Mestari katseli edessään kohoavaa rakennusta kiinnostuneena ja tunsi kutkuttavan tunteen hiipivän kehoonsa. Hän oli ensimmäistä kertaa tällä paikalla. Hän oli tullut aivan liian ajoissa tapaamiseen, joten hänellä oli aikaa tarkkailla ympäristöä rauhassa. Rakennuksen seinästä erottui jo kauempaa nimiä, joiden joukossa komeili sanat: Laurea – ammattikorkeakoulu. Kampuksella ei näkynyt juurikaan ihmisiä, vaikka koulut olivat alkaneet jo paria viikkoa aiemmin. Aamun kostea tuoksu ja edessä olevan tilanteen nostalginen tunnelma vangitsivat mestarin huomion eikä edes muutaman opiskelijan äänekäs keskustelu pääsisäänkäynnin vieressä voinut estää mestaria vaipumasta mietteisiinsä.  

Hetkessä hän oli taas keskellä omaa nuoruuden opinahjoaan. Sosionomi-opinnoista oli aikaa kaksikymmentä vuotta, mutta mestari tunsi sen nyt kuin eilisen. Muistot ja hetket kohosivat pintaan. Hän muisti miten opintojen alun jännitys oli purkautunut uudessa opiskelijaryhmässä ryhmäytymisen ja tutoreiden tuen avulla todella nopeasti. Uuden oppiminen ja yhdessä tutkiminen vei tuolloin nuoren mestarin mukanaan. Halu auttaa heikommassa asemassa olevia ja valtava tiedonjano yhdisti kaikkia opiskelijoita. Sosiaalipedagogiikan innostava ote ja tulevaisuuden merkityksellinen työ ohjasivat orastavaa ammatillista identiteettiä. Mestari kulki mietteissään eteenpäin ja muisteli työssään kohtaamiaan ammattilaisia eri sovellusaloilla: perhetyössä, lastensuojelussa, nuorisotyössä, päihdetyössä ja vammaistyössä. Suurmestareita olivat todellakin olleet ne kokeneet ihmiset, jotka olivat ottaneet untuvikon suojiinsa ja opettaneet innostunutta oppijaa. Työ tekijäänsä opettaa, he sanoivat. Avoin ja tutkiva asenne sekä ääneen kysyminen olivat ohjenuoria. Ne pätevät edelleen. Asiakastyötä opitaan tekemällä. Tiimitaitoja opitaan osallistumalla ja olemalla aktiivinen ryhmän jäsen, suurmestarit ohjeistivat. Miten mielenkiintoisen ja mieleenpainuvan ammatillisen matkan hän olikaan saanut kulkea, mestari ajatteli. Kiitollisuuden kylmät väreet kulkivat nyt mestarin päästä varpaisiin.  

Näillä sanoilla saatellen on upeaa todeta, että Go Strong on aloittanut avainkumppanuusohjelman Laurea ammattikorkeakoulun kanssa. Saamme tehdä monipuolista yhteistyötä ja kuulla opiskelijoiden ajatuksia opinnäytetöistä, harjoittelusta ja ylipäänsä olla mukana rakentamassa arvokkaita tulevaisuuden sosiaalityön ammattilaisten polkuja, jotka osaltaan muovaavat koko yhteiskunnan asennetta kohti hyväksyvämpää ja avoimempaa lastensuojelua.  Ehdotimme samalla, että voisimme aloittaa erityisesti sosionomi-opiskelijoille suunnatun lastensuojelun mentorointiohjelman. Taitava ja moniammatillinen Go Strong-mentorointitiimimme tukee ja innostaa ohjelmaan valittuja opiskelijoita heidän matkallaan kohti unelmiaan. Uskomme vahvasti, että tulevaisuuden laadukas lastensuojelu on nimenomaan motivoituneiden ja alalle sisäistä paloa tuntevien nuorten ammattilaisten käsissä. Oma päämäärätietoinen ja voimakas halumme kehittää nykyistä järjestelmää toimii varmasti hyvänä moottorina.  

