Miten tukiperheeksi voi hakeutua 2026?
02.07.2026
Tukiperheeksi hakeutuminen vuonna 2026 käynnistyy ottamalla yhteyttä oman kunnan sosiaalitoimeen tai hyvinvointialueeseen. Prosessi sisältää hakemuksen, haastattelun ja kotikäynnin, ja se on avoin hyvin erilaisille perheille ja yksin asuville. Tässä artikkelissa käymme läpi kaiken, mitä tukiperhetoiminnasta on hyvä tietää ennen hakeutumista.
Mitä tukiperheenä toimiminen käytännössä tarkoittaa?
Tukiperheenä toimiminen tarkoittaa, että otat lapsen tai nuoren luoksesi viettämään vapaa-aikaa säännöllisesti, yleensä yhdestä neljään viikonloppua kuukaudessa. Tukiperhe ei ole sijaisperhe eikä adoptio, vaan kyse on avohuollon tukitoimesta, jossa lapsi asuu edelleen omassa kodissaan. Tukiperhetoiminta on yksi lastensuojelun kevyimmistä tukimuodoista.
Tukiperhe tarjoaa lapselle turvallisen ja tavallisen arjen kokemuksen: ruoanlaittoa, ulkoilua, pelejä, kotitehtävien tekemistä tai vaikka kalastamista. Tärkeintä ei ole erityinen osaaminen, vaan aito läsnäolo ja kiinnostus lapsen hyvinvointia kohtaan. Lapsi saa hengähdystauon omasta arjestaan, ja samalla hänen perheensä saa tarvittavan lepohetken.
Tukiperhetoiminta on pitkäjänteistä. Lapsi oppii tuntemaan tukiperheen, ja luottamuksen rakentuminen vie aikaa. Parhaimmillaan tukiperheestä tulee lapselle tärkeä, pysyvä ihmissuhde, joka kantaa läpi vuosien.
Kuka voi hakeutua tukiperheeksi?
Tukiperheeksi voi hakeutua hyvin monenlainen ihminen tai perhe. Tukiperheeksi soveltuu pariskunta, perhe, jossa on lapsia, yksin asuva henkilö tai uusperhe. Tukiperheen vaatimukset eivät edellytä sosiaali- tai kasvatusalan koulutusta, mutta hakijalta odotetaan vakaata elämäntilannetta, riittävästi aikaa ja aitoa halua auttaa.
Käytännössä tukiperheeksi hakeutuvan on hyvä täyttää seuraavat perusedellytykset:
- Vakaa asumistilanne ja riittävästi tilaa kotona
- Kyky sitoutua säännölliseen ja pitkäjänteiseen toimintaan
- Hyvä psyykkinen ja fyysinen terveys
- Rikosrekisterin puhtaus (tarkistetaan aina hakuprosessissa)
- Tuki lähipiiriltä, kuten puolisolta tai muilta perheenjäseniltä
Iällä tai siviilisäädyllä ei ole tiukkoja rajoituksia. Myös ikääntyvät pariskunnat tai jo aikuistuneiden lasten vanhemmat voivat toimia tukiperheenä. Oleellisinta on motivaatio ja elämäntilanteen yhteensopivuus tuettavan lapsen tarpeiden kanssa.
Miten tukiperheen hakuprosessi etenee vaihe vaiheelta?
Tukiperheen hakuprosessi etenee yleensä viiden vaiheen kautta: yhteydenotto, alkuhaastattelu, kotikäynti, koulutus ja sopivan lapsen löytäminen. Prosessi kestää tyypillisesti muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen riippuen alueesta ja vapaana olevista lapsista.
- Yhteydenotto: Ota yhteyttä oman hyvinvointialueesi perhehoitoon ja lastensuojelun avopalveluihin. Voit myös ottaa yhteyttä suoraan järjestöihin, kuten Pelastakaa Lapset ry:hyn tai Perhehoitoliittoon.
