Mitä sijaishuolto tarkoittaa käytännössä lapsen kannalta?
27.05.2025
Kun lapsi ei voi asua kotona, sijaishuolto tarjoaa turvallisen kasvuympäristön lapselle, jossa hänen kasvuaan ja kehitystään tuetaan asianmukaisesti. Sijaishuollossa lapsen arki rakentuu rutiinien, koulunkäynnin, harrastusten ja sosiaalisten suhteiden ympärille. Siirtyminen sijaishuoltoon on lapselle suuri muutos, mutta sillä pyritään aina varmistamaan hänen oikeuksiensa toteutuminen ja hyvinvointinsa turvaaminen. Sijaishuollon tavoitteena on tarjota lapselle vakaa kasvuympäristö, jossa häntä kuunnellaan ja hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan.
Mitä sijaishuolto tarkoittaa käytännössä lapsen kannalta?
Sijaishuolto merkitsee lapselle kodin ulkopuolista hoitoa tilanteessa, jossa biologiset vanhemmat eivät pysty huolehtimaan lapsesta riittävällä tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa lapsen siirtymistä joko perhehoitoon, ammatilliseen perhekotiin tai laitoshoitoon, kuten lastenkotiin. Sijaishuoltopäätös tehdään aina lapsen edun mukaisesti, kun kotiin tarjottavat tukipalvelut eivät riitä takaamaan lapsen turvallista kehitystä.
Sijaishuollon muodot vaihtelevat lapsen tarpeiden mukaan. Perhehoito on ensisijainen vaihtoehto, jossa lapsi asuu sijaisperheessä. Ammatillinen perhekoti taas on hieman laitoshoidon ja perhehoidon välimuoto. Laitoshoito, kuten lastenkoti, tarjoaa usein strukturoidumman ympäristön ja moniammatillisen tuen niille lapsille, jotka tarvitsevat erityistä tukea.
Sijaishuollon keskeisin tavoite on turvata lapsen perusoikeudet ja hyvinvointi. Lasta autetaan rakentamaan ikätasoistaan arkea, jossa painottuvat turvalliset ihmissuhteet, koulunkäynti ja lapsen vahvuuksien tukeminen. Sijaishuoltopaikan valinnassa huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet, kuten kielellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen tausta.
Miten sijaishuoltoon siirtyminen tapahtuu?
Sijaishuoltoon siirtyminen on monivaiheinen prosessi, jossa lapsen etu on keskeisessä asemassa. Prosessi alkaa yleensä lastensuojelun sosiaalityöntekijän arvioinnilla lapsen ja perheen tilanteesta. Jos arvioidaan, että lapsen terveys tai kehitys on vaarassa, voidaan päätyä huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen.
Prosessin aikana lapsi kohtaa monia ammattilaisia, kuten sosiaalityöntekijöitä, psykologeja ja sijaishuoltopaikan henkilökuntaa. Lapsen valmistelu muutokseen on erittäin tärkeää, ja se tehdään lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Lapselle kerrotaan rehellisesti ja ymmärrettävästi, mitä tapahtuu ja miksi, sekä mitä muutos käytännössä tarkoittaa.
Lapsen mielipide huomioidaan sijaishuoltoprosessissa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. 12 vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus tulla virallisesti kuulluksi omassa asiassaan, mutta myös nuorempien lasten näkemykset ja toiveet pyritään ottamaan huomioon. Lasta tuetaan ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan koko prosessin ajan.
Millainen on lapsen arki sijaishuollossa?
Lapsen arki sijaishuollossa rakentuu säännöllisen päivärytmin ympärille, mikä luo turvallisuuden tunnetta. Päivärytmiin kuuluvat ruokailut, koulunkäynti, läksyt, harrastukset, leikki ja lepoaika. Arjen rutiinit auttavat lasta sopeutumaan uuteen ympäristöön ja luovat ennustettavuutta elämään.
Koulunkäynnin tukeminen on sijaishuollossa ensiarvoisen tärkeää. Sijaishuoltopaikka tekee tiivistä yhteistyötä koulun kanssa ja varmistaa, että lapsi saa tarvitsemansa tuen opintoihinsa. Harrastukset ja vapaa-ajan aktiviteetit puolestaan tukevat lapsen sosiaalisia taitoja ja tarjoavat onnistumisen kokemuksia.
