Mitä tukea sijaisvanhemmat saavat?

08.04.2025

Mitä tukea sijaisvanhemmat saavat?

Sijaisvanhemmuus on arvokasta ja vastuullista työtä, jossa aikuiset tarjoavat turvallisen kodin sitä tarvitseville lapsille. Perhehoito on pitkäjänteistä sitoutumista, ja sijaisvanhemmalta odotetaan kykyä suojella ja hoivata lasta, tukea tämän yksilöllistä kehitystä sekä ylläpitää lapsen suhteita biologisiin vanhempiin. Erityisesti sijoituksen alkuvaiheessa voidaan odottaa, että ainakin toinen vanhemmista on enemmän kotona, mikä on hyvä huomioida etukäteen taloudellisessa suunnittelussa. Lapsi voi asua perheessä vuosia, jopa aikuisuuteen asti, joten sijaisvanhemmuus on sitoutuminen pitkäjänteiseen yhteistyöhön lapsen asioissa.

Tämän vaativan tehtävän tueksi on saatavilla monipuolista apua. Sijaisperheet voivat saada taloudellista tukea päivittäisiin kuluihin, koulutusta tehtävän hoitamiseen, käytännön apua arjen haasteisiin, emotionaalista tukea jaksamisen varmistamiseksi sekä vertaistukea muilta samassa tilanteessa olevilta. Tukimuodot vaihtelevat hieman alueittain, mutta perustason palvelut ovat koko maassa samankaltaisia. Kokonaisvaltainen tukiverkosto on rakennettu varmistamaan, että sijaisvanhemmat voivat keskittyä tärkeimpään tehtäväänsä: lasten hyvinvoinnin turvaamiseen.

Millaista taloudellista tukea sijaisvanhemmat saavat?

Sijaisvanhempien ja perhehoitajien taloudellinen tuki koostuu useista eri osista, joiden tarkoitus on mahdollistaa lapsesta huolehtiminen ilman kohtuutonta taloudellista rasitetta. Sijaisvanhemmuuden korvaukset jakautuvat kolmeen päätukimuotoon:

• Hoitopalkkio: veronalainen korvaus sijaisvanhemman työstä, vähintään 864,85 euroa kuukaudessa (2023)
• Kulukorvaus: veroton korvaus lapsen jokapäiväisistä kuluista, noin 450–550 euroa kuukaudessa
• Käynnistämiskorvaus: kertaluonteinen korvaus sijoituksen alussa, enintään 3 106,53 euroa (2023)

Hoitopalkkio eli perhehoitajan palkkio on veronalaista tuloa, joka maksetaan korvauksena sijaisvanhemman työstä. Sen suuruus vuonna 2023 oli vähintään 864,85 euroa kuukaudessa, mutta se voi olla korkeampi lapsen hoidon vaativuuden mukaan.

Korotettua hoitopalkkiota voidaan myöntää, kun lapsi tarvitsee erityistä hoitoa tai tukea esimerkiksi vamman, sairauden tai traumataustan vuoksi. Korotuksen suuruus sovitaan aina yksilöllisesti sosiaalityöntekijän kanssa. On myös tärkeää tietää, että hoitopalkkio on eläkettä kartuttavaa tuloa, mikä on merkittävä osa sijaisvanhemman kokonaistaloudellista tilannetta. Lisäksi hoitopalkkio voidaan jakaa kahden sijaisvanhemman kesken, jos molemmat osallistuvat aktiivisesti lapsen hoitoon.

Kulukorvaus puolestaan kattaa lapsen jokapäiväiset kulut, kuten ruoan, asumisen, vaatteet ja harrastukset. Tämän perusmäärä on noin 450–550 euroa kuukaudessa, vaihdellen alueittain ja lapsen iän mukaan. Kulukorvaus on verotonta tuloa, sillä se on tarkoitettu korvaamaan todellisia kuluja.

Sijoituksen alussa on myös mahdollista saada tarpeen mukaan käynnistämiskorvaus, joka antaa mahdollisuuden hankkia lapselle välttämättömiä tarvikkeita, kuten vuoteen, kirjoituspöydän tai talvivaatteita. Tämän kertakorvauksen määrä on enintään 3 106,53 euroa (2023).

