15.10.2026

Sijaisperhetoiminta Suomessa tarkoittaa lastensuojelun sijaishuollon järjestämistä siten, että huostaanotettu tai muutoin kodin ulkopuolelle sijoitettu lapsi asuu sijaisvanhemman kodissa osana perhettä. Perhehoito on lastensuojelulaissa asetettu sijaishuollon ensisijaiseksi muodoksi laitoshoitoon nähden, kun se vastaa lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Tässä artikkelissa käymme läpi keskeisimmät kysymykset sijaisperhetoiminnasta hakemisesta tuensaantiin ja sijaishuollon päättymiseen.

Kuka voi ryhtyä sijaisperheeksi Suomessa?

Sijaisperheeksi voi ryhtyä hyvin erilaisista taustoista tuleva perhe tai henkilö. Perhehoitolaissa ei aseteta tiukkoja muodollisia vaatimuksia, vaan sijaisvanhemmaksi hyväksytään henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella soveltuu antamaan perhehoitoa. Sosiaali- tai terveysalan tutkinto ei ole pakollinen edellytys.

Käytännössä sijaisvanhemmalta odotetaan valmiuksia suojella ja hoivata lasta, tukea lapsen yksilöllistä kehitystä sekä ylläpitää lapsen suhteita hänen biologiseen perheeseensä ja muihin hänelle tärkeisiin ihmisiin. Yhtä tärkeää on kyky sitoutua lapseen pitkäjänteisesti ja edistää ennakoitavuutta sekä jatkuvuutta lapsen arjessa.

Perhehoitajaksi haluavan soveltuvuus arvioidaan aina ennen lapsen sijoittamista, ja hyvinvointialue tekee lopullisen päätöksen henkilön hyväksymisestä tehtävään. Erilaiset elämäntilanteet, perherakenteet ja taustat voivat kaikki sopia sijaisperhetoimintaan, kunhan hakija pystyy tarjoamaan lapselle turvallisen ja vakaan kodin.

Miten sijaisperheeksi hakeminen etenee käytännössä?

Sijaisperheeksi hakeminen alkaa yhteydenotolla hyvinvointialueeseen tai perhehoidon palveluntuottajaan, joka rekrytoi ja valmentaa sijaisperheitä hyvinvointialueen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Rekrytoinnin jälkeen hakija ei voi ottaa sijoitettua lasta vastaan suoraan, vaan prosessiin kuuluu aina soveltuvuuden arviointi ja ennakkovalmennus.

Ennakkovalmennus on lakisääteinen osa sijaisperheeksi ryhtymistä. Sen aikana hakija saa tietoa sijaishuollosta, lapsen tarpeista ja sijaisvanhemmuuden arjesta. Valmennuksen tavoitteena on auttaa hakijaa arvioimaan omia valmiuksiaan ja varmistaa, että hän ymmärtää tehtävän vaatimukset ennen sitoutumista.

Kun valmennus on suoritettu ja soveltuvuus arvioitu myönteisesti, hyvinvointialue hyväksyy henkilön perhehoitajaksi. Tämän jälkeen sijoitettavaa lasta etsitään aina yksilöllisesti: tavoitteena on löytää juuri kyseisen lapsen tarpeisiin parhaiten sopiva perhe, ei vain ensimmäinen vapaa sijaisperhe.

Mitä tukea sijaisperhe saa lapsen sijoituksen aikana?

Sijaisperhe on oikeutettu tukeen koko sijoituksen ajan. Perhehoitolainsäädäntö velvoittaa järjestämään perhehoitajalle tarvitsemansa tuen, ja toimeksiantosopimuksessa sovitaan muun muassa valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta. Hyvinvointialue maksaa perhehoitajalle hoitopalkkiota sekä kulukorvauksia.

Tuen käytännön toteutustapa vaihtelee sen mukaan, miten hyvinvointialue on perhehoidon järjestänyt. Tukea voi tarjota hyvinvointialue itse tai perhehoidon palveluntuottaja hyvinvointialueen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. On tärkeää huomata, että eri palveluntuottajien ja hyvinvointialueiden tarjoaman tuen sisältö ja saatavuus voivat erota toisistaan.

Sijaisperheiden tukeminen on erityisen tärkeää siksi, että perhehoidossa olevilla lapsilla voi olla hyvin erilaisia ja vaativia tuen tarpeita. Perhehoitoliiton vuonna 2025 julkaisema selvitys osoitti, että osa sijaisvanhemmista koki saavansa liian vähän tukea haastaviin kasvatustilanteisiin ja kaipasi konkreettisia keinoja arjen tilanteiden hallintaan. Tämä korostaa jatkuvan ja helposti saavutettavan tuen merkitystä osana laadukasta perhehoitoa.