Sijaishuollon kasvatukselliset periaatteet pohjautuvat lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen sekä johdonmukaisiin sääntöihin ja rajoihin. Arjessa korostuvat myönteinen vuorovaikutus, kannustaminen ja lapsen vahvuuksien tukeminen. Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen hoito- ja kasvatussuunnitelma, jossa määritellään yksilölliset tavoitteet ja menetelmät.
Miten lapsen yhteydenpito biologiseen perheeseen toteutetaan sijaishuollossa?
Lapsen oikeus pitää yhteyttä biologisiin vanhempiin, sisaruksiin ja muihin läheisiin on keskeinen periaate sijaishuollossa. Yhteydenpito voi toteutua monin eri tavoin: tapaamisina, puheluina, videopuheluina, kirjeinä tai vierailuina lapsen kotona. Tapaamiset järjestetään joko sijaishuoltopaikassa, lapsen kotona tai neutraalissa ympäristössä.
Yhteydenpidon merkitys lapsen hyvinvoinnille on suuri. Se auttaa lasta säilyttämään käsityksen omasta identiteetistään ja juuristaan. Sijaishuoltopaikka tukee lapsen ja biologisen perheen välistä yhteydenpitoa ja pyrkii rakentamaan hyvää yhteistyösuhdetta kaikkien osapuolten välille.
Joskus tapaamisoikeutta voidaan joutua rajoittamaan, jos yhteydenpidon arvioidaan olevan haitallista lapsen kehitykselle tai turvallisuudelle. Tällaisissa tilanteissa rajoituspäätös perustuu aina lapsen etuun, ja siitä tehdään virallinen päätös, johon vanhemmat voivat hakea muutosta. Tavoitteena on kuitenkin aina, että lapsi voisi turvallisesti ylläpitää suhdetta biologiseen perheeseensä.
Mitkä ovat lapsen oikeudet sijaishuollossa?
Lapsella on sijaishuollossa samat perusoikeudet kuin kaikilla lapsilla, ja niitä täydentävät erityiset lastensuojelulain mukaiset oikeudet. YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja Suomen lastensuojelulaki takaavat lapselle oikeuden tulla kuulluksi, saada laadukasta hoivaa ja kasvatusta, sekä oikeuden yksityisyyteen.
Lapsella on oikeus tietää, miksi hän on sijaishuollossa ja mitä hänen elämässään tapahtuu. Sosiaalityöntekijän on tavattava lasta säännöllisesti ja lapsella on oikeus ottaa yhteyttä omaan sosiaalityöntekijäänsä. Lapsella on myös oikeus tavata läheisiään sekä oikeus käyttövaroihin, joiden määrä on sidottu ikään.
Sijaishuollossa voidaan tietyissä tilanteissa käyttää rajoitustoimenpiteitä, kuten liikkumisvapauden rajoittamista tai henkilöntarkastusta, mutta niiden käyttö on tarkoin säänneltyä. Rajoitustoimenpiteiden tulee olla aina viimesijainen keino, ja niitä voidaan käyttää vain laitoshoidossa. Kaikki rajoitustoimenpiteet dokumentoidaan, ja niistä tehdään viralliset päätökset, joihin lapsella on oikeus hakea muutosta.
Sijaishuollon vaikutukset lapsen kasvuun ja kehitykseen
Sijaishuollon keskeisenä tavoitteena on turvata lapsen tasapainoinen kasvu ja kehitys tilanteessa, jossa kotiympäristö ei siihen pysty. Parhaimmillaan sijaishuolto tarjoaa lapselle turvalliset ja vakaat kasvuolosuhteet, joissa hänen on mahdollista toipua mahdollisista aiemmista traumakokemuksista.
Sijaishuolto tarjoaa lapselle monenlaisia tukimuotoja, kuten terapiapalveluita, neuropsykiatrista valmennusta sekä oppimisen tukea. Näiden avulla pyritään vahvistamaan lapsen selviytymiskeinoja ja tukemaan hänen kokonaisvaltaista hyvinvointiaan.