Talentia-lehdessä pohdittiin jokunen aika sitten sosiaaliohjauksen tulevaisuuden suuntaa ja sosionomien monipuolisen koulutuksen ja osaamisen syventämistä osana sosiaaliohjausta. Mentorointiohjelmamme tukee ehdottomasti tätä valtakunnallista hanketta. Samoin Soccalaiset kirjoittivat vastikään blogissaan tulevaisuuden lastensuojelun systeemisestä painotuksesta ja kertoivat professori Eileen Munron  todenneen, että nimenomaan toimiva organisaatio on kestävän ja laadukkaan lastensuojelun takana eikä yksittäisen työntekijän kuulukaan kantaa liian suurta taakkaa harteillaan. Olemmekin Go Strongilla pyrkineet kehittämään työtämme ensisijaisesti aina kuntien ohjausta ja valvontaa kuunnellen, mutta myös koululähtöisyyttä ylläpitäen, omaa ammatillista intuitiota ja systeemistä osaamistamme hyödyntäen. Olemme luoneet organisaatioomme toimivia rakenteita, jotka suoranaisesti vaikuttavat työntekijöidemme kuormitusta keventäen ja työskentelyn laatua parantaen. Ohjausryhmätyöskentelymme läpileikkaa koko henkilöstön aina johdon sparrauksesta ohjaajien tukemiseen. Erinomainen koulutukemme ja toimiva lääkehuolto ovat osaamisen ytimessä. Viikkotiimimme ovat moniammatillisia ja kaikkia työntekijöitä kannustetaan sekä myös velvoitetaan psyykkisesti ja emotionaalisesti turvallisen työskentely- ja asuinympäristön ylläpitämiseen. Tällainen ympäristö on rakenteissaan ammatillista keskustelua tukeva eikä sinne toivon mukaan mahdu epäsuoraa kommunikaatiota tai selän takana pahansuopaa puhumista. On kuitenkin inhimillistä, että tunnetasolla välillä todella kuormittavassa ympäristössä kuohuu niin aikuisten kuin lastenkin välillä, joten vaikeistakin asioista voidaan meillä keskustella.  

Systeemisen ajattelun ennakkoluulottomasta ja alati kehittyvästä soveltamisesta lastenkodeissa sekä sijaishuollossa asuvien lasten ekologisessa ympäristössä on ollut hyötyä niin aikuisille kuin lapsillekin. Olemmekin saaneet positiivisesta ja välittömästä kohtaamisestamme paljon hyvää palautetta lapsilta, perheiltä ja sosiaalityöntekijöiltä. Sisäisen koulutuksen myötä olemme onnistuneet parantamaan työskentelyn mielekkyyttä sekä laatua ja lisätä keskustelua aikuisten kesken, joka sitten läikkyy lapsille arkeen. Koulutuksemme toimii osana perehdytystä ja sen keskeinen tarkoitus on tukea ja tuoda lisää työvälineitä arkeen. Siksi koulutus on keskusteleva ja omaa työtä reflektoiva. Tätä kaikkea ja paljon muuta on tulevaisuuden lastensuojelupalveluita tuottava Go Strong. Aiomme kehittyä ja kasvaa edelleen lapsia, perheitä ja yhteistyökumppaneitamme kuunnellen. Olemme onneksemme saaneet upeita sosiaalialan sekä lastensuojelun ammattilaisia mukaan toimintaamme ja mentorointiohjelmamme toivottavasti tukee tätä upeaa kehityskulkua auttaen myös uransa alkutaipaleella olevia opiskelijoita löytämään omat polkunsa. Vielä on paljon tehtävää edessä. Tehdään se yhdessä! 

Mestari havahtui mietteistään, kun lempeä ääni vieressä sanoi tervetuloa ja tarjosi hänelle avointa ovea. Käy sisään, lehtori totesi hymyillen. Leveä hymy kasvoillaan mestari suunnisti kohti luokkaa, jossa hänellä oli kunnia keskustella lastensuojelun nykytilasta opiskelijoiden kanssa. Mestari tunsi valtavaa kunnioitusta heitä kohtaan ja ryhtyi kaivamaan salkustaan materiaalia jännityksestä väristen. Näytölle ilmestyi punavalkoinen Go Strong-logo. Mestari löi kämmenet yhteen voimallisesti, kuten hänellä oli tapana. ”Kiitos että sain tulla juttelemaan kanssanne”, hän sanoi. ”Mitä teille kuuluu tänään?”