- Alkuhaastattelu: Sosiaalityöntekijä tapaa sinut ja kartoittaa motivaatiosi, elämäntilanteesi ja odotuksesi. Tämä on myös sinun mahdollisuutesi kysyä kaikki mieltä askarruttavat kysymykset.
- Kotikäynti: Sosiaalityöntekijä vierailee kotonasi arvioidakseen asumisolosuhteet ja kokonaistilanteen. Kyse ei ole täydellisyyden arvioimisesta, vaan sopivuuden selvittämisestä.
- Ennakkovalmennus: Useimmilla alueilla tukiperheeksi hakeutuvat käyvät PRIDE-valmennuksen tai vastaavan ennakkovalmennuksen, joka valmentaa tukiperhetoimintaan.
- Lapsen sijoitus: Kun sopiva lapsi löytyy, tutustuminen tapahtuu vaiheistettuna ennen säännöllisen toiminnan alkamista.
Saako tukiperhe palkkion tai korvauksen?
Tukiperhe saa toiminnastaan kulukorvauksen, joka kattaa lapsen hoidosta aiheutuvat kulut, kuten ruoan, harrastukset ja matkat. Korvauksen suuruus vaihtelee hyvinvointialueittain, mutta se ei ole varsinainen palkka. Tukiperhetoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja auttamisen haluun, ei taloudelliseen hyötyyn.
Kulukorvaus maksetaan yleensä viikonlopun tai hoitojakson pituuden mukaan. Summat vaihtelevat alueittain, ja tarkimmat tiedot saat omalta hyvinvointialueeltasi. Joillakin alueilla maksetaan myös pientä käyttörahaa lapselle harrastuksia ja vapaa-ajan toimintaa varten.
On tärkeää ymmärtää, että tukiperhetoiminnalla ei vaurastuta, eikä se ole sivutyö. Se on kuitenkin merkittävä tapa vaikuttaa lapsen elämään, ja monille tukiperheille toiminta on palkitsevaa täysin muista syistä kuin taloudellisista.
Mitä tukiperheeltä odotetaan sitoutumisen suhteen?
Tukiperheeltä odotetaan pitkäjänteistä sitoutumista, yleensä vähintään yhden tai kahden vuoden mittaista. Lapsi tarvitsee pysyvyyttä ja turvallisia ihmissuhteita, joten tukiperheen vaihtuminen tiheästi on lapselle haitallista. Säännöllisyys on tukiperhetoiminnan tärkein yksittäinen vaatimus.
Käytännön sitoutuminen tarkoittaa sovituista viikonlopuista kiinni pitämistä, yhteydenpitoa lapsen sosiaalityöntekijään sekä valmiutta osallistua tarvittaessa palavereihin ja arviointikeskusteluihin. Tukiperhe ei toimi yksin, vaan osana laajempaa verkostoa, johon kuuluvat lapsen vanhemmat, sosiaalityöntekijät ja muut ammattilaiset.
Elämäntilanteet muuttuvat, ja siitä on aina mahdollista keskustella avoimesti. Jos tukiperhetoiminta ei jostain syystä onnistu jatkumaan, asiasta sovitaan yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa niin, että lapsen etu huomioidaan muutoksessa.
Mistä tukiperhehaku aloitetaan vuonna 2026?
Tukiperhehaku vuonna 2026 aloitetaan ottamalla yhteyttä oman hyvinvointialueesi perhehoitoyksikköön tai lastensuojelun avopalveluihin. Voit myös ottaa ensiaskeleen järjestöjen kautta, kuten Pelastakaa Lapset ry:n tai Perhehoitoliiton, jotka tarjoavat tietoa ja ohjausta hakuprosessin alkuvaiheessa.
Hyviä lähtökohtia tukiperhehaun aloittamiseen ovat:
- Hyvinvointialueesi verkkosivut: Etsi hakusanalla ”tukiperhe” tai ”perhehoito” oman alueesi sivuilta yhteystiedot ja ohjeet.
- Pelastakaa Lapset ry: Järjestö välittää tukiperheitä ja tarjoaa koulutusta sekä tukea toiminnan aikana.