Sijaishuolto päättyy viimeistään lapsen täyttäessä 18 vuotta, mutta sen jälkeen nuorella on oikeus jälkihuoltoon 25-vuotiaaksi asti. Jälkihuolto tukee nuoren itsenäistymistä muun muassa auttamalla asumis- ja opiskeluasioissa sekä tarjoamalla taloudellista tukea.
Me Go Strongilla tuotamme nykyaikaisia ja laadukkaita lastensuojelupalveluita, joissa lapsen etu ja oikeudet ovat aina etusijalla. Lastenkodeissamme luomme turvallista arkea, jota rytmittävät rutiinit, koulunkäynti ja harrastukset. Moniammatillinen tiimimme mahdollistaa lasten erilaisten tarpeiden tukemisen parhaalla mahdollisella tavalla. Toimintamme perustuu inhimillisyyteen, kiireettömyyteen ja koulutyön tukemiseen. Näin varmistamme, että jokainen lapsi saa sijaishuollossa tarvitsemansa tuen.
Sijaishuolto on ennen kaikkea lapsen hyvinvoinnin turvaamista tilanteessa, jossa kotona asuminen ei ole mahdollista. Parhaimmillaan se tarjoaa lapselle turvallisen kasvuympäristön, pysyviä ihmissuhteita ja mahdollisuuden rakentaa eheää minäkuvaa. Kun sijaishuolto toteutetaan lapsen oikeuksia kunnioittaen ja yksilölliset tarpeet huomioiden, se voi toimia merkittävänä käännekohtana lapsen elämässä ja luoda perustaa tasapainoiselle tulevaisuudelle.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Miksi Go Strong?
Neljä peruspilaria, jotka tekevät meistä luotettavan kumppanin lastensuojelutyössä
Vahva ammatillinen rakenne
Osaava ja sitoutunut tiimi, joka ymmärtää lastensuojelun vaativuuden. Jatkuva koulutus ja kehittyminen.
- Kumppanuus Laurea AMK:n kanssa
- Mentorointiohjelma opiselijoille
- Sisäinen täydennyskoulutusohjelma
Koululähtöinen työote
Koulunkäynti yhtenä parhaista hyvinvoinnin mittareista. Tiivis yhteistyö koulujen kanssa lapsen tukemiseksi.
- Erityisopettaja tiimissä
- Koulunkäynnin seuranta ja tuki
- Oppimisen vaikeuksien tunnistaminen
Green Care / Eläinavusteisuus
Siikajärven vanhan navetan miljöössä lapset oppivat vastuunottoa ja saavat terapeuttista tukea eläinten kautta.
- Vanha navetta Siikajärvellä
- Eläinten hoito osana arkea
- Luontoyhteys ja rauhoittuminen
Arvomme ohjaavat kaikkea
Vastuullisuus, positiivisuus ja päämäärätietoisuus toimivat kompassinamme päivittäisessä työssä ja pitkän aikavälin kehittämisessä.
- Vastuullisuus: muiden, oman toiminnan ja uudistumisen suhteen
- Positiivisuus: mahdollisuuksien näkeminen ja vahvuuksien löytäminen
- Päämmäärätietoisuus: jokainen lapsi käy koulun ja löytää unelman
Kokemuksia meistä
Tarinoita arjesta ja yhteistyöstä
Koulunkäynnin ratkaisut eivät saa eristää nuorta laitokseen – niiden tulee luoda jatkumo aiempiin suhteisiin ja mahdollistaa lapsen tarpeiden mukainen koulupolku.
Janne Lemmetty, erityisopettaja
"Parasta on se, että täällä on niin paljon aina aikuisia saatavilla ja on aina joku, jolle voi puhua."
Nuori, 17 vuotta
"Olemme todella tulleet kohdatuksi ja tuki on ollut mahtavaa!"
Sijaisperhe, Tampere
Ota yhteyttä heti
Vastaamme nopeasti ja autamme löytämään oikean ratkaisun
Soita meille
040 844 7591Sähköposti
veli-matti.karhu@gostrong.fi