09.07.2026

Kyllä, sijaisvanhempi saa taloudellista tukea Suomessa. Korvaus koostuu kahdesta lakisääteisestä osasta: hoitopalkkiosta, joka maksetaan sijaisvanhemman ajasta ja työstä, sekä kulukorvauksesta, joka kattaa lapsen arjen elinkustannukset. Korvausten tarkka euromäärä vaihtelee hyvinvointialueittain ja lapsen tilanteen mukaan. Alla käymme läpi kaikki keskeiset kysymykset sijaisvanhemman taloudellisesta tuesta vuonna 2026.

Mitä korvauksia sijaisvanhempi saa Suomessa?

Sijaisvanhempi saa Suomessa kahdenlaista lakisääteistä korvausta: hoitopalkkion ja kulukorvauksen. Hoitopalkkio on korvaus sijaisvanhemman tekemästä työstä ja käyttämästä ajasta, kun taas kulukorvaus kattaa sijoitetun lapsen konkreettiset arjen kustannukset. Molemmat korvaukset ovat veronalaista tuloa, ja niiden euromäärät vahvistaa paikallinen hyvinvointialue.

Sijaisvanhemmuus ei ole perinteinen työsuhde, mutta se on silti korvattua toimintaa, jota säätelee perhehoitolaki. Lisäksi sijoituksen alkaessa voidaan maksaa erillinen käynnistämiskorvaus lapsen tarvitsemiin hankintoihin, kuten huonekaluihin. Sijaisvanhemmalle maksetaan myös lapsilisä, ja jos lapsella on oikeus Kelan vammaistukeen, osa siitä ohjataan suoraan perhehoitajalle.

Korvausten kokonaisuus on suunniteltu niin, että sijaisvanhempi pystyy tarjoamaan lapselle turvallisen ja vakaan arjen ilman, että taloudellinen vastuu muodostuu kohtuuttomaksi.

Kuinka paljon hoitopalkkio on vuonna 2026?

Vuonna 2026 sijaisvanhemman hoitopalkkio on päätoimisena perhehoitajana noin 1 737 ja 1 939 euron välillä kuukaudessa lapsen iästä riippuen. Sivutoimisena, eli silloin kun sijaisvanhemmalla on myös muu työ, palkkio on noin 966 ja 980 euron välillä kuukaudessa. Tarkan summan vahvistaa se hyvinvointialue, jonka kanssa sijaisvanhempi tekee toimeksiantosopimuksen.

Palkkion suuruuteen vaikuttaa myös lapsen erityishoidon tarve. Jos lapsi tarvitsee tavanomaista enemmän hoivaa, ohjausta tai tukea, hoitopalkkiota voidaan korottaa sovitusti 30 prosentista jopa 100 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että erityistä tukea tarvitsevan lapsen sijaisvanhemman kuukausipalkkio voi olla huomattavasti korkeampi kuin peruspalkkio.

On tärkeää huomata, että hoitopalkkio on nimenomaan korvaus sijaisvanhemman työpanoksesta, ei lapsen elatukseen tarkoitettu tuki. Lapsen arjen kulut katetaan erikseen kulukorvauksella.

Mikä on kulukorvaus ja mitä se kattaa?

Kulukorvaus on sijaisvanhemmalle maksettava korvaus, joka kattaa sijoitetun lapsen jokapäiväiset elinkustannukset, kuten ravinnon, vaatteet, harrastukset ja terveydenhuollon. Kulukorvaus ei ole sijaisvanhemman tuloa samassa mielessä kuin hoitopalkkio, vaan se on tarkoitettu suoraan lapsen hyväksi käytettäväksi.

Kulukorvauksen määrä vaihtelee lapsen iän mukaan, koska vanhempien lasten kulut ovat tyypillisesti suuremmat. Vuonna 2026 suuntaa antavat summat ovat seuraavat:

  • 0 ja 6 vuoden ikäiset lapset: noin 620 ja 640 euroa kuukaudessa
  • 7 ja 12 vuoden ikäiset lapset: noin 650 ja 760 euroa kuukaudessa
  • 13 ja 16 vuoden ikäiset nuoret: noin 720 ja 850 euroa kuukaudessa
  • 17 ja 22 vuoden ikäiset nuoret: noin 840 ja 940 euroa kuukaudessa

Nämä summat ovat hyvinvointialuekohtaisia viitearvoja. Lisäksi sijoituksen käynnistyessä voidaan maksaa kertakorvaus lapsen huonekaluihin ja muihin alkuhankintoihin, tyypillisesti noin 1 400 ja 3 550 euron välillä.

