29.09.2026

Lastensuojelu voi tarjota monenlaista tukea lapsille, nuorille ja perheille heidän erilaisiin tarpeisiinsa. Tuki voi olla kevyttä avohuollon apua arjen haasteisiin tai tiiviimpää sijaishuoltoa silloin, kun lapsi tarvitsee turvallisen kodin oman kodin ulkopuolelta. Alla käymme läpi keskeisimmät kysymykset lastensuojelun tuen muodoista, sijoituksesta ja perheen roolista prosessissa.

Kenelle lastensuojelun tuki on tarkoitettu?

Lastensuojelun tuki on tarkoitettu lapsille, nuorille ja perheille, jotka tarvitsevat apua tilanteissa, joissa lapsen hyvinvointi, kasvu tai kehitys on vaarantunut tai uhattuna. Tuki kattaa laajan joukon tilanteita: vanhemmuuden haasteista ja perhekriiseistä aina vakavampiin tilanteisiin, joissa lapsi tarvitsee sijoituksen kodin ulkopuolelle.

Lastensuojelupalvelut perustuvat lastensuojelulakiin ja sosiaalihuoltolakiin. Tukea voivat saada sekä lastensuojelun asiakkaat että sosiaalihuoltolain perusteella tukea tarvitsevat perheet. Olennaista on, että apua haetaan riittävän varhain, jolloin kevyemmät avohuollon toimenpiteet usein riittävät tilanteen korjaamiseen.

Mitä avohuollon palveluita lastensuojelu tarjoaa?

Lastensuojelun avohuollon palvelut lapsille ja perheille ovat ensisijainen tukimuoto, ja niihin kuuluvat muun muassa perhetyö, ammatillinen tukihenkilötoiminta, tuettu asuminen sekä lapsen lähiympäristöön vietävä tuki. Avohuollon palvelut toteutetaan perheen arjessa, ja niiden tavoitteena on vahvistaa perheen omia voimavaroja ilman sijoitusta.

Me Go Strongilla tuotamme monipuolisia avohuollon palveluita pääkaupunkiseudulla. Toimintamme lähtökohtana on voimavarakeskeinen ja dialoginen lähestymistapa: kuuntelemme lasta, nuorta ja koko perhettä, jotta löydämme yhdessä parhaat ratkaisut. Perhetyö tukee vanhemmuutta ja perheen sisäistä vuorovaikutusta, kun taas ammatillinen tukihenkilötoiminta tarjoaa nuorelle luotettavan aikuisen rinnalleen arjessa. Tuettu asuminen on suunnattu nuorille, jotka harjoittelevat itsenäistä elämää.

Palvelut suunnitellaan aina yksilöllisesti, ja niiden tarkoitus on muodostaa yhteen nivoutuva kokonaisuus, joka vastaa juuri kyseisen perheen tarpeisiin.

Miten lastensuojelu tukee lapsen koulunkäyntiä?

Lastensuojelu tukee lapsen koulunkäyntiä varmistamalla, että kouluarki sujuu myös silloin, kun perhe ei siihen yksin pysty. Koulunkäynnin tukeminen on yksi lastensuojelun keskeisimmistä tehtävistä, sillä peruskoulun päättötodistus on merkittävä askel nuoren tulevaisuuden kannalta.

Lapsen ja nuoren lähiympäristöön vietävä tuki on palvelu, joka on erityisesti suunniteltu turvaamaan koulun sujuvuus. Tuki viedään suoraan nuoren arkeen: kouluun, kotiin ja vapaa-aikaan. Meillä koululähtöisyys on koko toimintamme kulmakivi. Tavoitteemme on, että jokainen lapsi suorittaa koulunsa loppuun, löytää polkunsa työelämään ja toteuttaa omaa unelmaansa.

Lastenkodeissamme koulunkäynti rytmittää arkea päivittäin, ja moniammatillinen tiimimme tukee lapsia oppimisessa myös käytännön tasolla.

Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle?

Lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle silloin, kun avohuollon tukitoimet eivät riitä turvaamaan lapsen hyvinvointia tai kun lapsi on välittömässä vaarassa. Sijoitus voi tapahtua joko avohuollon tukitoimenpiteenä tai huostaanoton kautta, ja se on aina viimesijainen keino lapsen suojelemiseksi.

Sijaishuolto voidaan toteuttaa perhehoidossa tai lastenkodissa. Me tarjoamme sijaishuoltopalveluita kahdessa lastenkodissa Espoossa: Siikajärven lastenkodissa luonnonläheisessä ympäristössä Nuuksion kupeessa sekä Jänismetsän lastenkodissa Lippajärvellä. Molemmissa lastenkodeissa arki rakentuu turvallisille rutiineille, koulunkäynnille, harrastuksille ja toiminnallisuudelle.

Sijoituksen kesto vaihtelee tilanteen mukaan. Lyhytaikaisempi sijoitus voi olla väliaikainen ratkaisu perheen kriisitilanteen yli, kun taas pidempiaikainen sijoitus tarjoaa lapselle pysyvän ja turvallisen kasvuympäristön.

Miten perhe osallistuu lastensuojelun prosessiin?

Perhe on aktiivinen osallistuja lastensuojelun prosessissa alusta loppuun. Vanhemmilla ja lapsella on oikeus tulla kuulluksi, osallistua suunnitteluun ja vaikuttaa siihen, millaista tukea perhe saa. Perheen osallisuus ei ole vain muodollisuus, vaan se on edellytys sille, että tuki todella toimii.

Dialogisuus on meille vahva toimintaperiaate. Se tarkoittaa avointa ja suoraa keskustelua, jossa tavoitellaan yhteistä ymmärrystä kaikkien osapuolten välillä. Kuuntelemme lasta, nuorta ja vanhempia, jotta voimme löytää yhdessä luovimmat ja toimivimmat ratkaisut. Luottamuksellinen suhde perheeseen on työn laadun peruspilari.

Käytännössä perheen osallisuus näkyy esimerkiksi asiakassuunnitelmaneuvotteluissa, säännöllisissä tapaamisissa ja arjen yhteistyössä. Myös sijaishuollossa perheen yhteydet lapseen pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan.

Keitä ammattilaisia lastensuojelutyössä työskentelee?

Lastensuojelutyössä työskentelee moniammatillinen joukko sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, joiden osaaminen täydentää toisiaan. Tyypillisesti tiimiin kuuluu sosionomeja, lähihoitajia, sairaanhoitajia, yhteisöpedagogeja ja nuoriso-ohjaajia, mutta myös erityisosaamista, kuten psykologeja, erityisopettajia ja toimintaterapeutteja.

Meillä työskentelee yli 60 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista, joiden joukossa on myös terveydenhoitaja ja farmaseutti. Tämä laaja moniammatillinen osaaminen mahdollistaa sen, että pystymme tukemaan lapsia ja nuoria heidän hyvin erilaisissa tarpeissaan, olivat ne sitten koulunkäyntiin, mielenterveyteen tai terveyteen liittyviä.

Kaikki työntekijämme käyvät läpi nelikuisen sisäisen koulutuksen osana perehdytystä. Kouluttajina toimivat erityisopettaja Janne Lemmetty ja psykologi Veli-Matti Karhu. Tämä varmistaa, että jokainen tiimimme jäsen toimii samojen arvojen ja laadukkaiden toimintaperiaatteiden mukaisesti.