08.09.2026

Avohuollon tukitoimista päättää lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Päätös perustuu lastensuojelulakiin ja tehdään aina yhteistyössä lapsen ja perheen kanssa. Tukitoimet ovat vapaaehtoisia, ja niiden tavoitteena on tukea perhettä haastavissa tilanteissa ilman huostaanottoa. Tässä artikkelissa käymme läpi päätöksentekoprosessin vaiheet, perheen oikeudet ja sen, mitä tapahtuu, jos yhteistyö ei suju.

Miten päätös avohuollon tukitoimista tehdään käytännössä?

Päätös avohuollon tukitoimista tehdään lastensuojeluprosessin osana, kun sosiaalityöntekijä arvioi, että lapsi tai perhe tarvitsee tukea. Prosessi alkaa lastensuojelutarpeen selvityksestä, jonka jälkeen laaditaan asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmaan kirjataan, mitä tukitoimia perheelle tarjotaan ja millä aikataululla.

Käytännössä päätöksenteko etenee seuraavasti:

  1. Lastensuojeluilmoitus tai yhteydenotto käynnistää prosessin.
  2. Palvelutarpeen arviointi selvittää, onko lastensuojelun tarve olemassa.
  3. Asiakassuunnitelman laadinta tehdään yhdessä perheen kanssa.
  4. Virallinen hallintopäätös tukitoimesta tehdään kirjallisesti.
  5. Tukitoimen käynnistäminen tehdään sovitun palveluntuottajan kanssa.

Kaikki avohuollon tukitoimet perustuvat vapaaehtoisuuteen, mikä tarkoittaa, että perhe on mukana suunnittelussa alusta alkaen. Tukitoimet voivat sisältää esimerkiksi perhetyötä, ammatillista tukihenkilötoimintaa tai lapsen ja nuoren lähiympäristöön vietävää tukea.

Mikä on sosiaalityöntekijän rooli avohuollon päätöksenteossa?

Sosiaalityöntekijä on avohuollon päätöksenteon keskeisin henkilö. Hän arvioi lapsen tilanteen, koordinoi tukitoimien suunnittelun ja tekee viralliset hallintopäätökset. Ilman sosiaalityöntekijän päätöstä avohuollon tukitoimia ei voida käynnistää lastensuojelun asiakkuuden kautta.

Sosiaalityöntekijän tehtäviin kuuluu käytännössä paljon muutakin kuin pelkkä päätöksenteko. Hän toimii perheen ja palveluntuottajien välisen yhteistyön koordinaattorina, seuraa tukitoimien vaikutuksia ja tarkistaa asiakassuunnitelman säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Sosiaalityöntekijä on myös se henkilö, joka voi tarvittaessa muuttaa tai lopettaa tukitoimet, jos perheen tilanne muuttuu.

On tärkeää tietää, että sosiaalityöntekijällä on velvollisuus kuulla sekä lasta että vanhempia ennen päätöksentekoa. Tämä ei ole vain muodollisuus, vaan aito osa prosessia, jossa perheen näkemykset vaikuttavat siihen, millaisia tukitoimia tarjotaan.

Voiko lapsi tai vanhempi vaikuttaa avohuollon tukitoimiin?

Kyllä, sekä lapsella että vanhemmilla on oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa avohuollon tukitoimiin aktiivisesti. Lastensuojelulaki edellyttää, että lapsen mielipide selvitetään ikä- ja kehitystasoon sopivalla tavalla, ja vanhemmilla on oikeus osallistua asiakassuunnitelman laadintaan täysipainoisesti.

Vaikuttaminen tapahtuu erityisesti asiakassuunnitelmaneuvotteluissa, joissa perhe voi tuoda esiin omat toiveensa ja tarpeensa. Perhe voi esimerkiksi kertoa, millainen tuki tuntuu heille sopivalta, milloin tukea on helpoin ottaa vastaan ja mitkä asiat ovat jo sujuneet hyvin. Hyvä sosiaalityöntekijä kuuntelee näitä toiveita ja pyrkii räätälöimään tukitoimet perheen tilanteeseen sopiviksi.

