Miten ADHD vaikuttaa tunteiden säätelyyn ja itsetuntoon?

04.11.2025

ADHD vaikuttaa merkittävästi tunteiden säätelyyn aivojen toiminnan erilaisten mekanismien kautta, mikä näkyy usein voimakkaampina tunnereaktioina ja vaikeuksina hallita tunnekokemuksia. Nämä haasteet voivat heijastua itsetuntoon, kun toistuva negatiivinen palaute ja väärinymmärrykset luovat kielteistä minäkuvaa. Tunnesäätelyn vaikeudet ja itsetunto-ongelmat kulkevat usein käsi kädessä, mutta oikeanlaisella tuella, ymmärryksellä ja toimintamalleilla niitä voidaan tehokkaasti helpottaa sekä lapsilla että aikuisilla.

Miten ADHD vaikuttaa tunteiden säätelyyn?

ADHD:ssa aivojen toiminnan erilaisuus vaikuttaa suoraan kykyyn säädellä tunnekokemuksia. Dopamiinitasapainon häiriöt ja aivojen etuotsalohkon toiminnan poikkeavuudet johtavat siihen, että tunteiden tunnistaminen, käsittely ja ilmaisu on usein voimakkaampaa ja impulsiivisempaa. Henkilöllä voi olla vaikeuksia tulkita omia tunteitaan ja reagoida niihin sopivalla tavalla.

Tyypillistä on, että ADHD-henkilö kokee tunteet intensiivisemmin ja reagoi niihin nopeammin. Pienikin turhautuminen voi tuntua sietämättömältä, ilo räjähtää riemuksi ja pettymys musertavaksi epätoivoksi. Tunteiden ”kytkintä” on vaikeampi kääntää pois päältä, mikä näkyy siinä, että tunnereaktiot kestävät usein pidempään ja vaimenevat hitaammin.

Aivojen toiminnanohjauksen haasteet vaikeuttavat myös kykyä ottaa etäisyyttä tunteisiin ja tarkastella niitä objektiivisesti. Kun tunne valtaa mielen, sen hallinta kognitiivisin keinoin on hankalampaa, koska juuri näissä toiminnanohjaustaidoissa on ADHD:n ytimessä olevia haasteita.

Miksi ADHD-henkilöillä on usein haasteita itsetunnon kanssa?

ADHD-henkilöiden itsetunto-ongelmat juontavat juurensa toistuvista epäonnistumisen kokemuksista ja väärinymmärryksistä. Kun henkilö kohtaa päivittäin tilanteita, joissa ei pysty toimimaan odotusten mukaisesti, syntyy helposti kielteinen käsitys omista kyvyistä ja arvosta. Nämä kokemukset alkavat usein jo varhaislapsuudessa ja kasaantuvat vuosien mittaan.

Ympäristön jatkuva negatiivinen palaute on merkittävä itsetunnon heikentäjä. ”Keskity nyt”, ”miksi et vain yritä enemmän” tai ”taas unohdit” -tyyppiset kommentit rakentavat käsitystä siitä, että henkilössä on jotain perustavanlaatuisesti vialla. Erityisesti lapset ja nuoret imevät nämä viestit osaksi minäkuvaansa.

Vertailu muihin korostaa omia haasteita. ADHD-henkilö näkee usein, kuinka muut suoriutuvat tehtävistä näennäisesti vaivattomasti, kun hän itse joutuu ponnistelemaan. Tämä voi johtaa ajatukseen, että on jotenkin perustavanlaatuisesti erilainen tai ”viallinen”, mikä syö itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin.

Mitä on ADHD:n emotionaalinen dysregulaatio?

Emotionaalinen dysregulaatio tarkoittaa ADHD:n yhteydessä vaikeuksia tunnistaa, käsitellä ja ilmaista tunteita tarkoituksenmukaisella tavalla. Kyse ei ole tavallisista mielialan vaihteluista, vaan syvemmästä tunnesäätelyn mekanismien toimintahäiriöstä. Se ilmenee tunteiden voimakkaana vaihteluna, ylireagointina ja vaikeuksina rauhoittua tunnekokemusten jälkeen.

Käytännössä emotionaalinen dysregulaatio voi näkyä äkillisinä turhautumisen purkauksina, voimakkaina vihareaktioina pienistäkin ärsykkeistä tai syvänä alakulona vastoinkäymisten edessä. Tunnetila voi vaihtua nopeasti innostuksesta periksi antamiseen tai itkusta nauruun. Olennaista on, että nämä reaktiot eivät ole tahdonalaisia tai tarkoituksellisia.

Emotionaalinen dysregulaatio esiintyy ADHD-henkilöillä, koska samat aivoalueet, jotka vastaavat tarkkaavuudesta ja toiminnanohjauksesta, osallistuvat myös tunteiden säätelyyn. ADHD ei siis ole vain keskittymisen häiriö, vaan se vaikuttaa laajemmin aivojen toimintaan, mikä heijastuu kyvyssä hallita tunnekokemuksia ja niiden ilmaisua.

Miten ADHD:n tunnesäätelyn vaikeuksia voidaan helpottaa?

ADHD:n aiheuttamia tunnesäätelyn haasteita voidaan merkittävästi helpottaa sekä terapeuttisin menetelmin että arjen strategioilla. Kognitiivinen käyttäytymisterapia ja dialektinen käyttäytymisterapia ovat osoittautuneet tehokkaiksi, sillä ne tarjoavat konkreettisia työkaluja tunnereaktioiden tunnistamiseen ja hallintaan. Terapia auttaa kehittämään tietoisuutta omista tunteista ja reaktiomalleista.

