Kuinka kauan lapsi on tyypillisesti sijaishuollossa?

10.05.2025

Sijaishuollon kesto vaihtelee merkittävästi lapsen ja perheen yksilöllisen tilanteen mukaan. Suomessa lapset voivat olla sijaishuollossa muutamista kuukausista useisiin vuosiin. Tyypillisesti sijoitukset kestävät keskimäärin 1-4 vuotta, mutta vaihteluväli on suuri. Sijaishuollon tavoitteena on aina väliaikaisuus, ja lastensuojelulaki korostaa perheen jälleenyhdistämisen periaatetta. Jokaisen lapsen tilanne arvioidaan yksilöllisesti, ja sijoituksen kestoon vaikuttavat useat tekijät perheen olosuhteiden kohentumisesta lapsen ikään ja tarpeisiin.

Kuinka kauan lapsi on tyypillisesti sijaishuollossa?

Sijaishuolto on Suomessa aina lähtökohtaisesti tilapäinen ratkaisu, jonka kesto vaihtelee suuresti lapsen ja perheen tilanteen mukaan. Lastensuojelulain periaatteiden mukaan sijaishuolto on väliaikainen toimenpide, jonka aikana työskennellään aktiivisesti kotiin paluun mahdollistamiseksi.

Sijoituksen kesto voi vaihdella muutamasta kuukaudesta jopa vuosiin. Lyhytkestoiset sijoitukset liittyvät usein perheen tilapäiseen kriisitilanteeseen tai akuuttiin tarpeeseen. Pitkäkestoiset sijoitukset taas tulevat kyseeseen tilanteissa, joissa lapsen kotiolosuhteiden kohentuminen vie pitkän ajan tai niissä on pysyviä haasteita.

On tärkeää muistaa, että lastensuojelulain periaatteiden mukaisesti lapsen etu on aina ensisijainen, ja sijaishuollon kesto määräytyy sen mukaan, milloin lapsen turvallinen paluu kotiin on mahdollista. Joissakin tapauksissa lapsi saattaa olla sijaishuollossa täysi-ikäisyyteen asti, jos kotiin palaamisen edellytykset eivät täyty.

Mitkä tekijät vaikuttavat sijaishuollon kestoon?

Sijaishuollon kestoon vaikuttavat useat eri tekijät, jotka liittyvät niin lapsen kuin perheen tilanteeseen. Keskeisimpiä tekijöitä ovat perheen olosuhteiden kehittyminen ja vanhempien kyky huolehtia lapsesta turvallisesti.

Lapsen ikä on merkittävä tekijä – mitä nuorempi lapsi, sitä nopeammin tilanne pyritään ratkaisemaan pysyvästi joko kotiuttamalla tai pidempiaikaisella sijoituksella. Sijoituksen syyt vaikuttavat myös kestoon: akuutit kriisitilanteet voivat ratketa nopeammin kuin pitkäaikaiset ongelmat kuten päihderiippuvuus tai vakavat mielenterveysongelmat.

Asiakassuunnitelmassa määritellään tavoitteet, joiden toteutuminen on edellytys lapsen kotiuttamiselle. Näihin tavoitteisiin voi kuulua esimerkiksi:

• Vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmien hoito
• Turvallisen ja vakaan asuinympäristön järjestyminen
• Vanhemmuustaitojen kehittyminen
• Perheen vuorovaikutussuhteiden parantuminen

Myös lapsen oma tilanne ja mahdolliset erityistarpeet vaikuttavat sijaishuollon kestoon. Jos lapsella on esimerkiksi traumoja tai kehityksellisiä haasteita, saattaa sijaishuolto jatkua pidempään tarvittavan tuen varmistamiseksi.

Miten sijaishuollon tarvetta arvioidaan säännöllisesti?

Sijaishuollon tarvetta ja lapsen tilannetta arvioidaan säännöllisesti koko sijoituksen ajan. Lastensuojelulaki velvoittaa tarkistamaan asiakassuunnitelman vähintään kerran vuodessa, mutta käytännössä arviointia tehdään usein tiheämmin, erityisesti sijoituksen alkuvaiheessa.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on avainasemassa tässä arvioinnissa. Hän tapaa lasta säännöllisesti ja varmistaa, että lapsen mielipide ja toiveet tulevat kuulluiksi. Arvioinnissa huomioidaan:

• Lapsen fyysinen ja psyykkinen vointi ja kehitys
• Perheen tilanteen kehittyminen
• Asiakassuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutuminen
• Yhteydenpito biologiseen perheeseen ja sen sujuminen

Asiakassuunnitelman päivitysprosessiin osallistuvat lapsen lisäksi hänen vanhempansa, sijaishuoltopaikan edustajat sekä tarvittaessa muut lapsen kanssa työskentelevät ammattilaiset. Näissä neuvotteluissa arvioidaan, onko sijaishuolto edelleen lapsen edun mukaista vai onko tilanne muuttunut siten, että kotiin palaaminen olisi mahdollista.

Milloin lapsi voi palata takaisin biologiseen perheeseen?