Onko sijaisvanhemman palkkio veronalaista tuloa?

Kyllä, sekä hoitopalkkio että kulukorvaus ovat veronalaista tuloa Suomessa. Sijaisvanhempi maksaa niistä normaalisti veroa, ja tulot ilmoitetaan vuosittain verottajalle. Tämä koskee molempia korvausmuotoja, vaikka kulukorvauksen tarkoitus on kattaa lapsen kulut eikä sijaisvanhemman oma toimeentulo.

Verotuksellisesti sijaisvanhemmuus on toimeksiantosuhde, ei työsuhde. Tämä tarkoittaa, että sijaisvanhempi ei ole työnantajan palkkalistoilla eikä kuulu työehtosopimuksen piiriin samalla tavoin kuin palkansaaja. Hyvinvointialue tekee sijaisvanhemman kanssa toimeksiantosopimuksen, joka määrittelee korvaukset ja muut ehdot.

Koska verotuskäytännöt ja mahdolliset vähennykset voivat vaihdella, on suositeltavaa tarkistaa oma tilanne suoraan hyvinvointialueen sosiaalityöntekijältä tai tarvittaessa verottajalta.

Voiko sijaisvanhempi käydä töissä sijaisvanhemmuuden ohella?

Kyllä, sijaisvanhempi voi käydä töissä sijaisvanhemmuuden ohella. Tällöin sijaisvanhemmuus on sivutoimista, ja hoitopalkkio on pienempi kuin päätoimisena perhehoitajana. Sivutoimisen sijaisvanhemman palkkio on noin 966 ja 980 euron välillä kuukaudessa, kun taas päätoiminen hoitaja voi ansaita noin 1 737 ja 1 939 euroa kuukaudessa.

Käytännössä sivutoiminen sijaisvanhemmuus sopii parhaiten tilanteisiin, joissa sijoitettu lapsi käy koulua tai päivähoitoa päivisin, jolloin sijaisvanhemmalla on mahdollisuus tehdä omaa työtään. Päätoiminen sijaisvanhemmuus taas tarkoittaa, että hoitotyö on pääasiallinen toimi eikä sen ohella ole muuta kokopäivätyötä.

Päätös päätoimisuudesta tai sivutoimisuudesta tehdään yhdessä hyvinvointialueen kanssa toimeksiantosopimusta laadittaessa, ja se vaikuttaa suoraan maksettaviin korvauksiin.

Miten taloudellinen tuki eroaa perhehoidossa ja laitoshoidossa?

Perhehoidossa kotona tapahtuvassa sijaisvanhemmuudessa, taloudellinen tuki maksetaan suoraan sijaisvanhemmalle hoitopalkkiona ja kulukorvauksena. Laitoshoidossa, kuten lastenkodeissa, lapsen hoito on ammatillista työtä, josta henkilökunnalle maksetaan normaali palkka. Sijaisvanhempi ei siis saa samanlaisia korvauksia kuin laitoksen työntekijä, ja rakenteet ovat perustaltaan erilaiset.

Perhehoito on usein ensisijainen sijaishuollon muoto Suomessa, koska kodinomainen ympäristö tukee lapsen kasvua ja kehitystä. Laitoshoito, kuten lastenkodit, on tarkoitettu tilanteisiin, joissa lapsen tuen tarve on niin vaativa, että perhehoito ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista.

Me Go Strongilla tuotamme sijaishuoltopalveluita kahdessa lastenkodissa Espoossa. Lastenkodeissamme työskentelee moniammatillinen tiimi, johon kuuluu muun muassa sosionomeja, sairaanhoitajia, erityisopettaja ja psykologi. Tämä mahdollistaa sellaisen tuen, jota yksittäinen sijaisperhe ei aina pysty tarjoamaan erityistä hoivaa tarvitsevalle lapselle.

Jos harkitset sijaisvanhemmaksi ryhtymistä, ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä oman alueesi hyvinvointialueeseen tai sijaishuoltopalveluita tuottaviin toimijoihin. Prosessiin kuuluu alkuhaastattelu, valmennus ja soveltuvuuden arviointi ennen kuin perhe voi toimia sijaisperheenä. Ota meihin yhteyttä Go Strongilla ja keskustellaan tilanteestasi, niin autamme sinua löytämään oikean polun eteenpäin.