12 vuotta täyttäneellä lapsella on erityinen asema: hänellä on lastensuojelulaissa määritelty oikeus tulla kuulluksi, ja hänen mielipiteensä on kirjattava asiakassuunnitelmaan. Myös nuoremmilla lapsilla on oikeus tulla kuulluiksi, mutta kuulemisen tapa sovitetaan lapsen ikään.

Mitä tapahtuu, jos perhe kieltäytyy avohuollon tukitoimista?

Jos perhe kieltäytyy avohuollon tukitoimista, sosiaalityöntekijä arvioi uudelleen lapsen turvallisuuden ja hyvinvoinnin. Avohuollon tukitoimet ovat vapaaehtoisia, joten niitä ei voida pakottaa. Jos lapsen tilanne kuitenkin vaarantuu kieltäytymisen seurauksena, sosiaalityöntekijä voi harkita muita lastensuojelun toimenpiteitä.

Kieltäytyminen ei automaattisesti johda huostaanottoon, mutta se on tekijä, jonka sosiaalityöntekijä ottaa huomioon kokonaisarvioinnissa. Käytännössä sosiaalityöntekijä usein pyrkii ensin selvittämään, miksi perhe kieltäytyy. Syynä voi olla esimerkiksi pelko leimautumisesta, aiemmat huonot kokemukset tai yksinkertaisesti se, ettei perhe koe tarvitsevansa juuri tarjottua tukimuotoa.

Jos kieltäytymisen taustalla on epäsopiva tukimuoto, voidaan yhdessä etsiä vaihtoehto, joka tuntuu perheelle luontevammalta. Meillä Go Strongilla uskomme, että oikeanlainen tuki löytyy aina yhteisellä keskustelulla. Palveluvalikoimamme kattaa perhetyön, ammatillisen tukihenkilötoiminnan, lapsen ja nuoren lähiympäristöön vietävän tuen, tuetun asumisen, tukijaksot, tukiperhetoiminnan, ammatillisen tukiperhetoiminnan sekä sijaisperhetoiminnan, joten sopiva tukimuoto löytyy monenlaisiin tilanteisiin.

Kuka valvoo, että avohuollon tukitoimet toteutuvat sovitusti?

Avohuollon tukitoimien toteutumista valvoo ensisijaisesti lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lisäksi Aluehallintovirasto ja Valvira valvovat lastensuojelupalveluiden laatua ja lainmukaisuutta laajemmin. Perheellä itsellään on myös oikeus antaa palautetta ja pyytää selvitystä, jos tukitoimet eivät toteudu sovitulla tavalla.

Käytännön valvonta tapahtuu säännöllisten asiakassuunnitelmaneuvotteluiden kautta. Näissä tapaamisissa käydään läpi, ovatko tukitoimet edenneet suunnitelman mukaan, onko lapsen tilanne muuttunut ja tarvitaanko suunnitelmaan muutoksia. Sosiaalityöntekijä voi myös pyytää kirjallisia raportteja palveluntuottajilta.

Jos perhe kokee, ettei tuki toteudu sovitusti, heillä on oikeus tehdä muistutus palveluntuottajalle tai kantelu valvovalle viranomaiselle. Tämä on tärkeä oikeusturvan elementti, joka varmistaa, että palvelut toteutuvat laadukkaasti ja lapsen edun mukaisesti. Laadukas lastensuojelupalvelu edellyttää avointa yhteistyötä perheen, sosiaalityöntekijän ja palveluntuottajan välillä, jossa kaikki osapuolet sitoutuvat Go Strongin yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin. Mikäli haluat tietää lisää tai ottaa yhteyttä, löydät yhteystietomme ja yhteydenottolomakkeen verkkosivuiltamme.