07.07.2026

Sijaisperhe saa kasvatustehtävässään tukea ensisijaisesti sijoittavan kunnan sosiaalitoimelta, joka vastaa lakisääteisesti perhehoidon järjestämisestä ja tukitoimista. Tuki kattaa käytännön ohjauksen, taloudellisen korvauksen sekä moniammatillisen avun arjen haastaviin tilanteisiin. Tässä artikkelissa käymme läpi kaikki keskeiset tuen muodot, joita sijaisperhe voi odottaa saavansa.

Kuka vastaa sijaisperheen tukemisesta Suomessa?

Sijaisperheen tukemisesta vastaa ensisijaisesti se kunta tai hyvinvointialue, joka on sijoittanut lapsen perhehoitoon. Perhehoitolaki velvoittaa sijoittavan tahon nimeämään lapselle vastuusosiaalityöntekijän ja järjestämään sijaisperheelle riittävän tuen kasvatustehtävän tueksi. Tuki on siis lakisääteistä, ei vapaaehtoista.

Käytännössä sijaisperheen tukiverkosto rakentuu useammasta toimijasta. Lapsen vastuusosiaalityöntekijä koordinoi kokonaisuutta, mutta arjen tuki voi tulla myös yksityisiltä lastensuojelupalveluiden tuottajilta, kuten meiltä Go Strongilta. Kun sijaishuolto järjestetään ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta, myös palveluntuottaja kantaa vastuun tuen laadusta ja jatkuvuudesta.

Sijaisperheellä on oikeus pyytää tukea aktiivisesti. Jos tuki tuntuu riittämättömältä, asiasta kannattaa olla suoraan yhteydessä lapsen vastuusosiaalityöntekijään tai palveluntuottajaan. Hyvä tukisuhde rakentuu avoimuudelle ja säännölliselle yhteydenpidolle.

Millaista käytännön tukea sijaisperheelle järjestetään arjessa?

Sijaisperhe saa arjessa käytännön tukea muun muassa säännöllisten kotikäyntien, puhelinneuvonnan, vertaistuen ja vapaa-ajan järjestämisen kautta. Tuen muoto räätälöidään aina perheen ja sijoitetun lapsen tarpeiden mukaan, eikä kaikille tarjota täsmälleen samaa pakettia.

Tyypillisiä käytännön tuen muotoja ovat:

  • Säännölliset tapaamiset sosiaalityöntekijän tai ohjaajan kanssa, joissa käydään läpi arjen sujuminen
  • Puhelinneuvonta akuutteihin tilanteisiin myös virka-ajan ulkopuolella
  • Vertaistukiryhmät, joissa sijaisvanhemmat voivat jakaa kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa
  • Lomitusjärjestelyt, joiden avulla sijaisperhe saa tarvittaessa lepoa ja omaa aikaa
  • Tuki koulunkäynnin järjestämisessä, mikä on erityisen tärkeää silloin, kun lapsella on koulunkäyntiin liittyviä haasteita

Koulunkäynnin tukeminen on yksi keskeisimmistä arjen tuen osa-alueista. Sijoitetuilla lapsilla on usein taustallaan katkonainen koulunkäyntihistoria, ja sijaisperhe tarvitsee konkreettisia keinoja tilanteen korjaamiseksi.

Miten moniammatillinen tiimi tukee sijaisvanhempaa?

Moniammatillinen tiimi tukee sijaisvanhempaa tuomalla kasvatustehtävään erilaista ammatillista osaamista: sosiaalityön, psykologian, erityispedagogiikan ja terveydenhuollon näkökulmat yhdistyvät lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tueksi. Sijaisvanhempi ei ole yksin haasteiden edessä, vaan hänellä on takanaan laaja asiantuntijaverkosto.

Meillä Go Strongilla työskentelee yli 60 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista, joihin kuuluu sosionomeja, lähihoitajia, sairaanhoitajia, yhteisöpedagogeja, terveydenhoitajia, nuoriso-ohjaajia, toimintaterapeutteja, farmaseutti, erityisopettaja ja psykologi. Tämä tarkoittaa, että lapsen tilanteeseen voidaan vastata monesta eri kulmasta samanaikaisesti.

Moniammatillisuus näkyy sijaisvanhemmalle käytännössä niin, että hän voi tarvittaessa saada neuvoa psykologilta lapsen käyttäytymiseen liittyvissä kysymyksissä, erityisopettajalta koulunkäynnin tukemisessa tai sairaanhoitajalta terveyteen liittyvissä asioissa. Tiimin jäsenet tekevät yhteistyötä, jolloin tieto kulkee ja tuki on johdonmukaista.