Sijaisvanhemmat saattavat olla oikeutettuja myös muihin tukiin sekä erityisiin korvauksiin. Näistä tuista kannattaa keskustella sijoittavan kunnan sosiaalityöntekijän kanssa.

Miten sijaisvanhempien koulutus ja valmennus on järjestetty?

PRIDE-valmennus on sijaisvanhemmuuden peruskoulutus, joka on käytävä ennen sijaisvanhemmaksi ryhtymistä. Valmennus sisältää tyypillisesti 8–9 ryhmätapaamista sekä perhekohtaisia tapaamisia. Koulutuksessa perehdytään sijaisvanhemmuuden erityispiirteisiin, kiintymyssuhteeseen, lapsen kehitykseen, traumoihin sekä yhteistyöhön biologisten vanhempien kanssa.

Perusvalmennuksen lisäksi perhehoitajille on tarjolla monipuolista täydennyskoulutusta. Aiheita ovat esimerkiksi traumatisoituneen lapsen kohtaaminen, kiintymyssuhteen vahvistaminen, neuropsykiatriset erityispiirteet sekä nuorten kanssa työskentely. Näitä kursseja järjestävät kunnat, hyvinvointialueet, järjestöt kuten Perhehoitoliitto sekä yksityiset toimijat, mukaan lukien me Go Strongilla.

Koulutusta on nykyään saatavilla koko maassa, myös verkossa. Monella alueella on siirrytty malliin, jossa sijaisvanhemmille tarjotaan vuosittain tietty määrä täydennyskoulutusta, mikä auttaa vastaamaan muuttuviin tilanteisiin ja lapsen kasvun tuomiin haasteisiin.

Kuka toimii sijaisvanhempien tukena arjessa?

Sijaisvanhempia ei jätetä yksin tehtävässään, vaan heillä on oikeus monipuoliseen sijaiskodin tukeen arjessa. Sijaisvanhemman tukiverkosto arjessa koostuu seuraavista:

• Vastuusosiaalityöntekijä: sijoituksen seuranta, tuen järjestäminen ja sijaisvanhemman ohjaus
• Sosiaaliohjaaja: käytännön tukihenkilö erityisesti sijoituksen alkuvaiheessa
• Mentori: kokenut sijaisvanhempi, joka jakaa käytännön vinkkejä ja kokemuksia
• Työnohjaaja: ammatillinen tuki arjen haasteiden käsittelyyn
• Kriisituki: tehostettu apu akuutteihin tilanteisiin ympäri vuorokauden

Vastuusosiaalityöntekijä on sijaisvanhempien tärkein yhteyshenkilö, joka vastaa sijoituksen seurannasta, tuen järjestämisestä ja sijaisvanhempien ohjauksesta. Sosiaalityöntekijän tulisi vierailla perheessä vähintään kerran vuodessa ja olla tavoitettavissa aina tarvittaessa.

Sosiaaliohjaaja toimii sijaisvanhemman käytännön tukihenkilönä erityisesti sijoituksen alkuvaiheessa. Sosiaaliohjaaja auttaa käsittelemään perheessä tapahtuvia muutoksia, tukee sijaisvanhempaa yhteydenpidossa lapsen biologisiin vanhempiin sekä ohjaa kiintymyssuhteen rakentamisessa. Tuki räätälöidään aina perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan: joillekin riittää säännöllinen puhelinkontakti, toiset hyötyvät tiheämmistä kotikäynneistä. Me Go Strongilla tarjoamme räätälöityä sosiaaliohjausta, joka mukautuu sijaisvanhemman ja lapsen tilanteen mukaan.

Mentoroinnissa kokenut sijaisvanhempi toimii uuden sijaisvanhemman tukena jakaen käytännön vinkkejä ja kokemuksia. Työnohjaus puolestaan tarjoaa ammatillisen keskustelufoorumin, jossa sijaisvanhemmat voivat käsitellä työssään kohtaamiaan haasteita koulutetun työnohjaajan avustuksella.

