Mitä tukea sijaisvanhemmat saavat?
08.04.2025
Mitä tukea sijaisvanhemmat saavat?
Sijaisvanhemmuus on arvokasta ja vastuullista työtä, jossa aikuiset tarjoavat turvallisen kodin sitä tarvitseville lapsille. Tämän vaativan tehtävän tueksi on saatavilla monipuolista apua. Sijaisperheet voivat saada taloudellista tukea päivittäisiin kuluihin, koulutusta tehtävän hoitamiseen, käytännön apua arjen haasteisiin, emotionaalista tukea jaksamisen varmistamiseksi sekä vertaistukea muilta samassa tilanteessa olevilta. Tukimuodot vaihtelevat hieman alueittain, mutta perustason palvelut ovat koko maassa samankaltaisia. Kokonaisvaltainen tukiverkosto on rakennettu varmistamaan, että sijaisvanhemmat voivat keskittyä tärkeimpään tehtäväänsä – lasten hyvinvoinnin turvaamiseen.
Millaista taloudellista tukea sijaisvanhemmat saavat?
Sijaisvanhempien taloudellinen tuki koostuu useista eri osista, joiden tarkoitus on mahdollistaa lapsesta huolehtiminen ilman kohtuutonta taloudellista rasitetta. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa, joka maksetaan korvauksena sijaisvanhemman työstä. Sen suuruus vuonna 2023 oli vähintään 864,85 euroa kuukaudessa, mutta se voi olla korkeampi lapsen hoidon vaativuuden mukaan.
Kulukorvaus puolestaan kattaa lapsen jokapäiväiset kulut, kuten ruoan, asumisen, vaatteet ja harrastukset. Tämän perusmäärä on noin 450-550 euroa kuukaudessa, vaihdellen alueittain ja lapsen iän mukaan. Kulukorvaus on verotonta tuloa, sillä se on tarkoitettu korvaamaan todellisia kuluja.
Sijoituksen alussa on myös mahdollista saada tarpeen mukaan käynnistämiskorvaus, joka antaa mahdollisuuden hankkia lapselle välttämättömiä tarvikkeita, kuten vuoteen, kirjoituspöydän tai talvivaatteita. Tämän kertakorvauksen määrä on enintään 3106,53 euroa (2023).
Sijaisvanhemmat saattavat olla oikeutettuja myös muihin tukiin, sekä erityisiin korvauksiin. Näistä tuista kannattaa keskustella sijoittavan kunnan sosiaalityöntekijän kanssa.
Miten sijaisvanhempien koulutus ja valmennus on järjestetty?
PRIDE-valmennus on sijaisvanhemmuuden peruskoulutus, joka on käytävä ennen sijaisvanhemmaksi ryhtymistä. Valmennus sisältää tyypillisesti 8-9 ryhmätapaamista sekä perhekohtaisia tapaamisia. Koulutuksessa perehdytään sijaisvanhemmuuden erityispiirteisiin, kiintymyssuhteeseen, lapsen kehitykseen, traumoihin sekä yhteistyöhön biologisten vanhempien kanssa.
Perusvalmennuksen lisäksi sijaisvanhemmille on tarjolla monipuolista täydennyskoulutusta. Aiheita ovat esimerkiksi traumatisoituneen lapsen kohtaaminen, kiintymyssuhteen vahvistaminen, neuropsykiatriset erityispiirteet sekä nuorten kanssa työskentely. Näitä kursseja järjestävät kunnat, hyvinvointialueet, järjestöt kuten Perhehoitoliitto sekä yksityiset toimijat, mukaan lukien Go Strong.
Koulutusta on nykyään saatavilla koko maassa, myös verkossa. Monella alueella on siirrytty malliin, jossa sijaisvanhemmille tarjotaan vuosittain tietty määrä täydennyskoulutusta, mikä auttaa vastaamaan muuttuviin tilanteisiin ja lapsen kasvun tuomiin haasteisiin.
Kuka toimii sijaisvanhempien tukena arjessa?
Sijaisvanhempia ei jätetä yksin tehtävässään, vaan heillä on oikeus monipuoliseen tukeen arjessa. Vastuusosiaalityöntekijä on sijaisvanhempien tärkein yhteyshenkilö, joka vastaa sijoituksen seurannasta, tuen järjestämisestä ja sijaisvanhempien ohjauksesta. Sosiaalityöntekijän tulisi vierailla perheessä vähintään kerran vuodessa ja olla tavoitettavissa aina tarvittaessa.
Mentoroinnissa kokenut sijaisvanhempi toimii uuden sijaisvanhemman tukena jakaen käytännön vinkkejä ja kokemuksia. Työnohjaus puolestaan tarjoaa ammatillisen keskustelufoorumin, jossa sijaisvanhemmat voivat käsitellä työssään kohtaamiaan haasteita koulutetun työnohjaajan avustuksella.
