14.07.2026

Sijaisperhe saa tukea arjessa ensisijaisesti sijoituksesta vastaavalta sosiaalityöntekijältä, mutta tuen muodot vaihtelevat tilanteen mukaan. Käytännön tukea voivat tarjota myös sijaishuollon palveluntuottajat, perhehoitojärjestöt sekä erilaiset vertaistukiryhmät. Tässä artikkelissa käymme läpi yleisimmät arjen haasteet, tukimuodot ja sen, miten koululähtöinen lähestymistapa auttaa sijoitettua lasta eteenpäin.

Millaisia haasteita sijaisperhe kohtaa arjessa?

Sijaisperhe kohtaa arjessa haasteita, jotka liittyvät sijoitetun lapsen traumataustaan, kiintymyssuhteen rakentumiseen ja biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Nämä haasteet ovat täysin normaaleja ja odotettavissa, mutta ne voivat kuormittaa koko perhettä merkittävästi ilman riittävää tukea.

Käytännön arjessa haastavimpia tilanteita ovat usein koulunkäyntivaikeudet, lapsen käytöshäiriöt sekä sijoitetun lapsen ja sijaiskodin omien lasten välinen dynamiikka. Sijoitetulla lapsella saattaa olla taustallaan laiminlyöntiä, menetyksiä tai muita vaikeita kokemuksia, jotka näkyvät käyttäytymisessä ja tunteiden säätelyssä.

Sijaisvanhemmat kertovat usein myös siitä, kuinka oma jaksaminen on koetuksella. Kun lapsen tarpeet ovat erityisen vaativat, sijaisperhe tarvitsee säännöllistä tukea ja mahdollisuuden levätä. Tuen hakeminen ajoissa ei ole merkki epäonnistumisesta, vaan vastuullista toimintaa lapsen parhaaksi.

Kuka vastaa sijaisperheen tukemisesta?

Sijaisperheen tukemisesta vastaa ensisijaisesti lapsen sijoittanut kunta, jonka sosiaalityöntekijä koordinoi tukitoimia. Sijaishuollon palveluntuottaja, kuten lastenkoti tai sijaishuoltoyksikkö, voi myös tarjota käytännön tukea arjen tilanteisiin. Vastuu on siis jaettu, mutta sosiaalityöntekijä on se henkilö, johon sijaisperhe ensisijaisesti ottaa yhteyttä.

Käytännössä tukiverkosto koostuu useammasta tahosta:

  • Lapsen oma sosiaalityöntekijä, joka vastaa sijoituksen kokonaissuunnittelusta ja seurannasta
  • Perhehoitajien tukihenkilö tai vastuusosiaalityöntekijä, joka on nimetty nimenomaan sijaisperheen tueksi
  • Sijaishuollon palveluntuottajat, jotka tarjoavat moniammatillista osaamista lapsen ja perheen arjen tueksi
  • Perhehoitojärjestöt, kuten Perhehoitoliitto, jotka tarjoavat koulutusta, vertaistukea ja neuvontaa

On tärkeää, että sijaisperhe tuntee oman tukiverkostonsa jo ennen kuin haastavia tilanteita syntyy. Hyvä yhteistyösuhde sosiaalityöntekijän kanssa rakentuu avoimuuden ja säännöllisen yhteydenpidon varaan.

Mitä tukimuotoja sijaisperheelle on tarjolla?

Sijaisperheelle on tarjolla monia erilaisia tukimuotoja, joihin kuuluvat taloudellinen tuki, koulutus, vertaistuki, ammatillinen ohjaus sekä tilapäishoito. Tukimuodon valinta riippuu sijaisperheen tilanteesta ja sijoitetun lapsen tarpeista, ja niitä voidaan yhdistää joustavasti.

Käytännön ja ammatillinen tuki

Ammatillinen tuki tarkoittaa esimerkiksi perhetyötä, jossa koulutettu ammattilainen käy perheen kotona auttamassa arjen tilanteissa. Tukihenkilötoiminta on toinen konkreettinen muoto, jossa lapselle tai nuorelle nimetään oma aikuinen, joka kulkee rinnalla. Moniammatillinen tiimi, johon voi kuulua sosionomeja, psykologi tai erityisopettaja, pystyy vastaamaan hyvin erilaisiin tuen tarpeisiin.