Kriisitilanteisiin on saatavilla tehostettua tukea. Monilla alueilla toimii päivystävä puhelin sijaisvanhemmille, ja akuuteissa tilanteissa sosiaalipäivystys auttaa ympäri vuorokauden. Me Go Strongilla tarjoamme myös intensiivitukea vaikeisiin tilanteisiin, mikä voi sisältää kotikäyntejä, yksilötyönohjausta tai konsultaatiota.

Millaista vertaistukea sijaisvanhemmille on tarjolla?

Vertaistuki on yksi sijaisvanhemmuuden kulmakivistä. Perhehoitoliiton ja paikallisten sijaisvanhempiyhdistysten järjestämät vertaistukiryhmät kokoontuvat säännöllisesti jakamaan kokemuksia ja vinkkejä. Näissä ryhmissä sijaisvanhemmat voivat puhua avoimesti kokemuksistaan ihmisten kanssa, jotka todella ymmärtävät tilanteen.

Sosiaalisen median ryhmät tarjoavat matalan kynnyksen vertaistukea ajasta ja paikasta riippumatta. Facebookissa toimii useita aktiivisia suljettuja ryhmiä sijaisvanhemmille. Perhehoitoliiton ja paikallisyhdistysten järjestämät tapahtumat, kuten virkistysviikonloput, kesäleirit ja pikkujoulut, tarjoavat mahdollisuuden verkostoitua ja jakaa kokemuksia.

Vertaistuen piiriin pääsee yleensä sosiaalityöntekijän, Perhehoitoliiton tai paikallisyhdistysten kautta. Vertaistuen merkitys on korvaamaton: se tarjoaa ymmärrystä, käytännön vinkkejä ja tunteen siitä, ettei ole yksin haastavissa tilanteissa.

Onko sijaisvanhemmilla oikeus lomiin ja vapaapäiviin?

Sijaisvanhemmilla on lain mukaan oikeus vapaaseen, mikä on tärkeää jaksamisen kannalta. Lakisääteinen vapaa on vähintään kaksi vuorokautta kuukaudessa, jolloin sijaisvanhemmat saavat hengähdystauon hoitovastuusta. Lisäksi sijaisvanhemmilla on oikeus pitää vuosittain vähintään yksi pidempi, noin viikon mittainen loma.

Lomajärjestelyihin on useita vaihtoehtoja. Sijaishoitajat voivat tulla sijaisvanhemman kotiin, tai lapsi voi mennä tukiperheeseen, lomaleirille tai lyhytaikaiseen sijaisperheeseen. Monilla alueilla on myös kehitetty lomituspalveluita, joissa lapsi viettää viikonlopun tai loma-ajan toisessa sijaisperheessä tai ammatillisten lomittajien hoidossa.

Lomajärjestelyt suunnitellaan aina lapsen tarpeet huomioiden ja niistä sovitaan etukäteen vastuusosiaalityöntekijän kanssa. Lapsen osallisuus järjestelyissä on tärkeää: nuorelta kysytään mielipidettä ja mahdollisuuksien mukaan huomioidaan toiveet. Vapaiden järjestäminen voi olla haastavaa erityistarpeisten lasten kohdalla, jolloin voidaan tarvita erikoistuneita lomituspalveluita.

Usein kysytyt kysymykset sijaisvanhempien tuista

Mistä sijaisperheen palkka muodostuu?

Sijaisperhe tuki koostuu pääasiassa kahdesta osasta: hoitopalkkiosta ja kulukorvauksesta. Hoitopalkkio eli perhehoitajan palkkio on veronalainen korvaus sijaisvanhemman tekemästä työstä, ja kulukorvaus on veroton korvaus lapsen arjen kuluihin. Lisäksi sijoituksen alussa voidaan myöntää kertaluonteinen käynnistämiskorvaus välttämättömien hankintojen kattamiseksi.

Mitä kuluja kulukorvaus kattaa?

Kulukorvaus on tarkoitettu kattamaan lapsen jokapäiväiset elinkustannukset, kuten ruoka, asuminen, vaatteet ja harrastukset. Se on verotonta tuloa, koska se korvaa todellisia menoja eikä ole varsinainen ansiotulo. Korvauksen tarkka määrä vaihtelee alueittain ja lapsen iän mukaan, ja siitä sovitaan toimeksiantosopimuksessa.