Kriisitilanteisiin on saatavilla tehostettua tukea. Monilla alueilla toimii päivystävä puhelin sijaisvanhemmille, ja akuuteissa tilanteissa sosiaalipäivystys auttaa ympäri vuorokauden. Go Strongin kaltaiset palveluntuottajat tarjoavat myös intensiivitukea vaikeisiin tilanteisiin, mikä voi sisältää kotikäyntejä, yksilötyönohjausta tai konsultaatiota.
Millaista vertaistukea sijaisvanhemmille on tarjolla?
Vertaistuki on yksi sijaisvanhemmuuden kulmakivistä. Perhehoitoliiton ja paikallisten sijaisvanhempiyhdistysten järjestämät vertaistukiryhmät kokoontuvat säännöllisesti jakamaan kokemuksia ja vinkkejä. Näissä ryhmissä sijaisvanhemmat voivat puhua avoimesti kokemuksistaan ihmisten kanssa, jotka todella ymmärtävät tilanteen.
Sosiaalisen median ryhmät tarjoavat matalan kynnyksen vertaistukea ajasta ja paikasta riippumatta. Facebookissa toimii useita aktiivisia suljettuja ryhmiä sijaisvanhemmille. Perhehoitoliiton ja paikallisyhdistysten järjestämät tapahtumat, kuten virkistysviikonloput, kesäleirit ja pikkujoulut, tarjoavat mahdollisuuden verkostoitua ja jakaa kokemuksia.
Vertaistuen piiriin pääsee yleensä sosiaalityöntekijän, Perhehoitoliiton tai paikallisyhdistysten kautta. Vertaistuen merkitys on korvaamaton – se tarjoaa ymmärrystä, käytännön vinkkejä ja tunteen siitä, ettei ole yksin haastavissa tilanteissa.
Onko sijaisvanhemmilla oikeus lomiin ja vapaapäiviin?
Sijaisvanhemmilla on lain mukaan oikeus vapaaseen, mikä on tärkeää jaksamisen kannalta. Lakisääteinen vapaa on vähintään kaksi vuorokautta kuukaudessa, jolloin sijaisvanhemmat saavat hengähdystauon hoitovastuusta. Lisäksi sijaisvanhemmilla on oikeus pitää vuosittain vähintään yksi pidempi, noin viikon mittainen loma.
Lomajärjestelyihin on useita vaihtoehtoja. Sijaishoitajat voivat tulla sijaisvanhemman kotiin, tai lapsi voi mennä tukiperheeseen, lomaleirille tai lyhytaikaiseen sijaisperheeseen. Monilla alueilla on myös kehitetty lomituspalveluita, joissa lapsi viettää viikonlopun tai loma-ajan toisessa sijaisperheessä tai ammatillisten lomittajien hoidossa.
Lomajärjestelyt suunnitellaan aina lapsen tarpeet huomioiden ja niistä sovitaan etukäteen vastuusosiaalityöntekijän kanssa. Lapsen osallisuus järjestelyissä on tärkeää – nuorelta kysytään mielipidettä ja mahdollisuuksien mukaan huomioidaan toiveet. Vapaiden järjestäminen voi olla haastavaa erityistarpeisten lasten kohdalla, jolloin voidaan tarvita erikoistuneita lomituspalveluita.
Sijaisvanhemmuuden tukiverkostot – Avaimet onnistuneeseen sijaisvanhemmuuteen
Onnistunut sijaisvanhemmuus rakentuu vahvojen tukiverkostojen varaan. Monipuolinen tuki – taloudellisesta avusta emotionaaliseen tukeen ja koulutuksesta vertaistukeen – on välttämätöntä sekä sijaisvanhempien jaksamisen että sijoitetun lapsen hyvinvoinnin kannalta.
Avainasemassa on oikea-aikainen tuen hakeminen. Sijaisvanhemman kannattaa pyytää apua ennakoivasti, jo ennen kuin tilanteet kärjistyvät. Säännöllinen yhteydenpito vastuusosiaalityöntekijään ja aktiivinen osallistuminen koulutuksiin ja vertaistapaamisiin vahvistaa sijaisvanhemman osaamista ja jaksamista.
Me Go Strongilla ymmärrämme sijaisvanhemmuuden monipuoliset haasteet ja tarjoamme räätälöityä tukea perheiden yksilöllisiin tarpeisiin. Koululähtöisen lähestymistapamme mukaisesti keskitymme varmistamaan, että jokaisella sijoitetulla lapsella on mahdollisuus koulunkäynnin onnistumiseen ja oman potentiaalinsa löytämiseen. Sijaisvanhempien tukeminen on meille avainasemassa tämän tavoitteen saavuttamisessa.
