24.09.2026

Sijoitetun lapsen kulut maksaa pääsääntöisesti se kunta, joka on tehnyt sijoituspäätöksen. Lastensuojelulaki velvoittaa sijoittavan kunnan vastaamaan sijaishuollon kustannuksista, joten perhe ei lähtökohtaisesti joudu maksamaan lapsen hoivasta tai asumisesta sijaishuollon aikana. Alla käymme läpi tarkemmin, mistä kuluista on kyse, milloin vanhemmille voi kuitenkin tulla maksettavaa ja miten kustannukset käytännössä jakautuvat.

Kenen vastuulla sijoitetun lapsen kustannukset ovat?

Sijoitetun lapsen kustannuksista vastaa sijoittava kunta. Tämä tarkoittaa sitä, että se kunta, jonka sosiaalityöntekijä on tehnyt huostaanotto- tai sijoituspäätöksen, on velvollinen maksamaan sijaishuollon palveluntuottajalle aiheutuvat kulut. Vastuu perustuu lastensuojelulakiin, eikä se siirry vanhemmille tai lapselle itselleen.

Käytännössä kunta tekee sopimuksen sijaishuoltopaikan, kuten lastenkodin tai perhehoidon sijaisvanhemmuuden kautta, kanssa. Palveluntuottaja laskuttaa kuntaa sovitun hinnaston mukaisesti. Vanhemmilla ei siis ole suoraa maksuvelvollisuutta sijaishuollon järjestämisestä. Tämä periaate pätee riippumatta siitä, onko kyse lyhytaikaisesta kriisisijoituksesta vai pitkäaikaisesta huostaanotosta.

Mitä kuluja sijoituksesta syntyy käytännössä?

Lapsen sijoituksesta syntyy useita erilaisia kustannuksia, jotka kattavat kaiken arjen pyörittämisestä erikoispalveluihin. Suurin yksittäinen kuluerä on sijaishuoltopaikan hoitovuorokausimaksu, joka sisältää asumisen, ruokahuollon, perushoidon ja henkilöstökulut. Lisäksi syntyy kuluja muun muassa terveydenhuollosta, harrastuksista ja koulunkäynnistä.

Tyypillisiä sijaishuollon kustannuseriä ovat:

  • Hoitovuorokausimaksu sijaishuoltopaikalle
  • Terveydenhuoltopalvelut, kuten lääkärikäynnit ja terapia
  • Koulunkäyntiin liittyvät kulut, kuten koulumatkat ja tarvikkeet
  • Harrastusmaksut ja vapaa-ajan toiminta
  • Vaatetus ja henkilökohtaiset tarvikkeet
  • Lomamatkat ja perheen tapaamisiin liittyvät matkakulut

Kunta vastaa näistä kuluista pääsääntöisesti kokonaisuudessaan. Joissakin tilanteissa voidaan sopia erikseen esimerkiksi harrastusten rahoittamisesta, jos lapsella on erityinen harrastus, joka vaatii tavanomaista suurempia panostuksia.

Voivatko vanhemmat joutua maksamaan lapsen sijoituksesta?

Vanhemmat voivat joutua osallistumaan sijoituksen kustannuksiin, mutta tämä tapahtuu elatusvelvollisuuden kautta, ei suorana laskuna sijaishuoltopaikalta. Kunta voi periä vanhemmilta elatusmaksua, jonka suuruus määräytyy vanhempien tulojen ja varallisuuden perusteella. Maksu on kuitenkin aina tulosidonnainen, ja se voi olla myös nolla euroa.

Elatusmaksun periminen on kunnan harkinnassa. Käytännössä monissa kunnissa elatusmaksua ei peritä lainkaan tai se on hyvin pieni, erityisesti jos vanhempien taloudellinen tilanne on heikko. Vanhemmilla on myös oikeus hakea maksun alentamista tai poistamista, jos oma taloudellinen tilanne muuttuu.

On tärkeää ymmärtää, että vanhemman elatusmaksu ei vaikuta lapsen saamiin palveluihin tai sijaishuoltopaikan toimintaan millään tavalla. Lapsi saa tarvitsemansa tuen ja hoidon riippumatta siitä, maksavatko vanhemmat elatusmaksua vai eivät.

Miten sijaishuollon maksut määräytyvät eri palveluntuottajilla?

Sijaishuollon maksut määräytyvät palveluntuottajan ja kunnan välisellä sopimuksella, ja hinnoittelu perustuu yleensä hoitovuorokausihintaan. Hinta vaihtelee palveluntuottajan mukaan ja heijastaa muun muassa henkilöstörakennetta, tarjottavien palveluiden laajuutta ja yksikön erityisosaamista. Kunnilla on velvollisuus kilpailuttaa palveluntuottajat tai tehdä sopimukset puitejärjestelyjen kautta.

Yksityiset lastensuojelupalvelujen tuottajat, kuten me Go Strongilla, hinnoittelevat palvelunsa kattamaan kaikki arjen kulut sekä moniammatillisen henkilöstön työn. Meillä työskentelee yli 60 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista, mikä mahdollistaa laajan osaamisen lapsen yksilöllisten tarpeiden tueksi. Tämä moniammatillisuus näkyy myös palvelun laadussa ja sitä kautta siinä, mitä hinnalla saadaan.

Hintojen vertailussa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä hoitovuorokausihinta sisältää. Joillakin tuottajilla lisäpalvelut, kuten terapia tai erityisopetus, laskutetaan erikseen, kun taas toisilla ne sisältyvät perusmaksuun. Kunta arvioi tarjouksia kokonaistaloudellisesti, jolloin hinta on vain yksi tekijä laadun rinnalla.

Kuka maksaa sijoitetun lapsen koulunkäynnin kulut?

Sijoitetun lapsen koulunkäynnin kulut maksaa pääsääntöisesti sijoittava kunta yhdessä lapsen kotikunnan kanssa. Opetuksen järjestämisestä vastaa se kunta, jonka alueella lapsi asuu sijaishuollon aikana, mutta kustannusvastuu voidaan jakaa kuntien välillä. Koulumatkat, tarvikkeet ja muut koulunkäyntiin liittyvät kulut katetaan sijoituksen osana.

Koulunkäynti on erityisen tärkeä osa sijoitetun lapsen arkea ja tulevaisuutta. Meille Go Strongilla koululähtöisyys on toimintamme ydin: tavoitteemme on varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori suorittaa koulunsa loppuun ja saa peruskoulun päättötodistuksen. Tätä tuetaan käytännössä muun muassa lähiympäristöön vietävän tuen avulla, jossa varmistetaan koulunkäynnin sujuvuus silloin, kun nuori tai perhe ei siihen yksin pysty.

Jos sijoitetulla lapsella on erityisiä koulutustarpeita, kuten erityisopetuksen tarve tai tuki koulunkäyntiin, nämä palvelut järjestetään ja rahoitetaan osana kokonaispalvelua. Erityisopetuksen kulut kuuluvat opetuksen järjestäjälle, eikä niistä peritä maksua perheeltä tai lapselta. Näin pyritään varmistamaan, että taloudelliset tekijät eivät koskaan muodostu esteeksi lapsen koulutukselle.