Kuinka usein tukiperhe tapaa lasta?
26.02.2026
Tukiperhe tapaa lasta yleensä viikonloppuisin tai lomien aikana, tavallisimmin kerran kuukaudessa tai kahdessa viikossa. Tapaamiset voivat kestää muutamasta tunnista kokonaiseen viikonloppuun lapsen tarpeiden mukaan. Tapaamistiheys määräytyy aina lapsen iän, tarpeiden ja perheen tilanteen perusteella yhteistyössä viranomaisten kanssa.
Mitä tukiperhetoiminta tarkoittaa lastensuojelussa?
Tukiperhetoiminta on lastensuojelun avohuollon tukitoimi, jossa vapaaehtoinen perhe tai henkilö tarjoaa lapselle säännöllistä tukea ja turvallista aikuisen läsnäoloa oman kodin ulkopuolella. Tukiperhe eroaa sijaishuollosta siten, että lapsi asuu edelleen omassa kodissaan ja tukiperhe toimii täydentävänä tukena biologiselle perheelle.
Tukiperhetoiminta kuuluu lastensuojelupalveluiden avohuollon tukitoimiin, joiden tavoitteena on ehkäistä ongelmien syvenemistä ja tukea perheen omia voimavaroja. Toiminta on vapaaehtoista ja perustuu luottamukseen sekä avoimeen yhteistyöhön kaikkien osapuolten kesken.
Tukiperheeksi voi ryhtyä monenlaisia perheitä tai yksittäisiä henkilöitä. Tärkeintä on avoin ja lämmin asenne sekä halu tarjota lapselle turvallinen ympäristö. Toiminta sopii sinulle, jos sinulla on aikaa ja halua sitoutua toimintaan säännöllisesti sekä kiinnostusta lasten ja perheiden tukemiseen.
Kuinka usein tukiperhe yleensä tapaa lasta?
Tukiperhe tapaa lasta tavallisesti 1-2 kertaa kuukaudessa, useimmiten viikonlopun aikana tai lomapäivinä. Tapaamiset voivat olla lyhyitä muutaman tunnin vierailuja tai pidempiä, jopa kokonaisen viikonlopun mittaisia jaksoja tukiperheen luona.
Käytännössä tapaamisten rytmi voi vaihdella paljon eri perheissä. Jotkut tukiperheet tapaavat lastaan kerran kuukaudessa, toiset jopa viikoittain tilanteen mukaan. Lomien aikana tapaamiset voivat olla pidempiä, esimerkiksi viikon mittaisia lomajaksoja.
Tapaamisten määrä ja kesto sovitaan aina tapauskohtaisesti ottaen huomioon lapsen ikä, tarpeet ja toiveet. Myös biologisen perheen tilanne ja tukiperheen omat mahdollisuudet vaikuttavat suunnitteluun. Tavoitteena on löytää kaikille sopiva rytmi, joka tukee lapsen hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.
Mikä vaikuttaa tukiperheen ja lapsen tapaamisten määrään?
Tapaamistiheyteen vaikuttavat ensisijaisesti lapsen ikä, yksilölliset tarpeet ja perheen tilanne. Nuoremmat lapset tarvitsevat usein lyhyempiä mutta tiheämpiä tapaamisia, kun taas vanhemmat lapset voivat viihtyä pidemmissä jaksoissa harvemmin.
Maantieteellinen etäisyys tukiperheen ja lapsen kodin välillä vaikuttaa käytännön järjestelyihin. Lyhyet välimatkat mahdollistavat useammat tapaamiset, kun taas pidemmät matkat voivat johtaa harvempiin mutta pidempiin vierailuihin.
Biologisen perheen tilanne on keskeinen tekijä tapaamisten suunnittelussa. Jos perheessä on akuutti kriisi, tukiperhetapaamisia saatetaan tarvita tiheämmin. Vakaammissa tilanteissa tapaamiset voivat olla säännöllisiä mutta harvempia.
Sosiaalitoimi ja lastensuojelun työntekijät arvioivat yhdessä perheen kanssa sopivan tapaamistiheyden. He ottavat huomioon lapsen toiveet, perheen tarpeet sekä tukiperheen mahdollisuudet. Tavoitteena on luoda kestävä ja kaikille sopiva järjestely, joka todella tukee lapsen hyvinvointia.
Miten tukiperheen tapaamiset suunnitellaan ja toteutetaan?
