Miten sijaisvanhemmuus eroaa adoptiosta?
04.12.2025
Sijaisvanhemmuus ja adoptio ovat kaksi erilaista tapaa tarjota lapselle koti ja huolenpitoa. Keskeisimmät erot liittyvät juridiseen asemaan, järjestelyn pysyvyyteen ja biologisten vanhempien oikeuksiin. Sijaisvanhemmuus on väliaikaista, ja sijoitetun lapsen juridinen huoltajuus säilyy viranomaisilla tai biologisilla vanhemmilla. Adoptio puolestaan on pysyvä järjestely, jossa lapsi saa saman juridisen aseman kuin biologinen lapsi, ja biologisten vanhempien oikeudet päättyvät kokonaan.
Miten sijaisvanhemmuus eroaa adoptiosta?
Sijaisvanhemmuus ja adoptio ovat kaksi erilaista juridista järjestelyä lapsen hoivan järjestämiseksi. Sijaisvanhemmat tarjoavat lapselle väliaikaisen kodin, kun tämä ei voi asua omien biologisten vanhempiensa luona. Sijaisvanhemmat eivät ole lapsen juridisia huoltajia, vaan huoltajuus säilyy yleensä biologisilla vanhemmilla tai viranomaisilla. Sijaisvanhemmuus on lähtökohtaisesti määräaikaista ja siihen kuuluu yhteistyö lapsen biologisen perheen kanssa.
Adoptio taas on pysyvä juridinen ratkaisu, jossa lapsesta tulee laillisesti adoptiovanhempiensa lapsi. Adoption myötä lapsen juridinen side biologisiin vanhempiin katkeaa, ja adoptiovanhemmat saavat täyden vanhemman vastuun ja oikeudet. Adoptio on tarkoitettu tilanteisiin, joissa lapsi tarvitsee pysyvän perheen, eikä palaaminen biologisten vanhempien luo ole mahdollista tai lapsen edun mukaista.
Mitkä ovat sijaisvanhemmuuden ja adoption juridiset erot?
Juridiset erot sijaisvanhemmuuden ja adoption välillä ovat merkittävät ja vaikuttavat oleellisesti vanhempien päätösvaltaan lapsen asioissa. Sijaisvanhemmalla on oikeus osallistua lasta koskeviin neuvotteluihin ja tulla kuulluksi, mutta varsinainen päätösvalta lapsen asioissa säilyy lastensuojeluviranomaisilla ja mahdollisesti biologisilla vanhemmilla. Sijaisvanhemmuus perustuu toimeksiantosopimukseen, jota valvovat sosiaaliviranomaiset.
Adoptiossa puolestaan adoptiovanhemmista tulee lapsen juridisia vanhempia kaikilla oikeuksilla ja velvollisuuksilla. He tekevät kaikki lasta koskevat päätökset, ja lapsi saa samat oikeudet kuin biologiset lapset esimerkiksi perintöasioissa. Adoptio vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä, ja sen jälkeen viranomaiset eivät enää valvo perheen elämää, ellei siihen ilmene erityistä tarvetta lastensuojelullisista syistä.
Kuinka pitkäkestoisia järjestelyjä sijaisvanhemmuus ja adoptio ovat?
Sijaisvanhemmuuden ja adoption merkittävin ero on niiden kestossa. Sijaisvanhemmuus on lähtökohtaisesti väliaikaista, vaikka sijoitukset voivatkin kestää pitkään, jopa lapsen täysi-ikäisyyteen asti. Sijoituksen jatkamista arvioidaan säännöllisesti, ja tavoitteena on usein lapsen palaaminen biologisten vanhempien luokse, jos olosuhteet sen mahdollistavat. Sijaishuolto voi päättyä, jos lapsen tilanne muuttuu tai biologiset vanhemmat kykenevät jälleen huolehtimaan lapsesta.
Adoptio on puolestaan pysyvä ja peruuttamaton ratkaisu. Kun adoptio on vahvistettu, se muodostaa elinikäisen juridisen siteen lapsen ja adoptiovanhempien välille. Adoptiota ei lähtökohtaisesti voi purkaa, ja lapsi säilyttää kaikki adoptioon perustuvat oikeutensa suhteessa adoptiovanhempiinsa koko elämänsä ajan.
Miten lapsen suhde biologisiin vanhempiin eroaa näissä järjestelyissä?