Lapsen kotiuttaminen biologiseen perheeseen edellyttää, että kodin olosuhteet ovat muuttuneet oleellisesti paremmiksi ja vanhemmilla on kyky huolehtia lapsesta turvallisesti. Kotiuttaminen on mahdollista, kun sijoituksen alkuperäiset syyt on ratkaistu ja vanhemmat kykenevät vastaamaan lapsen tarpeisiin.

Lastensuojelulaki korostaa perheen jälleenyhdistämisen velvoitetta: viranomaisten tulee tukea vanhempia ja lasta perheen jälleenyhdistämisessä. Kotiuttamista edeltää usein asteittainen prosessi, johon kuuluu:

• Tihentyvät kotilomat ja vierailut
• Vanhemmuuden taitojen arviointi käytännön tilanteissa
• Kotiolosuhteiden arviointi
• Perheen tukipalvelujen suunnittelu kotiutumisen jälkeiselle ajalle

Kotiuttamisen yhteydessä tehdään aina tarkkaa arviointia lapsen edusta. Jos vanhemmat hakevat huostaanoton purkua, mutta sosiaalityöntekijä ei katso edellytysten täyttyvän, asiasta päättää hallinto-oikeus. Kotiuttaminen tapahtuu aina suunnitelmallisesti ja lasta valmistellaan muutokseen huolellisesti, huomioiden kiintymyssuhteet ja lapsen sopeutumiskyky.

Mitä tapahtuu, jos lapsi on sijaishuollossa täysi-ikäisyyteen asti?

Kun sijaishuollossa ollut nuori täyttää 18 vuotta, hänelle tarjotaan jälkihuollon palveluja. Jälkihuolto on lakisääteinen oikeus, joka jatkuu 25-vuotiaaksi asti. Sen tavoitteena on tukea nuoren itsenäistymistä ja antaa eväitä omillaan pärjäämiseen.

Jälkihuolto voi sisältää monenlaisia tukitoimia:

• Taloudellista tukea opiskeluun ja asumiseen
• Apua asunnon hankkimisessa
• Psykososiaalista tukea ja ohjausta
• Tukihenkilön tai -perheen palveluita
• Apua työllistymisessä ja kouluttautumisessa

Jälkihuollon aikana nuorelle nimetään oma sosiaalityöntekijä, joka laatii yhdessä nuoren kanssa jälkihuoltosuunnitelman. Suunnitelmassa määritellään tuen tarpeet ja tavoitteet itsenäisen elämän rakentamiseksi.

Tutkimusten mukaan jälkihuollon tuki on erityisen tärkeää, sillä sijaishuollosta itsenäistyvät nuoret kohtaavat usein enemmän haasteita kuin ikätoverinsa. Riittävällä tuella voidaan merkittävästi parantaa näiden nuorten mahdollisuuksia menestyä opiskelussa, työelämässä ja sosiaalisissa suhteissa.

Sijaishuollon polku ja tulevaisuus – tärkeimmät huomioitavat asiat

Sijaishuollon polku ja tulevaisuus – tärkeimmät huomioitavat asiat muodostavat kokonaisuuden, jossa keskeistä on ymmärtää prosessin jatkuva arviointi ja muuttuvuus. Sijaishuollon keston määrittää aina lopulta lapsen etu ja kotiuttamisen edellytykset.

Lapsen edun ensisijaisuus on koko lastensuojelun perusta. Tämä tarkoittaa, että kaikissa päätöksissä pohditaan erityisesti sitä, mikä ratkaisu parhaiten tukee lapsen turvallista kasvua ja kehitystä. Joskus tämä tarkoittaa pitkääkin sijaishuoltojaksoa, toisinaan nopeaa kotiutusta.

Vanhemmille ja huoltajille on tärkeää ymmärtää, että aktiivinen työskentely ja yhteistyö viranomaisten kanssa on avainasemassa tilanteen ratkaisemisessa. Sijoituksen aikana kannattaa:

• Sitoutua tarjottuun tukeen ja palveluihin
• Ylläpitää säännöllinen yhteys lapseen
• Työskennellä avoimesti sijoituksen syiden ratkaisemiseksi
• Osallistua aktiivisesti asiakassuunnitelman laatimiseen

Me Go Strongissa tuotamme laadukkaita lastensuojelupalveluita ja ymmärrämme sijaishuollon väliaikaisen luonteen. Tavoitteenamme on tarjota lapsille turvallinen kasvuympäristö ja samalla tukea perheitä kohti jälleenyhdistymistä. Asiantunteva henkilökuntamme työskentelee aina perheen kokonaistilanteen parantamiseksi, ja palvelumme joustavoittavat siirtymistä avopalveluista laitoshoitoon tai päinvastoin lapsen tilanteen mukaan.

Sijaishuollon kestoa ei voi täsmällisesti ennustaa, mutta asianmukaisella tuella ja yhteistyöllä pyritään aina lapsen edun mukaiseen, kestävään ratkaisuun – olipa se sitten perheen jälleenyhdistäminen tai nuoren tukeminen kohti itsenäistä elämää.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Miksi Go Strong?

Neljä peruspilaria, jotka tekevät meistä luotettavan kumppanin lastensuojelutyössä

Kokemuksia meistä

Tarinoita arjesta ja yhteistyöstä

Näytä lisää kokemuksia

Ota yhteyttä heti

Vastaamme nopeasti ja autamme löytämään oikean ratkaisun