Onko sijaisvanhempi yrittäjä vai työsuhteessa?

Sijaisvanhempi ei ole työsuhteessa eikä yrittäjä perinteisessä mielessä. Sijaisvanhemmuus perustuu toimeksiantosopimukseen sijoittavan kunnan tai hyvinvointialueen kanssa. Tästä seuraa, että sijaisvanhempi ei kuulu työttömyysturvan piiriin sijaisvanhempana toimiessaan, mutta hoitopalkkio kartuttaa eläkettä.

Voiko sijaisvanhempi käydä töissä?

Periaatteessa sijaisvanhempi voi käydä töissä sijaisvanhemmuuden ohella, mutta käytännössä tämä riippuu sijoitetun lapsen tarpeista ja iästä. Erityisesti sijoituksen alkuvaiheessa lapsi saattaa tarvita tiivistä läsnäoloa, jolloin ainakin toisen vanhemmista on hyvä olla enemmän kotona. Asiasta kannattaa keskustella avoimesti sosiaalityöntekijän kanssa jo ennen sijoituksen alkua.

Miten sijaisvanhemmuuden korvauksia haetaan?

Sijaisvanhemmuuden korvaukset eivät edellytä erillistä hakemusta samalla tavoin kuin Kelan etuudet. Hoitopalkkio, kulukorvaus ja mahdollinen käynnistämiskorvaus sovitaan toimeksiantosopimuksessa sijoittavan kunnan tai hyvinvointialueen kanssa. Käytännön järjestelyistä vastaa vastuusosiaalityöntekijä, joka ohjaa sijaisvanhempaa koko prosessin ajan.

Mitä tapahtuu, jos tarvitsen kriisiapua?

Kriisitilanteissa sijaisvanhempi voi ottaa yhteyttä vastuusosiaalityöntekijään tai alueen sosiaalipäivystykseen, joka toimii ympäri vuorokauden. Monilla alueilla on myös erillinen päivystävä puhelin sijaisvanhemmille akuutteja tilanteita varten. Me Go Strongilla tarjoamme lisäksi intensiivitukea vaikeisiin tilanteisiin, mukaan lukien kotikäynnit ja yksilöllinen konsultaatio.

Sijaisvanhemmuuden tukiverkostot: avaimet onnistuneeseen sijaisvanhemmuuteen

Onnistunut sijaisvanhemmuus rakentuu vahvojen tukiverkostojen varaan. Monipuolinen sijaiskodin tuki, taloudellisesta avusta emotionaaliseen tukeen ja koulutuksesta vertaistukeen, on välttämätöntä sekä sijaisvanhempien jaksamisen että sijoitetun lapsen hyvinvoinnin kannalta. Mitä tukea sijaisvanhemmat saavat, riippuu osin alueesta, mutta perustason tukimuodot ovat koko maassa samankaltaisia ja perhehoitajilla on niihin lakisääteinen oikeus.

Avainasemassa on oikea-aikainen tuen hakeminen. Sijaisvanhemman kannattaa pyytää apua ennakoivasti, jo ennen kuin tilanteet kärjistyvät. Säännöllinen yhteydenpito vastuusosiaalityöntekijään ja aktiivinen osallistuminen koulutuksiin ja vertaistapaamisiin vahvistaa sijaisvanhemman osaamista ja jaksamista.

Me Go Strongilla ymmärrämme sijaisvanhemmuuden monipuoliset haasteet ja tarjoamme räätälöityä tukea perheiden yksilöllisiin tarpeisiin. Koululähtöisen lähestymistapamme mukaisesti keskitymme varmistamaan, että jokaisella sijoitetulla lapsella on mahdollisuus koulunkäynnin onnistumiseen ja oman potentiaalinsa löytämiseen. Sijaisvanhempien tukeminen on meille avainasemassa tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Sijaisvanhemmuus on matka, jolla kukaan ei saisi olla yksin. Vahvat tukiverkostot ja oikea-aikainen apu luovat perustan, jonka avulla sijaisvanhemmat voivat tarjota sijoitetuille lapsille sen, mitä he eniten tarvitsevat: turvallisen, vakaan ja välittävän kodin.