Lääkitys voi olla tärkeä osa kokonaisvaltaista hoitoa. Asianmukainen ADHD-lääkitys vaikuttaa usein myös tunnesäätelyyn positiivisesti, koska se tasapainottaa aivojen välittäjäaineiden toimintaa ja parantaa toiminnanohjausta. Kaikille lääkitys ei kuitenkaan sovi, ja se tulisi aina yhdistää muihin tukitoimiin.

• Mindfulness-harjoitukset auttavat tunteiden tunnistamisessa ja hyväksymisessä
• Säännöllinen liikunta vähentää stressiä ja parantaa mielialaa
• Riittävä uni on keskeistä tunnesäätelykyvyn ylläpitämisessä
• Selkeä päivärytmi ja rutiinit luovat turvallisuuden tunnetta

Ennakointi on tehokas keino hallita tunnereaktioita. Tunnesäätelyn kannalta haastavien tilanteiden tunnistaminen etukäteen ja niihin valmistautuminen voi ehkäistä voimakkaita tunnepurkauksia. Myös omien rajojen tunnistaminen ja kunnioittaminen auttaa välttämään ylikuormitusta, joka usein johtaa tunnesäätelyn pettämiseen.

Miten tukea ADHD-lapsen tai -nuoren itsetunnon kehitystä?

ADHD-lapsen tai -nuoren itsetunnon tukemisessa keskeistä on vahvuuksien tunnistaminen ja korostaminen. Jokaisella on omat erityiset lahjakkuuden alueensa, ja niiden esiin nostaminen rakentaa positiivista minäkuvaa. Kun lapsi kokee olevansa hyvä ja arvostettu jossakin, se kantaa myös haastavampien tilanteiden läpi.

Positiivinen palaute on ensiarvoisen tärkeää. ADHD-lapset saavat usein moninkertaisesti enemmän kielteistä kuin myönteistä palautetta. Siksi on tärkeää aktiivisesti etsiä onnistumisia ja kehua pienistäkin edistysaskeleista. Palautteen tulisi olla konkreettista ja koskea toimintaa, ei persoonaa.

Ympäristön muokkaaminen sopivaksi tukee itsetunnon kehitystä. Kun lapsi tai nuori saa toimia ympäristössä, jossa hänen erityispiirteensä otetaan huomioon, onnistumisen kokemukset lisääntyvät. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi koulussa annettavia tukitoimia, kuten lisäaikaa kokeissa tai mahdollisuutta liikkumiseen kesken oppitunnin.

Avoin keskustelu ADHD:sta ikätasoisesti auttaa lasta ymmärtämään omaa toimintaansa. Kun lapsi oppii, ettei kyse ole laiskuudesta tai tyhmyydestä vaan aivojen erilaisesta toiminnasta, syyllisyys ja häpeä vähenevät. Tieto lisää ymmärrystä ja antaa välineitä omien haasteiden käsittelyyn rakentavasti.

ADHD:n tunnesäätely ja itsetunto aikuisiällä – mikä auttaa?

Aikuisena ADHD:n tunnesäätelyn ja itsetunnon haasteet vaativat usein syvällistä itseymmärrystä ja hyväksyntää. Diagnoosin saaminen aikuisiällä voi olla käänteentekevä kokemus, joka auttaa ymmärtämään elämän varrella koettuja vaikeuksia uudessa valossa. Tämä ymmärrys voi itsessään olla ensimmäinen askel itsetunnon paranemiseen ja tunnesäätelyn kehittämiseen.

Vertaistuki on monelle aikuiselle korvaamaton voimavara. Kokemusten jakaminen muiden samoja haasteita kohdanneiden kanssa vähentää yksinäisyyden tunnetta ja tarjoaa käytännön vinkkejä arjesta selviytymiseen. Vertaistukiryhmät, online-yhteisöt ja kokemusasiantuntijoiden tarinat voivat tarjota sekä emotionaalista tukea että konkreettisia selviytymisstrategioita.

Aikuisilla toimivat usein samat tukikeinot kuin nuoremmillakin, mutta niitä täytyy soveltaa aikuisen elämäntilanteeseen sopiviksi. Työelämässä voi hyötyä erilaisista mukautuksista, kuten mahdollisuudesta etätyöhön, joustaviin työaikoihin tai työtehtävien muokkaamiseen omien vahvuuksien mukaisiksi. Parisuhteessa avoin kommunikaatio ADHD:n vaikutuksista on tärkeää, jotta kumppani ymmärtää, ettei kyse ole välinpitämättömyydestä tai arvostuksen puutteesta.

Itsemyötätunnon kehittäminen on aikuiselle ADHD-henkilölle usein käänteentekevää. Vuosien tai vuosikymmenten aikana sisäistetty kriittinen ääni ei katoa hetkessä, mutta sitä voi oppia haastamaan ja korvaamaan lempeämmällä suhtautumisella itseä kohtaan. Terapia voi tarjota työkaluja tähän prosessiin.

ADHD:n vaikutukset tunne-elämään ja itsetuntoon ovat merkittäviä, mutta oikealla tuella ja ymmärryksellä on mahdollista rakentaa tasapainoinen ja merkityksellinen elämä. Tärkeintä on tunnistaa oma erityislaatuisuus ja löytää keinot, jotka tukevat juuri omaa hyvinvointia ja toimintakykyä arjen haasteissa. Ota yhteyttä ammattilaisiin saadaksesi henkilökohtaista tukea.

Miksi Go Strong?

Neljä peruspilaria, jotka tekevät meistä luotettavan kumppanin lastensuojelutyössä

Kokemuksia meistä

Tarinoita arjesta ja yhteistyöstä

Näytä lisää kokemuksia

Ota yhteyttä heti

Vastaamme nopeasti ja autamme löytämään oikean ratkaisun