01.10.2026

Hyvinvointialue ja yksityinen palveluntuottaja eivät ole vaihtoehtoisia lastensuojelujärjestelmiä vaan toisiaan täydentäviä toimijoita. Hyvinvointialue vastaa aina lapsen sosiaalityöstä ja viranomaispäätöksistä, kun taas yksityinen palveluntuottaja voi vastata sijaisperheen käytännön valmennuksesta ja tuesta sijoituksen aikana. Alla käymme läpi keskeisimmät kysymykset, joita sijaisperheeksi ryhtymistä harkitseva usein pohtii.

Kuka päättää sijoitetun lapsen asioista – hyvinvointialue vai lastenkoti?

Sijoitetun lapsen asioista päättää aina hyvinvointialue. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on hyvinvointialueen viranhaltija, joka tekee kaikki lapsen sijaishuoltoa koskevat viranomaispäätökset. Lastenkoti tai yksityinen palveluntuottaja ei tee näitä päätöksiä eikä voi korvata sosiaalityöntekijän roolia.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että lapsen sijoituspaikka, asiakassuunnitelma ja sijaishuollon keskeinen sisältö vahvistetaan hyvinvointialueella. Lastenkoti tai sijaisperhe toteuttaa arjen tasolla sitä hoivaa ja tukea, jota lapsi tarvitsee, mutta vastuu kokonaisuudesta säilyy viranomaisella.

Sijaisperheen kannalta on tärkeää ymmärtää, että yhteys lapsen sosiaalityöntekijään säilyy koko sijoituksen ajan riippumatta siitä, toimiiko perhe hyvinvointialueen oman perhehoidon vai yksityisen palveluntuottajan kautta. Sosiaalityöntekijä on aina se taho, jolta pyydetään lupa lapsen elämää koskeviin merkittäviin päätöksiin.

Mitä hyvinvointialue tarkoittaa lastensuojelussa?

Hyvinvointialue on julkinen organisaatio, joka vastaa alueensa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, mukaan lukien lastensuojelu. Lastensuojelussa hyvinvointialue on se viranomainen, joka tekee huostaanotot, päättää sijaishuollon muodosta ja valvoo sijoitetun lapsen etua. Järjestämisvastuu pysyy hyvinvointialueella aina.

Perhehoitolaissa on kuitenkin selkeä mahdollisuus: hyvinvointialue voi järjestää perhehoidon itse tai tehdä sopimuksen yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa. Molemmissa tapauksissa toiminta on osa hyvinvointialueen järjestämää lastensuojelua. Yksityinen palveluntuottaja ei muodosta erillistä, rinnakkaista lastensuojelujärjestelmää.

Sijaishuollon näkökulmasta hyvinvointialue siis päättää, minne lapsi sijoitetaan, ja valvoo sijoituksen toteutumista. Palveluntuottaja, kuten yksityinen lastenkoti tai perhehoidon toimija, tuottaa sen käytännön palvelun, jonka hyvinvointialue on lapselle ostanut tai muuten järjestänyt.

Mitä yksityinen palveluntuottaja tekee, mitä hyvinvointialue ei tee?

Yksityinen palveluntuottaja vastaa sijaisperheen käytännön valmennuksesta, ohjauksesta ja tuesta sijoituksen aikana. Hyvinvointialue puolestaan keskittyy lapsen sosiaalityöhön ja viranomaistoimintaan. Yksityinen palveluntuottaja ei tee viranomaispäätöksiä, mutta se voi tarjota tiiviimpää arjen tukea kuin hyvinvointialueen omat resurssit mahdollistavat.

On kuitenkin tärkeää huomata, että myös hyvinvointialueen oman perhehoidon kautta toimivalla sijaisperheellä on lain mukaan oikeus valmennukseen, työnohjaukseen, koulutukseen ja tukeen sijoituksen aikana. Perhehoitolaki velvoittaa järjestämään nämä riippumatta siitä, kuka perhehoidon käytännössä järjestää.