Sijaisvanhemmuus on matka, jolla kukaan ei saisi olla yksin. Vahvat tukiverkostot ja oikea-aikainen apu luovat perustan, jonka avulla sijaisvanhemmat voivat tarjota sijoitetuille lapsille sen, mitä he eniten tarvitsevat – turvallisen, vakaan ja välittävän kodin.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
04.12.2025
Miten sijaisvanhemmuus eroaa adoptiosta?
Sijaisvanhemmuus ja adoptio tarjoavat erilaisia polkuja lapsen hoitamiseen. Juridisesti ne eroavat merkittävästi: sijaisvanhemmuus on väliaikainen järjestely, jossa biologiset siteet säilyvät, k...
27.11.2025
Kuinka kauan sijaisvanhemmaksi pääsemisen prosessi kestää?
Harkitsetko sijaisvanhemmuutta? Prosessi kestää tyypillisesti 4-6 kuukautta sisältäen PRIDE-valmennuksen, kotikäynnit ja soveltuvuuden arvioinnin. Jokainen vaihe on suunniteltu varmistamaan valmi...
20.11.2025
10 vinkkiä sijaisvanhemman ja lapsen suhteen rakentamiseen
Sijaisvanhemmuus on palkitsevaa mutta haastavaa. Turvallinen kiintymyssuhde sijaislapseen vaatii kärsivällisyyttä ja oikeita toimintatapoja. Tutkimusten mukaan kiintymyssuhteen muodostumiseen voi k...
12.11.2025
Voiko sijaisvanhemmaksi ryhtyä yksin vai tarvitaanko puoliso?
Onko yksin eläminen este sijaisvanhemmuudelle? Suomessa sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä myös ilman puolisoa. Tärkeintä on hakijan soveltuvuus ja kyky tarjota turvallinen koti sijoitetulle lapselle....
11.11.2025
10 yleisintä kysymystä sijaisvanhemmuudesta
Mitä sijaisvanhemmuus todella vaatii ja kuka siihen soveltuu? Tämä kattava opas avaa 10 yleisintä kysymystä sijaisvanhemmuudesta Suomessa – alkaen hakuprosessista ja taloudellisesta tuesta aina...
Miksi Go Strong?
Neljä peruspilaria, jotka tekevät meistä luotettavan kumppanin lastensuojelutyössä
Vahva ammatillinen rakenne
Osaava ja sitoutunut tiimi, joka ymmärtää lastensuojelun vaativuuden. Jatkuva koulutus ja kehittyminen.
- Kumppanuus Laurea AMK:n kanssa
- Mentorointiohjelma opiselijoille
- Sisäinen täydennyskoulutusohjelma
Koululähtöinen työote
Koulunkäynti yhtenä parhaista hyvinvoinnin mittareista. Tiivis yhteistyö koulujen kanssa lapsen tukemiseksi.
- Erityisopettaja tiimissä
- Koulunkäynnin seuranta ja tuki
- Oppimisen vaikeuksien tunnistaminen
Green Care / Eläinavusteisuus
Siikajärven vanhan navetan miljöössä lapset oppivat vastuunottoa ja saavat terapeuttista tukea eläinten kautta.
- Vanha navetta Siikajärvellä
- Eläinten hoito osana arkea
- Luontoyhteys ja rauhoittuminen
Arvomme ohjaavat kaikkea
Vastuullisuus, positiivisuus ja päämäärätietoisuus toimivat kompassinamme päivittäisessä työssä ja pitkän aikavälin kehittämisessä.
- Vastuullisuus: muiden, oman toiminnan ja uudistumisen suhteen
- Positiivisuus: mahdollisuuksien näkeminen ja vahvuuksien löytäminen
- Päämmäärätietoisuus: jokainen lapsi käy koulun ja löytää unelman
Kokemuksia meistä
Tarinoita arjesta ja yhteistyöstä
Koulunkäynnin ratkaisut eivät saa eristää nuorta laitokseen – niiden tulee luoda jatkumo aiempiin suhteisiin ja mahdollistaa lapsen tarpeiden mukainen koulupolku.
Janne Lemmetty, erityisopettaja
"Parasta on se, että täällä on niin paljon aina aikuisia saatavilla ja on aina joku, jolle voi puhua."
Nuori, 17 vuotta
"Olemme todella tulleet kohdatuksi ja tuki on ollut mahtavaa!"
Sijaisperhe, Tampere
Ota yhteyttä heti
Vastaamme nopeasti ja autamme löytämään oikean ratkaisun
Soita meille
040 844 7591Sähköposti
veli-matti.karhu@gostrong.fi