16.07.2026

Sijaisvanhemman hoitopalkkio on vuonna 2026 noin 966–1 939 euroa kuukaudessa riippuen siitä, toimiiko hoitaja päätoimisesti vai sivutoimisesti. Tämän päälle maksetaan erillinen kulukorvaus lapsen elinkustannuksiin. Korvausten tarkka taso vaihtelee hyvinvointialueittain, ja lapsen erityistarpeet voivat nostaa palkkiota merkittävästi. Tässä artikkelissa käymme läpi kaikki sijaisvanhemmuuden korvauksia koskevat kysymykset selkeästi ja käytännönläheisesti.

Mistä sijaisvanhemman hoitopalkkio muodostuu?

Sijaisvanhemman hoitopalkkio on lakisääteinen korvaus, joka maksetaan tehdystä hoitotyöstä ja ajankäytöstä. Se on yksi osa laajempaa korvauskokonaisuutta, johon kuuluu myös erillinen kulukorvaus lapsen jokapäiväisistä elinkustannuksista. Sijaisvanhemmuus perhehoitona ei ole perinteinen työsuhde, mutta korvaukset on säädetty lailla, ja niistä sovitaan aina kirjallisesti.

Korvausrakenne koostuu siis kahdesta pääosasta. Hoitopalkkio on korvaus sijaisvanhemmalle itselleen tehdystä työstä, kuten arjen ohjauksesta, kasvatuksesta ja lapsen tukemisesta. Kulukorvaus puolestaan on tarkoitettu kattamaan lapsen konkreettiset kustannukset, kuten ruoka, vaatteet, harrastukset ja terveydenhuolto. Nämä kaksi korvausmuotoa maksetaan erikseen, ja molemmat ovat veronalaista tuloa.

Paikalliset hyvinvointialueet vahvistavat omat tarkat euromääräiset korvauksensa valtakunnallisten suositusten pohjalta. Tästä syystä summat voivat vaihdella hieman asuinalueesta riippuen.

Paljonko hoitopalkkio on euromääräisesti 2026?

Vuonna 2026 sijaisvanhemman hoitopalkkio on päätoimisella hoitajalla noin 1 737–1 939 euroa kuukaudessa ja sivutoimisella hoitajalla noin 966–980 euroa kuukaudessa. Summaan vaikuttaa erityisesti se, onko sijaisvanhemmuus pääasiallinen tehtäväsi kotona vai hoidatko lasta muun työn ohella.

Päätoiminen hoitaja on kotona ensisijaisesti sijaislapsen vuoksi, eikä hänellä ole samanaikaisesti muuta kokopäiväistä työtä. Tämä näkyy selvästi korkeampana hoitopalkkiona. Sivutoiminen hoitaja puolestaan yhdistää sijaisvanhemmuuden muuhun ansiotyöhön, jolloin palkkio on pienempi mutta silti merkittävä lisä perheen talouteen.

Hoitopalkkion lisäksi perhe saa kulukorvauksen, jonka suuruus riippuu lapsen iästä:

  • 0–6-vuotiaat: noin 620–640 euroa kuukaudessa
  • 7–12-vuotiaat: noin 650–760 euroa kuukaudessa
  • 13–16-vuotiaat: noin 720–850 euroa kuukaudessa
  • 17–22-vuotiaat: noin 840–940 euroa kuukaudessa

Kulukorvaus kasvaa lapsen iän myötä, koska vanhempien lasten elinkustannukset, kuten harrastukset ja muut menot, ovat tyypillisesti suuremmat.

Miten lapsen erityistarpeet vaikuttavat palkkion suuruuteen?

Jos sijoitetulla lapsella on erityishoidon tarpeita, sijaisvanhemman hoitopalkkiota voidaan korottaa sovitusti 30–100 prosentilla. Korotus neuvotellaan aina tapauskohtaisesti hyvinvointialueen kanssa, ja se perustuu lapsen yksilölliseen tilanteeseen ja hoidon vaativuuteen.

Erityistarpeet voivat liittyä esimerkiksi lapsen terveydentilaan, kehityksellisiin haasteisiin, neuropsykiatrisiin piirteisiin tai erityisen intensiiviseen tuen tarpeeseen arjessa. Mitä vaativampaa hoito on, sitä suurempi korotus hoitopalkkioon voidaan myöntää. Tämä on tärkeää pitää mielessä, kun arvioi sijaisvanhemmuuden taloudellista kokonaiskuvaa.