Lepo ja vertaistuki sijaisperheelle

Tilapäishoito eli niin sanottu respitehoito antaa sijaisperheelle mahdollisuuden levätä ja ladata akkuja. Vertaistukiryhmät, joissa sijaisvanhemmat jakavat kokemuksiaan keskenään, ovat monelle korvaamattomia. Kokemus siitä, että ei ole yksin haasteiden kanssa, vahvistaa jaksamista merkittävästi.

Miten koululähtöinen tuki auttaa sijoitettua lasta?

Koululähtöinen tuki auttaa sijoitettua lasta varmistamalla, että koulunkäynti sujuu myös silloin, kun lapsen elämäntilanne on epävakaa. Koulun käyminen ja peruskoulun päättötodistuksen saaminen ovat keskeisiä tekijöitä lapsen tulevaisuuden kannalta, ja juuri siksi koulunkäynnin tukeminen on yksi tehokkaimmista tavoista auttaa sijoitettua lasta eteenpäin.

Me Go Strongilla rakennamme kaiken toimintamme koululähtöisyyden ympärille. Tavoitteenamme on, että jokainen lapsi ja nuori suorittaa koulunsa loppuun, työllistyy ja löytää oman unelmansa. Tämä ei ole pelkkä slogan, vaan konkreettinen ohjenuora, joka näkyy arjen valinnoissa lastenkodeissamme ja perhehoidon avopalveluissamme sijoitetuille lapsille.

Käytännössä koululähtöinen tuki voi tarkoittaa esimerkiksi seuraavaa:

  • Lapsen koulunkäynnin seuraaminen ja aktiivinen yhteistyö koulun kanssa
  • Läksyjen tekemiseen kannustaminen ja tarvittaessa tukeminen kotona
  • Poissaoloihin puuttuminen varhaisessa vaiheessa
  • Erityisopettajan tai muun ammattilaisen konsultointi oppimisen haasteissa
  • Lapsen motivaation ja itsetunnon vahvistaminen positiivisen palautteen kautta

Kun koulunkäynti sujuu, se heijastuu positiivisesti koko arkeen. Onnistumisen kokemukset koulussa rakentavat lapsen itsetuntoa ja luovat uskoa omiin mahdollisuuksiin.

Miten sijaisperhe hakee lisätukea tarvittaessa?

Sijaisperhe hakee lisätukea ottamalla yhteyttä lapsen sosiaalityöntekijään, joka arvioi tarpeen ja järjestää sopivat tukitoimet. Tukea kannattaa hakea matalalla kynnyksellä, sillä varhainen puuttuminen estää tilanteen kärjistymisen. Odottaminen ei auta ketään, ei sijaisvanhempaa eikä lasta.

Käytännön vinkkejä tuen hakemiseen:

  1. Ota yhteyttä sosiaalityöntekijään heti, kun huomaat, että tilanne alkaa kuormittaa. Et tarvitse kriisiä yhteydenoton perusteeksi.
  2. Kirjaa ylös konkreettisia tilanteita, jotka ovat olleet haastavia. Tämä auttaa sosiaalityöntekijää ymmärtämään tuen tarpeen laajuuden.
  3. Kysy perhehoitojärjestöiltä koulutuksista ja vertaistukiryhmistä, joihin voit osallistua.
  4. Selvitä, onko sijaishuollon palveluntuottajalta mahdollista saada lisätukea arjen tilanteisiin.

Me Go Strongilla tarjoamme moniammatillista tukea niin sijoitetuille lapsille kuin heidän lähiympäristölleen. Jos olet sijaisperhe tai sosiaalialan ammattilainen, joka etsii laadukasta kumppania lastensuojelutyöhön, olethan rohkeasti yhteydessä meihin Go Strongin yhteystietojen kautta. Yhdessä löydetään parhaat ratkaisut lapsen tueksi.