Mitä taloudellista tukea sijaisperhe voi saada?

Sijaisperhe saa taloudellista tukea kahdessa muodossa: hoitopalkkiona sijaisvanhemman tekemästä työstä sekä kulukorvauksena lapsen hoidosta aiheutuviin käytännön menoihin. Molemmat korvaukset perustuvat perhehoitolakiin, ja niiden suuruus sovitaan toimeksiantosopimuksessa sijoittavan kunnan tai hyvinvointialueen kanssa.

Hoitopalkkio on korvaus sijaisvanhemman ajasta ja panoksesta. Kulukorvaus puolestaan kattaa lapsen arjen kulut kuten ruoan, vaatteet, harrastukset ja koulutarvikkeet. Lisäksi sijaisperheellä voi olla oikeus erityiskorvauksiin, jos lapsen hoidon tarve on tavanomaista vaativampaa esimerkiksi vamman tai sairauden takia.

Taloudellisen tuen kokonaisuus kannattaa käydä huolellisesti läpi ennen toimeksiantosopimuksen allekirjoittamista. Epäselvissä tilanteissa Perhehoitoliitto tarjoaa neuvontaa sijaisperheille korvausasioissa.

Miten sijaisperhe saa tukea haastavissa kasvatustilanteissa?

Haastavissa kasvatustilanteissa sijaisperhe saa tukea ottamalla yhteyttä lapsen vastuusosiaalityöntekijään tai palveluntuottajan ohjaajaan. Akuuteissa tilanteissa yhteydenoton pitää olla mahdollista myös virka-ajan ulkopuolella. Lisäksi sijaisperheelle voidaan järjestää kriisitukea tai tihennettyä ohjausta tilanteen niin vaatiessa.

Haastavia tilanteita voivat olla esimerkiksi lapsen aggressiivinen käyttäytyminen, koulukieltäytyminen, päihteidenkäyttö tai traumaperäiset reaktiot. Näissä tilanteissa pelkkä oma harkinta ei riitä, vaan ammatillinen tuki on välttämätöntä sekä lapsen että sijaisvanhemman hyvinvoinnin kannalta.

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa auttaa sijaisvanhempaa löytämään konkreettisia keinoja eteenpäin sen sijaan, että jäädään jumiin ongelmien pyörteisiin. Dialogisuus eli avoin ja suora keskustelu lapsen, perheen ja ammattilaisten välillä on yksi tehokkaimmista keinoista rakentaa luottamusta ja löytää toimivia ratkaisuja yhdessä.

Jos koet tarvitsevasi enemmän tukea kasvatustehtävässäsi, ota rohkeasti yhteyttä meihin Go Strongilla. Autamme mielellämme löytämään juuri teidän perheenne tilanteeseen sopivat ratkaisut.

Miten sijaisperhe voi valmistautua kasvatustehtävään ennalta?

Sijaisperhe valmistautuu kasvatustehtävään osallistumalla PRIDE-valmennukseen, joka on lakisääteinen ennakkovalmistautumisohjelma kaikille perhehoidosta kiinnostuneille. Valmennus antaa tietoa sijoitettujen lasten tarpeista, sijaisvanhemmuuden erityispiirteistä ja saatavilla olevasta tuesta ennen kuin ensimmäinen lapsi sijoitetaan perheeseen.

PRIDE-valmennus kestää useita viikkoja ja sisältää sekä ryhmätapaamisia että itsearviointia. Valmennuksen jälkeen perhe arvioidaan yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa, ja arvioinnin perusteella päätetään perheen soveltuvuudesta sijaisperheeksi.

Ennakkovalmistautumisen lisäksi kannattaa:

  • Tutustua perhehoitolakiin ja sijaishuollon keskeisiin periaatteisiin
  • Käydä avointa keskustelua koko perheen kanssa siitä, mitä sijaisvanhemmuus tarkoittaa arjessa
  • Rakentaa oma tukiverkosto etukäteen: läheiset, vertaiset ja ammattilaiset
  • Selvittää, millaista tukea sijoittava taho tarjoaa juuri teidän tilanteessanne
  • Kysyä rohkeasti lisätietoa lastensuojelun ammattilaisilta ennen päätöksentekoa

Hyvä valmistautuminen ei tarkoita, että kaikki on hallinnassa heti alusta. Se tarkoittaa, että sijaisperheellä on riittävät tiedot, realistiset odotukset ja luottamus siihen, että apua on saatavilla silloin kun sitä tarvitaan. Kasvatustehtävä on vaativa mutta myös erittäin merkityksellinen, ja oikea tuki tekee siitä kestävän.