Erityistarpeinen lapsi voi myös oikeuttaa Kelan vammaistukeen, josta osa ohjataan suoraan perhehoitajalle ja osa lapsen omiin itsenäistymisvaroihin. Kokonaiskorvaus voi siis nousta huomattavasti peruspalkkiota korkeammaksi, kun kaikki tuet lasketaan yhteen.

Onko sijaisvanhemman hoitopalkkio veronalaista tuloa?

Kyllä, sijaisvanhemman hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Sekä hoitopalkkio että kulukorvaus lasketaan verotuksessa tuloksi, ja niistä maksetaan veroa normaalin progressiivisen verotuksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että sijaisvanhemman kannattaa huomioida nämä tulot verokorttia hakiessaan tai ennakonpidätysprosenttia päivittäessään.

Vaikka korvaukset ovat veronalaisia, ne eivät vaikuta kaikkiin sosiaalietuuksiin samalla tavalla kuin palkkatulot. Verotuksen yksityiskohdissa kannattaa tarvittaessa konsultoida omaa verottajaa tai hyvinvointialueen sosiaalityöntekijää, joka osaa neuvoa juuri sinun tilanteeseesi sopivalla tavalla.

Voiko sijaisvanhempi saada palkkion lisäksi muita korvauksia?

Kyllä, hoitopalkkion ja kulukorvauksen lisäksi sijaisvanhempi voi saada useita muita tukia ja korvauksia. Kokonaiskorvaus on monissa perheissä selvästi suurempi kuin pelkkä kuukausittainen hoitopalkkio antaa ymmärtää.

Muita mahdollisia korvauksia ovat:

  • Käynnistämiskorvaus: Sijoituksen alussa voidaan maksaa kertakorvaus lapsen huonekaluihin ja muihin tarpeellisiin hankintoihin. Summa on tyypillisesti noin 1 400–3 550 euroa.
  • Lapsilisä: Sijaislapsen lapsilisä maksetaan sijaisvanhemmalle, ei biologisille vanhemmille.
  • Vammaistuki: Jos lapsella on Kelan myöntämä vammaistuki, osa siitä ohjataan suoraan perhehoitajalle ja osa lapsen itsenäistymisvaroihin.

Käynnistämiskorvaus on erityisen hyödyllinen sijoituksen alkuvaiheessa, kun perheessä on usein paljon käytännön hankintoja tehtävänä ennen kuin arki pääsee kunnolla käyntiin.

Miten sijaisvanhemmaksi hakeminen käytännössä etenee?

Sijaisvanhemmaksi hakeminen etenee vaiheistetussa prosessissa, joka alkaa yhteydenotosta ja päättyy perheen hyväksymiseen sijaisperheeksi. Prosessiin kuuluu alkuhaastattelu, valmennus ja soveltuvuuden arviointi ennen kuin perhe voi ottaa lapsen hoitoonsa.

Käytännössä prosessi etenee näin:

  1. Yhteydenotto: Ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä ja keskustella tilanteesta avoimin mielin. Tässä vaiheessa ei tarvitse olla valmiita vastauksia, vaan riittää aito kiinnostus ja halu kuulla lisää.
  2. Alkuhaastattelu: Haastattelussa kartoitetaan perheen tilanne, motivaatio ja valmiudet. Myös perheelle annetaan lisätietoa siitä, mitä sijaisvanhemmuus arjessa tarkoittaa.
  3. Valmennus: Kaikki sijaisperheeksi haluavat käyvät PRIDE-valmennuksen, joka on valtakunnallinen sijais- ja adoptiovanhempien koulutusohjelma. Valmennus auttaa arvioimaan omia valmiuksia ja antaa käytännön tietoa sijaisperheenä toimimisesta.
  4. Soveltuvuuden arviointi: Hyvinvointialue arvioi perheen soveltuvuuden sijaisperheeksi kokonaisvaltaisesti. Arvioinnissa huomioidaan muun muassa asuminen, perherakenne ja voimavarat.

Me Go Strongilla työskentelemme lastensuojelun parissa päivittäin, ja ota yhteyttä meihin jos haluat keskustella sijaisvanhemmuudesta tai lastensuojeluun liittyvistä kysymyksistä. Autamme mielellämme löytämään oikean polun eteenpäin.