Sijaisvanhemmuudessa lapsen suhde biologisiin vanhempiin pyritään aktiivisesti ylläpitämään ja tukemaan. Sijaisvanhemman velvollisuuksiin kuuluu edistää lapsen ja tämän läheisten yhteydenpitoa, ja tapaamiset biologisten vanhempien kanssa järjestetään yleensä säännöllisesti. Sijaisvanhempi tekee yhteistyötä biologisten vanhempien kanssa lapsen kasvatukseen liittyvissä asioissa, ja biologisilla vanhemmilla säilyy oikeus osallistua lastaan koskevaan päätöksentekoon.
Adoptiossa lapsen juridinen side biologisiin vanhempiin katkeaa kokonaan. Nykyään suositaan kuitenkin yhä enemmän avoimia adoptioita, joissa lapsella voi säilyä jonkinlainen yhteys biologiseen perheeseensä. Yhteydenpito perustuu kuitenkin vapaaehtoisuuteen ja tapahtuu adoptiovanhempien harkinnan mukaan. Biologisilla vanhemmilla ei ole lakisääteistä oikeutta tavata lasta adoption jälkeen, ellei tästä ole erikseen sovittu.
Mitä taloudellista tukea on saatavilla sijaisvanhemmille ja adoptioperheille?
Sijaisvanhemmuus ja adoptio eroavat merkittävästi saatavilla olevan taloudellisen tuen osalta. Sijaisvanhemmille maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Nämä korvaukset on tarkoitettu kattamaan lapsen ylläpidosta aiheutuvat kustannukset sekä korvaamaan sijaisvanhemman työpanosta. Lisäksi sijaisvanhemmilla on oikeus vapaapäiviin ja lomiin, joiden aikana järjestetään sijaishoito.
Adoptioperheille ei makseta vastaavia korvauksia, sillä adoptiolapsi on juridisesti samassa asemassa kuin biologinen lapsi. Adoptioperheillä on kuitenkin oikeus tavallisiin lapsiperheille kuuluviin tukiin kuten lapsilisään. Kotimaisen adoption yhteydessä perhe voi saada adoptiotukea, joka on kertaluontoinen avustus adoption aiheuttamiin kustannuksiin. Kansainvälisissä adoptioissa on mahdollista saada tukea Kelalta adoption kustannuksiin.
Miten sijaisvanhemmaksi ja adoptiovanhemmaksi tullaan?
Sijaisvanhemmaksi ja adoptiovanhemmaksi tulemisen prosessit eroavat toisistaan, vaikka molemmissa järjestelyissä edellytetään huolellista valmistautumista ja arviointia. Sijaisvanhemmaksi aikova osallistuu PRIDE-valmennukseen, jonka aikana arvioidaan valmiuksia toimia sijaisvanhempana. Valmennuksessa käsitellään lapsen tarpeita, kiintymyssuhteita ja yhteistyötä biologisten vanhempien kanssa. Sijaisvanhemmiksi voivat ryhtyä niin yksin elävät kuin pariskunnat, joilla on vakaa elämäntilanne ja aito halu auttaa.
Adoptiovanhemmaksi pyrkivän on osallistuttava adoptioneuvontaan, joka kestää yleensä noin vuoden. Neuvonnan aikana arvioidaan hakijoiden soveltuvuutta adoptiovanhemmiksi ja käsitellään adoptioon liittyviä kysymyksiä. Adoption edellytyksenä on, että hakija on vähintään 25-vuotias, ja ikäero adoptoitavaan lapseen ei saa olla liian suuri. Adoptioprosessi päättyy tuomioistuimen vahvistamaan adoptioon, jonka jälkeen lapsesta tulee juridisesti adoptiovanhempiensa lapsi.
Sijaisvanhemmuuden ja adoption keskeiset opit – Mikä sopii sinun tilanteeseesi?
Sijaisvanhemmuus ja adoptio vastaavat erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Sijaisvanhemmuus sopii henkilöille, jotka haluavat tarjota lapselle turvallisen väliaikaisen kodin ja ovat valmiita tekemään yhteistyötä viranomaisten ja lapsen biologisen perheen kanssa. Sijaisvanhemmuudessa korostuu kyky tukea lasta suhteessa tämän juuriin ja biologiseen perheeseen. Sijaisvanhemmuus voi sopia hyvin perheille, jotka arvostavat joustavuutta ja haluavat auttaa lasta haastavassa elämänvaiheessa.
Adoptio puolestaan on ratkaisu niille, jotka toivovat pysyvää vanhemmuutta ja juridista suhdetta lapseen. Adoptiovanhemmat kantavat täyden vastuun lapsesta ja tekevät kaikki lasta koskevat päätökset itsenäisesti. Adoptio edellyttää valmiutta sitoutua lapseen koko elämän ajaksi ja kykyä tukea lasta tämän identiteetin rakentamisessa, johon kuuluu myös adoptiotaustan käsittely.