Mikä ero on sijaisperheellä ja lastenkodilla?

Sijaisperhe ja lastenkoti ovat molemmat sijaishuollon muotoja, mutta ne eroavat toisistaan merkittävästi arjen rakenteen ja hoitoympäristön osalta. Sijaisperheessä lapsi asuu tavallisessa kodissa sijaisvanhemman perheenjäsenenä, kun taas lastenkoti on ammatillisesti johdettu laitoshoitoyksikkö, jossa työskentelee moniammatillinen henkilökunta.

Lastensuojelulaissa perhehoito on asetettu ensisijaiseksi sijaishuollon muodoksi. Laitoshoitoa, kuten lastenkotia, järjestetään silloin, kun lapsen sijaishuoltoa ei voida hänen etunsa mukaisesti toteuttaa perhehoidossa. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi lapsen erityisen vaativa tuen tarve, joka edellyttää ympärivuorokautista ammatillista osaamista.

Me Go Strongilla tarjoamme sijaishuoltopalveluita kahdessa lastenkodissa Espoossa. Siikajärven lastenkoti sijaitsee luonnonläheisessä ympäristössä Nuuksion kupeessa, ja Jänismetsän lastenkoti Lippajärvellä hyvien kulkuyhteyksien varrella. Molemmissa kodeissa arki rakentuu turvallisuuden, rutiinien ja toiminnallisuuden ympärille. Lastenkotiemme moniammatilliseen tiimiin kuuluu muun muassa psykologi, erityisopettaja, toimintaterapeutti ja sairaanhoitajia, mikä mahdollistaa monipuolisen tuen lapsille, joiden tarpeet ovat erityisen vaativat.

Miten lapsen koulunkäynti turvataan sijaishuollon aikana?

Lapsen koulunkäynnin turvaaminen on keskeinen osa sijaishuoltoa, ja se on lakisääteinen velvoite. Sijaishuoltopaikan valinnassa otetaan huomioon mahdollisuus jatkaa koulunkäyntiä mahdollisimman vakaasti, ja sijaisvanhemmalla tai lastenkodilla on vastuu tukea lasta koulunkäynnissä aktiivisesti.

Koulunkäynnin tukeminen on erityisen tärkeää, koska sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla on usein takanaan epävakaita elämänvaiheita, jotka ovat voineet vaikuttaa opiskeluun. Peruskoulun päättötodistuksen saaminen on merkittävä askel kohti itsenäistä elämää ja työllistymistä.

Me Go Strongilla koululähtöisyys on yksi toimintamme kulmakivistä. Tavoitteenamme on varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori suorittaa peruskoulun loppuun ja löytää oman polkunsa eteenpäin. Avohuollon palveluissamme tarjoamme myös erityistä lähiympäristöön vietävää tukea, jonka avulla varmistetaan koulunkäynnin sujuminen tilanteissa, joissa lapsi tai nuori ja hänen perheensä tarvitsevat siihen ulkopuolista apua.

Voiko sijaishuolto päättyä ja lapsi palata kotiin?

Kyllä, sijaishuolto voi päättyä ja lapsi voi palata kotiin. Huostaanotto on lähtökohtaisesti väliaikainen toimenpide, ja lastensuojelulain mukaan huostaanotto on lopetettava, kun sille ei enää ole perusteita. Lapsen palaaminen biologiseen kotiinsa on tavoitteena aina, kun se on lapsen edun mukaista.

Huostaanoton purkaminen edellyttää, että olosuhteet lapsen kotona ovat muuttuneet riittävästi ja että kotiinpaluu on lapsen kannalta turvallista. Päätöksen tekee hyvinvointialue, ja prosessissa kuullaan lasta, vanhempia ja muita osapuolia. Lapsen oma mielipide otetaan huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.

Sijaishuolto päättyy viimeistään lapsen täyttäessä 18 vuotta. Tämän jälkeen nuorelle voidaan tarjota jälkihuollon palveluita, jotka tukevat siirtymistä itsenäiseen elämään. Myös sijaishuollon aikana tehdään jatkuvasti töitä biologisen perheen kanssa, jotta yhteydet säilyvät ja mahdollinen kotiinpaluu voidaan valmistella huolellisesti. Tutustuu Go Strongin arvoihin ja toimintaperiaatteisiin tarkemmin verkkosivuillamme.