10.09.2026

Sijaisperheeksi hakeminen etenee pääpiirteissään kolmen vaiheen kautta: yhteydenotto oman kunnan sosiaalitoimeen tai perhehoitoyksikköön, PRIDE-valmennus sekä virallinen arviointiprosessi. Koko prosessi kestää yleensä useita kuukausia, mutta se valmistelee tulevan sijaiskodin perusteellisesti lapsen vastaanottamiseen. Alla käymme läpi yleisimmät kysymykset sijaisperheeksi ryhtymisestä käytännönläheisesti.

Mitä sijaisperheeltä vaaditaan?

Sijaisperheeltä ei vaadita täydellisyyttä, mutta tiettyjä perusedellytyksiä on oltava. Sijaisperheeksi ryhtyvältä edellytetään riittäviä voimavaroja, vakaata elämäntilannetta, kykyä sitoutua pitkäjänteiseen hoitotyöhön sekä halua tehdä yhteistyötä lapsen biologisen perheen ja viranomaisten kanssa. Myös kodin on oltava käytännön puolesta sopiva lapsen vastaanottamiseen.

Sijaisperheellä ei tarvitse olla omia lapsia, eikä tiettyä ammattia vaadita. Tärkeintä on, että perheessä on aitoa halua tukea haavoittuvassa asemassa olevaa lasta tai nuorta. Arjessa tarvitaan kärsivällisyyttä, johdonmukaisuutta ja kykyä asettaa rajoja rakastavasti. Viranomaiset arvioivat hakijat yksilöllisesti, ja arvioinnissa huomioidaan muun muassa terveys, taloudellinen tilanne ja perheen sisäinen dynamiikka.

Mistä sijaisperheeksi hakeminen aloitetaan?

Sijaisperheeksi hakeminen alkaa ottamalla yhteyttä oman asuinkunnan perhehoitoyksikköön tai sosiaalitoimeen. Sieltä saat tietoa paikallisesta prosessista, alkuhaastatteluajan sekä ohjauksen PRIDE-valmennukseen ilmoittautumiseen. Voit myös ottaa yhteyttä Perhehoitoliittoon, joka koordinoi sijaisperhetoimintaa ja perhehoidon palveluja valtakunnallisesti.

Käytännön ensimmäinen askel on usein yhteydenottolomakkeen täyttäminen tai suora puhelinsoitto. Tämän jälkeen järjestetään alkuhaastattelu, jossa käydään läpi perheen tilanne ja odotukset. Hakemus ei vielä tässä vaiheessa sido mihinkään, joten kynnys ottaa yhteyttä on matala. Mitä aiemmin prosessin aloittaa, sitä paremmin ehtii valmistautua.

Mitä PRIDE-valmennus sisältää ja kauanko se kestää?

PRIDE-valmennus on sijaisperheiksi hakeville suunnattu ryhmämuotoinen koulutusohjelma, joka kestää tyypillisesti noin kolme kuukautta. Se sisältää lähitapaamisia, kotitehtäviä ja yksilöllisiä kotikäyntejä. Valmennuksessa käydään läpi sijaishuollon perusteet, lapsen kehitys ja kiintymyssuhteet, biologisen perheen kanssa tehtävä yhteistyö sekä oman perheen voimavarat.

PRIDE tulee sanoista Parents Resources for Information, Development and Education. Valmennus ei ole pelkästään koulutusta vaan myös molemminpuolinen arviointiprosessi: sekä hakija arvioi soveltuvuuttaan sijaisperheeksi että valmentajat arvioivat hakijaa. Tämä tekee prosessista rehellisen ja turvallisen molemmille osapuolille. Valmennuksen jälkeen perhe saa kirjallisen arvion, joka liitetään hakemukseen.

Kuinka kauan sijaisperheeksi hyväksyminen kestää?

Sijaisperheeksi hyväksyminen kestää kokonaisuudessaan yleensä puolesta vuodesta yhteen vuoteen. Prosessiin kuuluu yhteydenotto, alkuhaastattelu, PRIDE-valmennus ja sen jälkeinen virallinen arviointi. Arviointiin sisältyvät kotikäynnit, haastattelut ja taustatarkistukset, kuten rikosrekisteriote.

Aikataulu vaihtelee kunnittain ja riippuu myös siitä, kuinka nopeasti hakija pääsee mukaan seuraavaan PRIDE-ryhmään. Joillakin alueilla on jonoa valmennukseen, joten prosessin aloittaminen kannattaa tehdä hyvissä ajoin. Hyväksymispäätöksen jälkeen perhe lisätään rekisteriin, ja sopivaa sijoitusta aletaan etsiä tarpeen mukaan.

Mitä tukea sijaisperhe saa lapsen sijoituksen aikana?

Sijaisperhe ei jää yksin lapsen sijoituksen aikana. Tukea tarjotaan usealla tavalla: sosiaalityöntekijän säännölliset tapaamiset, taloudellinen korvaus hoitopalkkion ja kulukorvauksen muodossa, koulutukset sekä vertaistuki muiden sijaisvanhempien kanssa. Lisäksi on mahdollista saada ammatillista tukea lapsen erityistarpeiden mukaan.

Tuen määrä ja muoto räätälöidään lapsen tilanteen ja sijaiskodin tarpeiden mukaan. Esimerkiksi erityistä tukea tarvitseva lapsi tuo mukanaan intensiivisemmän tukirakenteen. Me Go Strongilla tuemme perheitä ja lapsia moniammatillisella tiimillä, johon kuuluu muun muassa psykologi, erityisopettaja, sosionomeja ja toimintaterapeutti. Jos sinulla on kysyttävää sijaishuollon tukimuodoista, olemme mielellämme apuna.

Voiko sijaisperheeksi ryhtyä yksinhuoltaja tai samaa sukupuolta oleva pari?

Kyllä, sekä yksinhuoltaja että samaa sukupuolta oleva pari voivat ryhtyä sijaisperheeksi. Suomen lainsäädäntö ei aseta esteitä perheen rakenteen perusteella. Ratkaisevaa on hakijan kyky tarjota lapselle turvallinen, vakaa ja rakastava koti sekä riittävät voimavarat sijaisvanhemmuuteen.

Yksinhuoltajasijaisvanhemmille on tärkeää, että oma tukiverkosto on kunnossa, sillä sijaislapsen hoito voi olla henkisesti kuormittavaa. Viranomaiset arvioivat jokaisen hakijan tilanteen kokonaisvaltaisesti, eikä perhemuoto itsessään ole este tai etu. Tärkeintä on lapsen etu ja hakijan aito soveltuvuus tehtävään.

Jos harkitset sijaisperheeksi ryhtymistä tai haluat lisätietoa sijaishuollosta, ota rohkeasti yhteyttä meihin Go Strongilla. Autamme mielellämme sinua löytämään oikean suunnan jo prosessin alkuvaiheessa.