Hallinnoi suostumusta

Palvelun tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, laitetietojen tallennukseen. Hyväksyntäsi antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selainkäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikutata haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin tai toimintoihin.

family, sun, love-7392843.jpg

Milloin lapsi voi palata kotiin sijaishuollosta?

19.06.2025

Lapsen kotiinpaluu sijaishuollosta on mahdollista, kun alkuperäiset huostaanoton syyt ovat poistuneet ja kotiolot ovat muuttuneet lapsen kehitystä tukeviksi. Kotiinpaluun edellytyksenä on, että vanhemmat kykenevät huolehtimaan lapsesta, kotiolosuhteet ovat vakaat ja lapsen etu toteutuu. Prosessi vaatii huolellista valmistelua, tapauskohtaista arviointia ja asteittaista toteutusta, jossa lapsen tarpeet ja mielipiteet huomioidaan ikätasoisesti. Sosiaalityöntekijät arvioivat tilanteen ja tekevät päätöksen asiakassuunnitelman mukaisesti.

Milloin lapsi voi palata kotiin sijaishuollosta?

Lapsen palaaminen sijaishuollosta takaisin kotiin on mahdollista, kun huostaanoton alkuperäiset syyt ovat poistuneet ja kotiolosuhteet ovat muuttuneet riittävästi lapsen turvallista kasvua ja kehitystä tukeviksi. Lastensuojelulain mukaisesti huostaanotto on lähtökohtaisesti väliaikainen toimenpide, jonka tarkoituksena on tarjota lapselle turvallinen kasvuympäristö silloin, kun kotiolosuhteet eivät sitä mahdollista.

Kotiinpaluun edellytyksiä arvioidaan säännöllisesti asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Arvioinnissa huomioidaan perheen kokonaistilanne ja erityisesti ne tekijät, jotka alun perin johtivat huostaanottoon. Näitä voivat olla esimerkiksi vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmat, puutteet lapsen hoidossa ja kasvatuksessa, tai perheessä esiintynyt väkivalta.

Huostaanoton lopettamista harkittaessa on aina arvioitava, onko kotiinpaluu lapsen edun mukaista. Arviossa tulee huomioida myös sijaishuollon kesto, lapsen ja vanhemman välinen kiintymyssuhde sekä lapsen mielipide ja toivomukset ikätasoisesti.

Mitkä ovat edellytykset lapsen kotiutumiselle sijaishuollosta?

Lapsen kotiutumisen keskeisimpiä edellytyksiä ovat vanhempien elämäntilanteen vakautuminen ja riittävä muutos niissä olosuhteissa, jotka johtivat huostaanottoon. Vanhemmilta edellytetään kykyä vastata lapsen perustarpeisiin, tarjota turvallinen ja vakaa kasvuympäristö sekä tukea lapsen ikätasoista kehitystä.

Kotiutumisen edellytyksiä arvioitaessa kiinnitetään huomiota:

  • Vanhempien elämäntilanteen vakauteen (asuminen, toimeentulo, päihteettömyys)
  • Vanhempien kykyyn huolehtia lapsesta ja vastata hänen tarpeisiinsa
  • Perheen sosiaalisen verkoston tukeen
  • Lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen ja sen laatuun
  • Lapsen koulunkäynnin tai päivähoidon järjestymiseen
  • Lapsen omiin toiveisiin ja käsitykseen tilanteesta

Olennaista on, että muutos perheen tilanteessa on riittävän pitkäaikainen ja vakiintunut. Hetkellinen parannus ei yleensä ole riittävä peruste huostaanoton lopettamiselle, vaan tilanteen on osoitettava pysyvyyttä.

Kuka päättää lapsen kotiinpaluusta sijaishuollon jälkeen?

Päätöksen lapsen kotiutumisesta sijaishuollosta tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelun pohjalta. Sosiaalityöntekijä valmistelee päätöksen huolellisesti yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa, johon voi kuulua esimerkiksi sijaishuoltopaikan työntekijöitä, perheen tukihenkilöitä, terapeutteja ja muita asiantuntijoita.

Päätöksentekoprosessissa keskeiset vastuutahot ovat:

  • Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, joka valmistelee päätöksen
  • Johtava sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun esimies, joka vahvistaa päätöksen
  • Moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka tarvittaessa antaa konsultaatioapua

Jos huostaanotto on tehty hallinto-oikeuden päätöksellä vastoin vanhempien tahtoa, tulee sosiaalityöntekijän olla erityisen huolellinen arvioidessaan huostaanoton lopettamisen edellytyksiä. Kaikissa tilanteissa päätöksen tulee perustua lapsen edun ensisijaisuuteen ja huolelliseen kokonaisarvioon.

