon lapsen iän, luonteen ja valmistelun mukaan. Useimmiten sopeutuminen sujuu hyvin, kun lapsia on valmisteltu riittävästi ja he saavat tarvitsemaansa tukea koko prosessin ajan.

Valmistelu on avainasemassa onnistuneelle sopeutumiselle. Lasten kanssa keskustellaan avoimesti siitä, mitä sijaisvanhemmuus tarkoittaa, miksi se on tärkeää ja miten se vaikuttaa perheen arkeen. Lapset saavat esittää kysymyksiä ja ilmaista huoliaan. On tärkeää korostaa, että vanhempien rakkaus omia lapsia kohtaan ei vähene, vaan perheeseen tulee vain lisää rakkautta.

Alkuvaiheen haasteet ovat normaaleja. Omat lapset saattavat kokea mustasukkaisuutta, kun joutuvat jakamaan vanhempien huomion. He voivat myös olla epävarmoja omasta asemastaan perheessä. Näihin tunteisiin on tärkeää suhtautua ymmärtäväisesti ja antaa lapsille aikaa käsitellä muutosta.

Rutiinien ylläpitäminen auttaa sopeutumisessa. Omien lasten harrastukset, ystävyyssuhteet ja muut tärkeät asiat pyritään säilyttämään ennallaan. Samalla luodaan uusia yhteisiä traditioita ja aktiviteetteja, jotka yhdistävät perhettä.

Millaisia hyötyjä sijaisvanhemmuudesta on omille lapsille?

Sijaisvanhemmuus tarjoaa omille lapsille arvokkaita oppimiskokemuksia ja kehittää heidän sosiaalisia taitojaan merkittävästi. Lapset oppivat empatiaa, ymmärrystä ja vastuullisuutta tavalla, jota muuten olisi vaikea saavuttaa.

Ensinnäkin lapset kehittävät vahvaa empatiaa ja ymmärrystä erilaisia elämäntilanteita kohtaan. He oppivat, että kaikilla lapsilla ei ole samanlaista kotia ja turvaa, ja tämä kasvattaa heidän myötätuntoaan. Tämä ymmärrys tekee heistä usein empaattisempia ja huomaavaisempia myös koulussa ja muissa sosiaalisissa tilanteissa.

Sosiaaliset taidot kehittyvät merkittävästi, kun lapset oppivat toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. He harjoittelevat konfliktien ratkaisua, kompromissien tekemistä ja toisten huomioon ottamista päivittäin. Nämä taidot ovat heille arvokkaita koko elämän ajan.

Vastuullisuus ja kypsyys kasvavat, kun lapset huomaavat olevansa tärkeässä roolissa sijaislapsen tukemisessa. He oppivat olemaan isosisaruksia tai isoveljiä, mikä vahvistaa heidän itsetuntoaan ja antaa heille merkityksellisen roolin perheessä.

Monet aikuiset, jotka ovat kasvaneet sijaisperheessä perheen omien lasten rinnalla, kertovat kokemuksen laajentaneen heidän maailmankuvaansa ja tehneen heistä suvaitsevaisia ja ymmärtäväisiä ihmisiä. He ovat usein ylpeitä perheensä tekemästä työstä ja siitä, että ovat saaneet olla osana auttamassa toista lasta.

Kuinka paljon tilaa tarvitaan, kun perheessä on sekä omia että sijaislapsia?

Tilavaatimukset riippuvat lasten määrästä ja iästä, mutta yleisesti ottaen jokainen yli 3-vuotias lapsi tarvitsee oman sängyn ja mahdollisuuden yksityisyyteen. Alle kouluikäiset voivat jakaa huoneen samaa sukupuolta olevan lapsen kanssa.

Makuuhuoneiden osalta suositukset ovat seuraavat: alle 3-vuotiaat voivat nukkua vanhempien huoneessa tai jakaa huoneen toisen pienen lapsen kanssa. Yli 3-vuotiaat tarvitsevat oman huoneen tai jaetun huoneen samaa sukupuolta olevan lapsen kanssa. Teini-ikäiset tarvitsevat yleensä oman huoneen yksityisyyden vuoksi.

Yhteisten tilojen merkitys korostuu, kun perheessä on useampia lapsia. Olohuoneen tulee olla riittävän tilava kaikille perheenjäsenille, ja ruokapöydän ympärille pitää mahtua koko perhe. Myös säilytystilaa tarvitaan enemmän lasten vaatteille, leluille ja kouluvälineille.

Ulkotilat ovat myös tärkeitä. Piha tai lähipuisto tarjoaa lapsille tilaa liikkua ja leikkiä yhdessä. Erityisesti sijaislapset, joilla saattaa olla traumataustaa, hyötyvät mahdollisuudesta purkaa energiaansa turvallisessa ulkoympäristössä.

Käytännössä perheen ei tarvitse muuttaa suurempaan asuntoon, jos nykyinen koti täyttää perusvaatimukset. Tärkeämpää on järjestää tila toimivaksi ja varmistaa, että jokaisella lapsella on oma rauhoittumispaikka tarvittaessa.

Miten sijaislapsen traumatausta vaikuttaa perheen arkeen?

Sijaislapsen mahdollinen traumatausta vaikuttaa perheen arkeen merkittävästi, ja se vaatii koko perheeltä kärsivällisyyttä, ymmärrystä ja uusien toimintatapojen oppimista. Traumatisoitunut lapsi tarvitsee erityistä tukea ja turvaa, mikä heijastuu kaikkien perheenjäsenten elämään.

Arjen rutiinit saattavat muuttua, kun sijaislapsi tarvitsee enemmän tukea ja ohjausta. Traumatisoitunut lapsi voi reagoida voimakkaasti stressitilanteisiin, ääniin tai muutoksiin. Perhe oppii tunnistamaan näitä laukaisutekijöitä ja muokkaamaan arkea niiden mukaan. Esimerkiksi kovaääninen musiikki tai kiire voivat aiheuttaa lapselle ahdistusta.

Omille lapsille on tärkeää selittää ikätasoisesti, miksi sijaislapsi saattaa käyttäytyä eri tavalla. He tarvitsevat ymmärrystä siitä, että sijaislapsen reaktiot eivät johdu heistä itsestään, vaan lapsen aiemmista kokemuksista. Samalla on varmistettava, että omat lapset saavat tarvitsemaansa huomiota ja tukea.

Ammatillinen tuki on välttämätöntä. Meillä Go Strongilla tarjoamme sijaisperheille jatkuvaa ohjausta ja tukea traumatisoituneiden lasten kanssa työskentelyyn. Moniammatillinen tiimimme, johon kuuluvat muun muassa psykologi ja erityisopettaja, auttaa perhettä ymmärtämään lapsen tarpeita ja kehittämään sopivia toimintatapoja.

Positiivisena puolena monet perheet kertovat, että traumatisoituneen lapsen kanssa työskentely on opettanut heille paljon empatiasta, kärsivällisyydestä ja perheen sisäisestä tuesta. Kun lapsi alkaa luottaa ja parantua, koko perhe kokee syvää merkityksellisyyttä ja yhteyttä.