Molemmissa vaihtoehdoissa tärkeintä on lapsen etu ja hyvinvointi. Sekä sijaisvanhemmuus että adoptio tarjoavat mahdollisuuden antaa lapselle turvallinen ja rakastava koti. Päätös siitä, kumpi vaihtoehto sopii paremmin, riippuu yksilöllisestä elämäntilanteesta, toiveista ja valmiuksista.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
27.11.2025
Kuinka kauan sijaisvanhemmaksi pääsemisen prosessi kestää?
Harkitsetko sijaisvanhemmuutta? Prosessi kestää tyypillisesti 4-6 kuukautta sisältäen PRIDE-valmennuksen, kotikäynnit ja soveltuvuuden arvioinnin. Jokainen vaihe on suunniteltu varmistamaan valmi...
20.11.2025
10 vinkkiä sijaisvanhemman ja lapsen suhteen rakentamiseen
Sijaisvanhemmuus on palkitsevaa mutta haastavaa. Turvallinen kiintymyssuhde sijaislapseen vaatii kärsivällisyyttä ja oikeita toimintatapoja. Tutkimusten mukaan kiintymyssuhteen muodostumiseen voi k...
12.11.2025
Voiko sijaisvanhemmaksi ryhtyä yksin vai tarvitaanko puoliso?
Onko yksin eläminen este sijaisvanhemmuudelle? Suomessa sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä myös ilman puolisoa. Tärkeintä on hakijan soveltuvuus ja kyky tarjota turvallinen koti sijoitetulle lapselle....
11.11.2025
10 yleisintä kysymystä sijaisvanhemmuudesta
Mitä sijaisvanhemmuus todella vaatii ja kuka siihen soveltuu? Tämä kattava opas avaa 10 yleisintä kysymystä sijaisvanhemmuudesta Suomessa – alkaen hakuprosessista ja taloudellisesta tuesta aina...
Miksi Go Strong?
Neljä peruspilaria, jotka tekevät meistä luotettavan kumppanin lastensuojelutyössä
Vahva ammatillinen rakenne
Osaava ja sitoutunut tiimi, joka ymmärtää lastensuojelun vaativuuden. Jatkuva koulutus ja kehittyminen.
- Kumppanuus Laurea AMK:n kanssa
- Mentorointiohjelma opiselijoille
- Sisäinen täydennyskoulutusohjelma
Koululähtöinen työote
Koulunkäynti yhtenä parhaista hyvinvoinnin mittareista. Tiivis yhteistyö koulujen kanssa lapsen tukemiseksi.
- Erityisopettaja tiimissä
- Koulunkäynnin seuranta ja tuki
- Oppimisen vaikeuksien tunnistaminen
Green Care / Eläinavusteisuus
Siikajärven vanhan navetan miljöössä lapset oppivat vastuunottoa ja saavat terapeuttista tukea eläinten kautta.
- Vanha navetta Siikajärvellä
- Eläinten hoito osana arkea
- Luontoyhteys ja rauhoittuminen
Arvomme ohjaavat kaikkea
Vastuullisuus, positiivisuus ja päämäärätietoisuus toimivat kompassinamme päivittäisessä työssä ja pitkän aikavälin kehittämisessä.
- Vastuullisuus: muiden, oman toiminnan ja uudistumisen suhteen
- Positiivisuus: mahdollisuuksien näkeminen ja vahvuuksien löytäminen
- Päämmäärätietoisuus: jokainen lapsi käy koulun ja löytää unelman
Kokemuksia meistä
Tarinoita arjesta ja yhteistyöstä
Koulunkäynnin ratkaisut eivät saa eristää nuorta laitokseen – niiden tulee luoda jatkumo aiempiin suhteisiin ja mahdollistaa lapsen tarpeiden mukainen koulupolku.
Janne Lemmetty, erityisopettaja
"Parasta on se, että täällä on niin paljon aina aikuisia saatavilla ja on aina joku, jolle voi puhua."
Nuori, 17 vuotta
"Olemme todella tulleet kohdatuksi ja tuki on ollut mahtavaa!"
Sijaisperhe, Tampere
Ota yhteyttä heti
Vastaamme nopeasti ja autamme löytämään oikean ratkaisun
Soita meille
040 844 7591Sähköposti
veli-matti.karhu@gostrong.fi