Miten lapsen kotiinpaluuta sijaishuollosta valmistellaan?

Kotiinpaluun valmistelu on suunnitelmallinen ja usein pitkäkestoinen prosessi, joka toteutetaan asteittain lapsen ja perheen tarpeet huomioiden. Huolellinen valmistelu on tärkeää, jotta siirtymä olisi mahdollisimman sujuva ja lapsen edun mukainen.

Valmisteluprosessiin kuuluvat tyypillisesti seuraavat vaiheet:

  1. Perheen tilanteen kartoitus ja arviointi
  2. Kotikäynnit ja kodin olosuhteiden varmistaminen
  3. Lapsen ja vanhempien tapaamiset aluksi valvotusti, sitten itsenäisemmin
  4. Kotilomat, joiden kestoa ja tiheyttä lisätään asteittain
  5. Yhteisten suunnitelmien laatiminen arkea varten
  6. Lapsen ja perheen valmistaminen muutokseen keskustelujen avulla
  7. Tukipalveluiden järjestäminen kotiutumisen jälkeiselle ajalle

Kotiutumisen valmistelun aikana on tärkeää kuulla kaikkia osapuolia ja varmistaa, että lapsi saa ikätasonsa mukaisesti tietoa ja tukea muutokseen. Erityisesti pidempään sijaishuollossa olleelle lapselle kotiinpaluu voi olla suuri muutos, joka vaatii huolellista valmistelua.

Mitä tukea perhe saa lapsen palatessa sijaishuollosta kotiin?

Lapsen kotiutuessa sijaishuollosta perheelle tarjotaan yleensä kattava tukipalveluiden kokonaisuus, joka suunnitellaan perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Riittävät tukitoimet ovat usein välttämättömiä onnistuneen kotiutumisen varmistamiseksi.

Perheelle voidaan tarjota esimerkiksi seuraavia tukimuotoja:

  • Tehostettu perhetyö, jossa työntekijät tukevat perhettä säännöllisillä kotikäynneillä
  • Tukiperhe tai tukihenkilö lapselle
  • Perheohjaus ja vanhemmuuden tuki
  • Psykologinen tuki tai terapiapalvelut perheen jäsenille
  • Vertaistukiryhmät vanhemmille tai lapselle
  • Taloudellinen tuki tarvittaessa
  • Koulun kanssa tehtävä yhteistyö ja tarvittaessa koulunkäynnin tukitoimet

Tukitoimista sovitaan yhdessä perheen kanssa asiakassuunnitelmassa, jota päivitetään säännöllisesti. Tavoitteena on, että perhe saa riittävästi tukea, mutta samalla vahvistetaan perheen omia voimavaroja ja kykyä selviytyä arjesta itsenäisesti.

Miten lapsen etu varmistetaan kotiinpaluuprosessissa?

Lapsen etu on kotiutumisprosessin tärkein periaate, joka ohjaa kaikkea päätöksentekoa ja toimintaa. Lapsen edun toteutuminen varmistetaan monipuolisella arvioinnilla ja lapsen osallisuuden vahvistamisella ikätasoisesti.

Lapsen edun varmistamiseksi:

  • Lasta kuullaan ikätasoisesti ja hänen mielipiteensä huomioidaan
  • Lapsen kanssa keskustellaan hänen tunteistaan ja ajatuksistaan kotiinpaluuseen liittyen
  • Kartoitetaan lapsen tärkeät ihmissuhteet ja varmistetaan niiden jatkuvuus
  • Arvioidaan lapsen kiintymyssuhteet ja niiden merkitys
  • Varmistetaan lapsen koulunkäynnin tai päivähoidon sujuvuus
  • Huolehditaan mahdollisista terveydenhuollon tarpeista ja hoidon jatkuvuudesta

Lapsen etuun kuuluu myös oikeus pysyviin ja turvallisiin kasvuolosuhteisiin. Tämän vuoksi kotiutuminen toteutetaan vain, jos on vahvat perusteet olettaa, että muutos perheen tilanteessa on pysyvä ja lapsen edun mukainen.

Sijaishuollosta kotiutumisen tärkeimmät vaiheet

Onnistunut kotiutumisprosessi sisältää useita tärkeitä vaiheita, joiden huolellinen toteuttaminen edistää lapsen sopeutumista ja perheen hyvinvointia. Prosessi alkaa huolellisesta arvioinnista ja päättyy jatkuvan tuen varmistamiseen kotiutumisen jälkeen.