Erot palveluntuottajien ja hyvinvointialueen välillä liittyvätkin usein tuen käytännön toteuttamiseen: kuinka nopeasti tukea saa, kuinka usein perheeseen ollaan yhteydessä, millaista täydennyskoulutusta tarjotaan ja millaisia lakisääteistä perustasoa täydentäviä palveluja on saatavilla. Palveluntuottajat voivat esimerkiksi tarjota yksilöllistä työnohjausta, ryhmämuotoista tukea tai digitaalisia välineitä yhteydenpidon helpottamiseksi.

Me Go Strongilla tuomme sijaishuollon arkeen moniammatillisen tiimin, johon kuuluu muun muassa psykologi, erityisopettaja, toimintaterapeutti ja sairaanhoitajia. Tämä tarkoittaa, että lasten ja nuorten erilaisiin tarpeisiin voidaan vastata kokonaisvaltaisesti ilman, että perhe joutuu etsimään tukea monesta eri paikasta.

Kehen sijaisperhe tai lapsen läheinen ottaa yhteyttä eri tilanteissa?

Yhteydenotto riippuu asian luonteesta. Lapsen sosiaalityöntekijä on oikea taho viranomaispäätöksiin, asiakassuunnitelmaan ja lapsen sijoituksen kokonaistilanteeseen liittyvissä asioissa. Palveluntuottaja on ensisijainen yhteyshenkilö sijaisperheen arjen tukeen, työnohjaukseen ja käytännön ohjaukseen liittyvissä kysymyksissä.

Käytännön jako voi näyttää esimerkiksi tältä:

  • Lapsen sosiaalityöntekijälle ollaan yhteydessä, kun kyse on asiakassuunnitelman muutoksista, lapsen sijoituksen jatkumisesta, luvista tai muista viranomaispäätöksistä sekä tilanteista, joissa lapsen etu vaatii viranomaistoimia.
  • Palveluntuottajalle ollaan yhteydessä arjen haasteissa, tuen tarpeessa, työnohjaukseen liittyvissä kysymyksissä sekä tilanteissa, joissa sijaisperhe tarvitsee nopeaa käytännön apua tai ammatillista neuvontaa.

Sijaisperheen kannalta on olennaista, että nämä roolit ovat selkeät jo ennen sijoituksen alkamista. Hyvä palveluntuottaja auttaa perhettä ymmärtämään, missä asioissa käännytään kenenkin puoleen, ja toimii tarvittaessa yhteistyössä hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän kanssa.

Voiko palveluntuottaja vaikuttaa siihen, miten lapsen asioita hoidetaan?

Palveluntuottaja ei tee lapsen asioita koskevia viranomaispäätöksiä, mutta sillä on merkittävä välillinen vaikutus lapsen arkeen. Palveluntuottaja vaikuttaa siihen, millaista tukea sijaisperhe saa, kuinka hyvin sijaisperheen jaksaminen huomioidaan ja miten sujuvasti yhteistyö hyvinvointialueen kanssa toimii. Nämä tekijät heijastuvat suoraan sijoitetun lapsen arkeen.

Palveluntuottaja voi myös tuoda omaa ammatillista näkemystään lapsen tilanteesta yhteistyöneuvotteluihin ja asiakassuunnitelmapalavereihin. Se ei päätä, mutta se voi nostaa esiin havaintoja ja tukea sijaisperhettä kertomaan lapsen arjesta sosiaalityöntekijälle. Tässä mielessä palveluntuottajan rooli on enemmän kuin pelkkä taustatuki.

Sijaisperheelle tämä tarkoittaa, että palveluntuottajan valinnalla on merkitystä. Toimiva yhteistyörakenne, jossa palveluntuottaja ja hyvinvointialue toimivat sujuvasti rinnakkain, luo parhaat edellytykset sille, että sijoitettu lapsi saa tarvitsemansa tuen. Perhehoitoliitto suositteleekin tutustumaan eri toimijoihin huolellisesti ennen ennakkovalmennukseen osallistumista, sillä valmennuksen jälkeen perhe sitoutuu käytännössä yhteistyöhön sen tahon kanssa, joka perheen on valmentanut – ja toimijan arvot ja toimintatavat vaikuttavat merkittävästi yhteistyön laatuun.