19.02.2026

Sijaisperheeksi ryhtyminen edellyttää tiettyjen henkilökohtaisten ja käytännöllisten vaatimusten täyttämistä. Sijaisvanhemmat voivat olla pariskunnat tai yksin asuvat henkilöt, joilla on vakaa elämäntilanne ja turvallinen koti. Prosessi sisältää hakemuksen, selvitykset, haastattelut ja kattavan valmennuksen. Keskeisinä vaatimuksina ovat emotionaalinen vakaus, sitoutumiskyky ja halu auttaa traumatisoituneita lapsia.

Mitä tarkoittaa sijaisvanhemmuus ja kuka voi hakea sijaisperheeksi?

Sijaisvanhemmuus tarkoittaa huostaanotetun lapsen tai nuoren hoitamista perhehoitajan kodissa, kun lapsi ei voi asua omien vanhempiensa kanssa. Sijaisperheeksi voivat hakea niin pariskunnat kuin yksin asuvat henkilöt, joilla on vakaa elämäntilanne ja turvallinen koti. Perheessä voi olla myös omia lapsia.

Perusedellytykset sijaisvanhemmuudelle ovat selkeät. Hakijan elämäntilanteen tulee olla tasapainoinen ja arjessa täytyy löytyä aikaa lapselle. Taloudellisen tilanteen tulee olla kohtuullisen vakaa, ja hakijalla on oltava halu tarjota lapselle turvallinen ympäristö sekä kyky kiintyä lapseen.

Sijaisperheeksi ei voi ryhtyvä, jos perheessä on lastensuojelun asiakkuus, akuutti mielenterveys- tai päihdeongelma, menossa oleva elämänkriisi tai rikostaustaa. Myöskään työkyvyttömyys estää sijaisvanhemmuuden.

Millainen hakuprosessi sijaisperheeksi ryhtymisessä on?

Sijaisvanhempien hakuprosessi alkaa hakemuksen jättämisellä ja sisältää useita vaiheita. Prosessi koostuu hakemuksesta, selvityksistä, haastatteluista ja arvioinnista, jotka varmistavat hakijan soveltuvuuden tehtävään. Koko prosessi on suunniteltu turvaamaan lapsen etu ja löytämään parhaat mahdolliset perhehoitajat.

Hakuprosessin aikana arvioidaan hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia, elämäntilannetta ja motivaatiota. Selvitykset käsittävät taloudellisen tilanteen, asumisympäristön turvallisuuden ja perheen dynamiikan. Haastatteluissa kartoitetaan hakijan valmiuksia kohdata traumatisoituneiden lasten erityistarpeita.

Arvioinnin tuloksena syntyy kokonaiskuva hakijan kelpoisuudesta sijaisvanhemmaksi. Prosessi on perusteellinen, koska kyse on lapsen tulevaisuudesta ja hyvinvoinnista. Myönteiset päätökset johtavat valmennusvaiheeseen, joka valmistelee tulevia sijaisvanhempia käytännön tehtäviin.

Mitä henkilökohtaisia ominaisuuksia sijaisvanhemmilta edellytetään?

Sijaisvanhemmilta edellytetään emotionaalista vakautta, empatiaa ja sitoutumiskykyä pitkäaikaiseen vastuuseen. Tärkeimpiä ominaisuuksia ovat lämmin asenne, empatiakyky ja sitoutuminen toisen ihmisen tukemiseen. Sijaisvanhempien tulee kyetä luomaan turvallinen ja kiintymystä mahdollistava ympäristö lapselle.

Traumatisoituneiden lasten kanssa työskentely vaatii erityistä ymmärrystä ja kärsivällisyyttä. Sijaisvanhempien on kyettävä tunnistamaan trauman vaikutuksia lapsen käyttäytymiseen ja reagoimaan niihin rakentavasti. Kyky säilyttää rauhallisuus haastavissa tilanteissa on välttämätöntä.

Joustavuus ja sopeutumiskyky ovat keskeisiä ominaisuuksia, sillä jokainen lapsi on yksilö omilla tarpeillaan. Sijaisvanhempien tulee olla valmiita oppimaan ja kehittymään tehtävässään. Avoimuus yhteistyölle viranomaisten ja lapsen biologisen perheen kanssa on myös tärkeää.

Millaista valmennusta sijaisvanhemmat saavat ennen sijoitusta?

Sijaisvanhemmat saavat kattavan PRIDE-valmennuksen, joka on täysin maksuton perheille. Valmennus kestää noin puoli vuotta ja sisältää ryhmätapaamisia, perhetapaamisia sekä yksilötehtäviä. Valmennustapaamiset ajoittuvat iltoihin ja viikonloppuihin perheiden aikataulujen mukaisesti.

Valmennuksen aikana perheet saavat tietoa perhehoidosta ja voivat harkita rauhassa haluavatko ryhtyä sijaisperheiksi. Teoriaopinnot käsittelevät lasten traumoja, kiintymyssuhdeteoriaa ja käytännön hoitomenetelmiä. Käytännön harjoitukset valmistavat todellisiin tilanteisiin, joita sijaisvanhemmuudessa kohdataan.

Valmennuksen tavoitteena on antaa varmuutta ja valmiuksia tehtävään. Valmentajat tukevat perheiden päätöksentekoa ja varmistavat, että kaikki osallistujat ymmärtävät sijaisvanhemmuuden vaatimukset. Valmennus järjestetään suomeksi, mutta mukaan toivotaan ihmisiä erilaisista kieli- ja kulttuuritaustoista, kunhan kotoutuminen on jo pitkällä.

Mitä tukea sijaisperheet saavat sijoituksen aikana?

Sijaisperheet saavat monipuolista tukea koko sijoituksen ajan. Tuki sisältää säännöllistä keskustelutukea, lisävalmennusta, puhelinpäivystystä akuutteja tilanteita varten ja työnohjausta. Jokaiselle sijaisperheelle nimetään tukityöntekijät, jotka vastaavat perheen tuen tarpeisiin.

Taloudellinen tuki koostuu hoitopalkkiosta ja kulukorvauksista, jotka kattavat lapsen hoidosta aiheutuvia kustannuksia. Digitaalinen järjestelmä tukee arkea ja helpottaa seurantaa sekä raportointia. Mahdollisuus keskustella psykologin tai psykoterapeutin kanssa tarjoaa ammatillista tukea haastavissa tilanteissa.

Vertaistuki on tärkeä osa kokonaisuutta. Verkosto tarjoaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia muiden sijaisvanhempien kanssa ja oppia heidän kokemuksistaan. Tuki on yksilöllistä ja räätälöityä jokaisen perheen tarpeiden mukaan, painottaen luottamuksellisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä.

Sijaisperheeksi ryhtyminen on merkittävä päätös, joka vaatii huolellista harkintaa ja valmistautumista. Prosessi on suunniteltu tukemaan perheitä jokaisessa vaiheessa ja varmistamaan, että lapset saavat parhaan mahdollisen hoidon ja kasvatuksen. Kattava valmennus ja jatkuva tuki luovat perustan menestykselliselle sijaisvanhemmuudelle, jossa lapsen etu on aina keskiössä.