Kotiutumisen keskeisimmät vaiheet ovat:

  1. Perheen tilanteen perusteellinen arviointi ja edellytysten varmistaminen
  2. Kotiutumisen suunnittelu yhdessä lapsen, perheen ja ammattilaisten kanssa
  3. Asteittainen toteutus, jossa kotilomia ja perheen yhteistä aikaa lisätään vähitellen
  4. Tukipalveluiden suunnittelu ja järjestäminen
  5. Lapsen ja perheen valmistelu muutokseen
  6. Varsinainen kotiutuminen ja tehostettu tuki alkuvaiheessa
  7. Säännöllinen seuranta ja tuen arviointi kotiutumisen jälkeen

Lapsen kotiutuminen sijaishuollosta on aina yksilöllinen prosessi, jonka onnistumisessa keskeistä on lapsen tarpeiden huomioiminen, perheen sitoutuminen ja riittävä ammatillinen tuki. Tavoitteena on, että lapsi saa kasvaa ja kehittyä turvallisessa ympäristössä, jossa hänen perustarpeistaan huolehditaan ja häntä kuullaan.

Jokainen perhe ansaitsee yksilöllistä tukea kotiutumisprosessin aikana. Asiantuntevalla ohjauksella ja riittävillä tukipalveluilla voidaan varmistaa, että lapsen paluu kotiin on turvallinen ja onnistunut ratkaisu koko perheelle.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

24.06.2025

Miten sijaishuolto eroaa perhehoidosta ja laitoshoidosta?

Lue lisää

12.06.2025

Miten sijaishuoltopaikan valinta tapahtuu Suomessa?

Lue lisää

05.06.2025

Millaista tukea sijaishuollossa oleva nuori saa itsenäistymiseen?

Lue lisää

29.05.2025

Mitä tapahtuu sijaishuollossa olevalle lapselle hänen täyttäessään 18 vuotta?

Lue lisää

27.05.2025

Mitä sijaishuolto tarkoittaa käytännössä lapsen kannalta?

Lue lisää

10.05.2025

Kuinka kauan lapsi on tyypillisesti sijaishuollossa?

Lue lisää

18.02.2025

Kuinka sijaishuolto tukee perheen muutosta?

Lue lisää

07.02.2025

Perheen osallisuus sijaishuollossa: Mitä se tarkoittaa?

Lue lisää

Miksi Go Strong?

Neljä peruspilaria, jotka tekevät meistä luotettavan kumppanin lastensuojelutyössä

Vahva ammatillinen rakenne

Osaava ja sitoutunut tiimi, joka ymmärtää lastensuojelun vaativuuden. Jatkuva koulutus ja kehittyminen.

  • Kumppanuus Laurea AMK:n kanssa
  • Mentorointiohjelma opiselijoille
  • Sisäinen täydennyskoulutusohjelma

Koululähtöinen työote

Koulunkäynti yhtenä parhaista hyvinvoinnin mittareista. Tiivis yhteistyö koulujen kanssa lapsen tukemiseksi.

  • Erityisopettaja tiimissä
  • Koulunkäynnin seuranta ja tuki
  • Oppimisen vaikeuksien tunnistaminen

Green Care / Eläinavusteisuus

Siikajärven vanhan navetan miljöössä lapset oppivat vastuunottoa ja saavat terapeuttista tukea eläinten kautta.

  • Vanha navetta Siikajärvellä
  • Eläinten hoito osana arkea
  • Luontoyhteys ja rauhoittuminen

Arvomme ohjaavat kaikkea

Vastuullisuus, positiivisuus ja päämäärätietoisuus toimivat kompassinamme päivittäisessä työssä ja pitkän aikavälin kehittämisessä.

  • Vastuullisuus: muiden, oman toiminnan ja uudistumisen suhteen
  • Positiivisuus: mahdollisuuksien näkeminen ja vahvuuksien löytäminen
  • Päämmäärätietoisuus: jokainen lapsi käy koulun ja löytää unelman

Kokemuksia meistä

Tarinoita arjesta ja yhteistyöstä

Koulunkäynnin ratkaisut eivät saa eristää nuorta laitokseen – niiden tulee luoda jatkumo aiempiin suhteisiin ja mahdollistaa lapsen tarpeiden mukainen koulupolku.

Janne Lemmetty, erityisopettaja

"Parasta on se, että täällä on niin paljon aina aikuisia saatavilla ja on aina joku, jolle voi puhua."

Nuori, 17 vuotta

"Olemme todella tulleet kohdatuksi ja tuki on ollut mahtavaa!"

Sijaisperhe, Tampere

Ota yhteyttä heti

Vastaamme nopeasti ja autamme löytämään oikean ratkaisun