13.10.2026

Päätöksen kiireellisestä sijoituksesta tekee sosiaalityöntekijä. Lastensuojelulain mukaan viranhaltijalla, jolla on sosiaalityöntekijän kelpoisuus, on toimivalta tehdä kiireellinen sijoituspäätös välittömästi, kun lapsen turvallisuus sitä vaatii. Alla käymme läpi tarkemmin, milloin kiireellinen sijoitus on mahdollinen, miten päätöksenteko etenee ja mitä sijoituksen jälkeen tapahtuu.

Millä perusteilla kiireellinen sijoitus voidaan tehdä?

Kiireellinen sijoitus voidaan tehdä, kun lapsi on välittömässä vaarassa eikä avohuollon tukitoimet ole riittäviä turvaamaan lapsen hyvinvointia. Lastensuojelulaki edellyttää, että vaara on todellinen ja akuutti: lapsen terveys tai kehitys on vakavasti uhattuna, eikä tilanne siedä odottamista.

Käytännössä kiireellisen sijoituksen perusteena voi olla esimerkiksi:

  • Vanhemman tai huoltajan äkillinen sairastuminen tai kykenemättömyys huolehtia lapsesta
  • Perheväkivalta tai lapsen kaltoinkohtelu
  • Vanhemman päihtymystila tai muu akuutti kriisi kotona
  • Lapsen oma vakava käyttäytyminen, joka vaarantaa hänen itsensä tai muiden turvallisuuden
  • Kodin olosuhteet, joissa lapsi ei voi turvallisesti viipyä edes lyhyttä aikaa

Keskeistä on, että sosiaalityöntekijä arvioi tilanteen kokonaisuutena. Kiireellinen sijoitus ei ole ensisijainen toimenpide, vaan se tulee kyseeseen silloin, kun lievemmät keinot eivät riitä. Lastensuojelussa pyritään aina ensisijaisesti tukemaan perhettä avohuollon keinoin, mutta lapsen turvallisuus menee kaiken muun edelle.

Kuka tekee päätöksen kiireellisestä sijoituksesta käytännössä?

Päätöksen kiireellisestä sijoituksesta tekee sosiaalityöntekijä, jolla on lastensuojelulain mukainen virkavastuu. Kyseessä on aina viranhaltijapäätös, jonka voi tehdä vain sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukaisen sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaava henkilö. Päätös on kirjallinen ja siihen liittyy muutoksenhakuoikeus.

Kiireellisissä tilanteissa sosiaalipäivystys on käytettävissä ympäri vuorokauden. Jos akuutti tilanne syntyy virka-ajan ulkopuolella, sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä voi tehdä kiireellisen sijoituspäätöksen yhtä lailla kuin virka-aikana työskentelevä sosiaalityöntekijä. Päätöksenteon tueksi sosiaalityöntekijä voi konsultoida kollegoitaan tai esihenkilöään, mutta päätösvastuu on aina kelpoisuuden omaavalla viranhaltijalla.

Poliisi voi tilanteen niin vaatiessa turvata lapsen ja toimittaa hänet turvalliseen paikkaan, mutta varsinainen kiireellinen sijoituspäätös kuuluu aina sosiaalitoimelle. Poliisi ja sosiaalitoimi tekevät usein yhteistyötä akuuteissa tilanteissa.

Voiko kiireellisen sijoituksen tehdä ilman huoltajan suostumusta?

Kyllä, kiireellinen sijoitus voidaan tehdä ilman huoltajan suostumusta. Tämä on yksi kiireellisen sijoituksen keskeisimmistä piirteistä: kun lapsen turvallisuus on välittömästi uhattuna, sosiaalityöntekijällä on lakiin perustuva toimivalta tehdä päätös huoltajan tahdosta riippumatta.

Huoltajille on kuitenkin ilmoitettava päätöksestä viipymättä, ja heillä on oikeus saada tietoa sijoituksen perusteista sekä hakea muutosta päätökseen. Lapsen mielipide on myös selvitettävä hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti, vaikka lapsi itse ei voisikaan tehdä päätöstä omasta sijoituksestaan.

Lastensuojelussa pyritään aina avoimeen vuoropuheluun perheen kanssa myös kiireellisissä tilanteissa. Vaikka päätös tehdään vastoin huoltajan tahtoa, tavoitteena on rakentaa luottamuksellinen suhde perheeseen mahdollisimman nopeasti tilanteen rauhoituttua.

Kuinka kauan kiireellinen sijoitus voi kestää?

Kiireellinen sijoitus voi kestää enintään 30 päivää. Tänä aikana sosiaalityöntekijän on arvioitava, tarvitaanko huostaanottoa vai voidaanko lapsi palauttaa kotiin avohuollon tukitoimien turvin. Jos tilanteen selvittäminen vaatii lisäaikaa, kiireellistä sijoitusta voidaan poikkeuksellisesti jatkaa vielä 30 päivällä, mutta tämä edellyttää erillistä päätöstä ja hallinto-oikeuden hyväksyntää.

Käytännössä kiireellinen sijoitus pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä. Se on väliaikainen toimenpide, jonka aikana selvitetään lapsen tilanne kokonaisuudessaan ja suunnitellaan tarvittavat jatkotoimenpiteet. Koko tämän ajan sosiaalityöntekijä pitää yhteyttä sekä lapseen että perheeseen.

Mitä tapahtuu kiireellisen sijoituksen jälkeen?

Kiireellisen sijoituksen jälkeen lapsi joko palaa kotiin avohuollon tukitoimien turvin tai sijoitusta jatketaan huostaanotolla. Päätös perustuu sijoituksen aikana tehtyyn kokonaisarvioon lapsen tilanteesta, perheen voimavaroista ja tarvittavan tuen luonteesta. Sosiaalityöntekijä vastaa jatkopolun suunnittelusta yhdessä perheen kanssa.

Jos lapsi palaa kotiin, perhe saa usein tehostettua tukea avohuollon palveluiden kautta. Tuki voi sisältää perhetyötä, ammatillista tukihenkilötoimintaa tai muita räätälöityjä palveluita, joiden avulla varmistetaan, että kodin tilanne pysyy turvallisena. Me Go Strongilla tarjoamme juuri tällaisia avohuollon palveluita perheille, jotka tarvitsevat tukea arjessa selviytymiseen.

Jos lapsen kotiin palaaminen ei ole turvallista, käynnistyy huostaanottoprosessi. Huostaanotto on hallinnollinen päätös, johon liittyy kuulemismenettely ja mahdollisuus hakea muutosta. Sijoituspaikka valitaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan, ja tavoitteena on aina lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä koulunkäynnin jatkuminen häiriöttä.

Kiireellinen sijoitus on aina raskas kokemus sekä lapselle että perheelle. Siksi on tärkeää, että sijoituksen jälkeinen tuki on suunnitelmallista, inhimillistä ja perheen voimavaroja vahvistavaa, oli jatkopolku sitten kotiin palaaminen tai pidempiaikainen sijaishuolto.