- Perhehoitoliitto: Valtakunnallinen toimija, jolta löytyy kattavasti tietoa tukiperhetoiminnasta ja alueellisista yhteyshenkilöistä.
- Kuntasi sosiaalitoimisto: Pienemmillä paikkakunnilla yhteydenotto suoraan sosiaalitoimistoon on nopein reitti.
Me Go Strongilla tuotamme lastensuojelun avopalveluita pääkaupunkiseudulla ja tuemme lapsia, nuoria ja perheitä heidän arjessaan. Vaikka emme itse välitä tukiperheitä, olemme osa sitä verkostoa, jossa lasten hyvinvointia rakennetaan yhdessä monien toimijoiden voimin. Jos olet kiinnostunut lastensuojelun tukimuodoista laajemmin, sinua saattavat kiinnostaa myös muut avohuollon palvelut, joita alueellasi on tarjolla.
Tukiperheeksi hakeutuminen on yksi konkreettisimmista tavoista tehdä hyvää lähellä. Prosessi on selkeä, tuki on olemassa, ja tarve on todellinen. Vuosi 2026 on hyvä aika ottaa ensimmäinen askel – ota yhteyttä ja kysy lisää.
Miksi Go Strong?
Neljä peruspilaria, jotka tekevät meistä luotettavan kumppanin lastensuojelutyössä
Vahva ammatillinen rakenne
Osaava ja sitoutunut tiimi, joka ymmärtää lastensuojelun vaativuuden. Jatkuva koulutus ja kehittyminen.
- Kumppanuus Laurea AMK:n kanssa
- Mentorointiohjelma opiselijoille
- Sisäinen täydennyskoulutusohjelma
Koululähtöinen työote
Koulunkäynti yhtenä parhaista hyvinvoinnin mittareista. Tiivis yhteistyö koulujen kanssa lapsen tukemiseksi.
- Erityisopettaja tiimissä
- Koulunkäynnin seuranta ja tuki
- Oppimisen vaikeuksien tunnistaminen
Green Care / Eläinavusteisuus
Siikajärven vanhan navetan miljöössä lapset oppivat vastuunottoa ja saavat terapeuttista tukea eläinten kautta.
- Vanha navetta Siikajärvellä
- Eläinten hoito osana arkea
- Luontoyhteys ja rauhoittuminen
Arvomme ohjaavat kaikkea
Vastuullisuus, positiivisuus ja päämäärätietoisuus toimivat kompassinamme päivittäisessä työssä ja pitkän aikavälin kehittämisessä.
- Vastuullisuus: muiden, oman toiminnan ja uudistumisen suhteen
- Positiivisuus: mahdollisuuksien näkeminen ja vahvuuksien löytäminen
- Päämmäärätietoisuus: jokainen lapsi käy koulun ja löytää unelman
Kokemuksia meistä
Tarinoita arjesta ja yhteistyöstä
“Mä ajattelin aluksi, että tukiperheeseen meneminen olisi tosi outoa, mutta ei se sitten ollutkaan. Siellä on aika rentoa ja helppo olla. Musta on ollut hyvä, että siellä on aikuisia, jotka oikeesti kuuntelee eikä vaan sano koko ajan mitä pitää tehdä.”
13-vuotias, tukiperhepalvelun asiakas
“Täällä on kiva olla. Tykkään kun täällä leikitään mun kanssa ja aikuiset on kivoja. Jos vaikka harmittaa tai jännittää, niin sitten ne auttaa. Täällä tulee semmoinen kiva olo.”
7-vuotias, sijaisperheessä asuva lapsi
Koulunkäynnin ratkaisut eivät saa eristää nuorta laitokseen – niiden tulee luoda jatkumo aiempiin suhteisiin ja mahdollistaa lapsen tarpeiden mukainen koulupolku.
Janne Lemmetty, erityisopettaja
Ota yhteyttä heti
Vastaamme nopeasti ja autamme löytämään oikean ratkaisun
Soita meille
040 844 7591Sähköposti
veli-matti.karhu@gostrong.fi