Tukiperheen tapaamiset suunnitellaan yhteistyössä biologisen perheen, tukiperheen ja lastensuojelun työntekijän kanssa. Suunnittelu alkaa tutustumisjakson jälkeen, kun kaikki osapuolet ovat sitoutuneet toimintaan.
Käytännön järjestelyt sovitaan etukäteen ja niistä tehdään selkeä aikataulu. Hakeminen ja vieminen sovitaan tukiperheen ja biologisen perheen kesken, usein niin että tukiperhe hakee lapsen kotoaan ja tuo takaisin sovittuna aikana.
Tapaamisten sisältö vaihtelee lapsen iän ja kiinnostusten mukaan. Toiminta voi sisältää leikkimistä, ulkoilua, harrastuksia, ruoanlaittoa yhdessä tai vain rauhallista yhdessäoloa. Tärkeintä on luoda lapselle turvallinen ja viihtyisä ympäristö, jossa hän voi olla oma itsensä.
Lapsen turvallisuus ja mukavuus ovat aina etusijalla. Tukiperhe saa koulutusta ja tukea toimintaansa, ja yhteydenpito lastensuojelun työntekijöihin on säännöllistä. Jos lapsi ei viihdy tai tilanne ei toimi, järjestelyitä voidaan muuttaa tai toiminta lopettaa lapsen edun mukaisesti.
Tukiperhetoiminta tarjoaa lapselle mahdollisuuden kokea turvallisia aikuissuhteita ja saada tukea kasvuunsa. Samalla se antaa biologiselle perheelle hengähdystaukoja ja mahdollisuuden keskittyä omien voimavarojensa vahvistamiseen. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja luottamukseen, ja sen tavoitteena on aina lapsen paras.
Miksi Go Strong?
Neljä peruspilaria, jotka tekevät meistä luotettavan kumppanin lastensuojelutyössä
Vahva ammatillinen rakenne
Osaava ja sitoutunut tiimi, joka ymmärtää lastensuojelun vaativuuden. Jatkuva koulutus ja kehittyminen.
- Kumppanuus Laurea AMK:n kanssa
- Mentorointiohjelma opiselijoille
- Sisäinen täydennyskoulutusohjelma
Koululähtöinen työote
Koulunkäynti yhtenä parhaista hyvinvoinnin mittareista. Tiivis yhteistyö koulujen kanssa lapsen tukemiseksi.
- Erityisopettaja tiimissä
- Koulunkäynnin seuranta ja tuki
- Oppimisen vaikeuksien tunnistaminen
Green Care / Eläinavusteisuus
Siikajärven vanhan navetan miljöössä lapset oppivat vastuunottoa ja saavat terapeuttista tukea eläinten kautta.
- Vanha navetta Siikajärvellä
- Eläinten hoito osana arkea
- Luontoyhteys ja rauhoittuminen
Arvomme ohjaavat kaikkea
Vastuullisuus, positiivisuus ja päämäärätietoisuus toimivat kompassinamme päivittäisessä työssä ja pitkän aikavälin kehittämisessä.
- Vastuullisuus: muiden, oman toiminnan ja uudistumisen suhteen
- Positiivisuus: mahdollisuuksien näkeminen ja vahvuuksien löytäminen
- Päämmäärätietoisuus: jokainen lapsi käy koulun ja löytää unelman
Kokemuksia meistä
Tarinoita arjesta ja yhteistyöstä
“Mä ajattelin aluksi, että tukiperheeseen meneminen olisi tosi outoa, mutta ei se sitten ollutkaan. Siellä on aika rentoa ja helppo olla. Musta on ollut hyvä, että siellä on aikuisia, jotka oikeesti kuuntelee eikä vaan sano koko ajan mitä pitää tehdä.”
13-vuotias, tukiperhepalvelun asiakas
“Täällä on kiva olla. Tykkään kun täällä leikitään mun kanssa ja aikuiset on kivoja. Jos vaikka harmittaa tai jännittää, niin sitten ne auttaa. Täällä tulee semmoinen kiva olo.”
7-vuotias, sijaisperheessä asuva lapsi
Koulunkäynnin ratkaisut eivät saa eristää nuorta laitokseen – niiden tulee luoda jatkumo aiempiin suhteisiin ja mahdollistaa lapsen tarpeiden mukainen koulupolku.
Janne Lemmetty, erityisopettaja
Ota yhteyttä heti
Vastaamme nopeasti ja autamme löytämään oikean ratkaisun
Soita meille
040 844 7591Sähköposti
veli-matti.karhu@gostrong.fi