Voiko sijaishuolto tai perhetyö ehkäistä koulupudokkuutta?

17.04.2025

Lastensuojelun tukitoimet kuten sijaishuolto ja perhetyö tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia koulupudokkuuden ennaltaehkäisemiseen. Tutkimusten mukaan oikea-aikaisella ja kokonaisvaltaisella tuella voidaan puuttua niihin perustekijöihin, jotka usein johtavat koulunkäynnin keskeytymiseen. Strukturoitu arki, ammatillinen tuki sekä perheen kokonaistilanteen parantaminen luovat perustan, jolla nuoren koulunkäyntiä voidaan vahvistaa ja syrjäytymisriskiä pienentää.

Voiko sijaishuolto tai perhetyö ehkäistä koulupudokkuutta?

Sijaishuolto ja perhetyö voivat merkittävästi vaikuttaa koulupudokkuuden ehkäisemiseen tarjoamalla nuorille vakaan kasvuympäristön ja kokonaisvaltaista tukea. Nämä tukimuodot puuttuvat niihin perimmäisiin syihin, jotka usein johtavat koulunkäynnin vaikeuksiin ja mahdolliseen keskeytymiseen.

Lastensuojelun tukitoimet mahdollistavat yksilöllisen lähestymistavan jokaisen nuoren tilanteeseen. Erityisesti koululähtöinen lähestymistapa, jossa koulunkäynti nostetaan keskeiseksi elämänhallinnan osa-alueeksi, on osoittautunut toimivaksi. Tukitoimissa korostuvat arjen rakenteet, säännöllisyys sekä ammattilaisten tarjoama emotionaalinen ja käytännön tuki.

Mitä sijaishuolto ja perhetyö tarkoittavat käytännössä?

Sijaishuolto tarkoittaa lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella tilanteissa, joissa kotiin tarjottava tuki ei riitä. Se voi toteutua perhehoitona, ammatillisessa perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa, ja siihen päädytään aina lapsen edun perusteella. Perhetyö puolestaan on kotiin tarjottavaa intensiivistä tukea, jonka tavoitteena on vahvistaa perheen omia voimavaroja ja arjen hallintaa.

Vaikka nämä tukimuodot eroavat toteutustavaltaan, molempien ytimessä on lapsen ja nuoren hyvinvoinnin turvaaminen. Sijaishuollossa nuorelle tarjotaan kodinomainen, turvallinen ympäristö ja ammatillista ohjausta. Perhetyössä keskitytään koko perheen toimintakyvyn parantamiseen ja vanhemmuuden tukemiseen perheohjaajien säännöllisillä kotikäynneillä.

Molemmissa tukimuodoissa keskeistä on yhteistyö muiden toimijoiden, kuten koulun, terveydenhuollon ja muiden sosiaalipalveluiden kanssa. Palveluiden järjestämisessä pyritään joustavuuteen ja oikea-aikaisuuteen, jotta tuki ei olisi yli- tai alimitoitettua nuoren tarpeisiin nähden.

Mitkä tekijät aiheuttavat koulupudokkuutta Suomessa?

Koulupudokkuuden taustalla on yleensä monitahoisia syitä, jotka liittyvät sekä yksilön tilanteeseen että laajempiin sosiaalisiin tekijöihin. Yleisiä riskitekijöitä ovat haastava perhetilanne, mielenterveyden ongelmat, oppimisvaikeudet ja sosiaalisten taitojen puutteet. Usein ongelmat kasaantuvat ja muodostavat kehän, jossa yksi haaste ruokkii toista.

Perheen merkitys on keskeinen: epävakaa kotiympäristö, vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmat sekä puutteellinen tuki koulunkäynnille voivat olla merkittäviä riskitekijöitä. Myös sosiaaliset suhteet vaikuttavat – kiusaaminen, yksinäisyys ja ryhmän ulkopuolelle jääminen heikentävät kouluun kiinnittymistä.

Koulujärjestelmän kyvyttömyys vastata yksilöllisiin tarpeisiin on niin ikään merkittävä tekijä. Jos nuori kokee opetuksen liian haastavaksi tai omiin taitoihinsa nähden merkityksettömäksi, motivaatio opiskeluun laskee. Oppimisvaikeudet, jotka jäävät tunnistamatta tai joihin ei saada riittävää tukea, lisäävät riskiä pudota koulutuksen ulkopuolelle.

Miten perhetyö tukee nuoren koulunkäyntiä?

Perhetyö vahvistaa nuoren koulunkäyntiä luomalla kotiin rakenteita ja rutiineja, jotka tukevat opiskelua. Perheohjaajat auttavat vanhempia asettamaan selkeitä rajoja, luomaan säännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat sekä varmistamaan rauhallisen tilan läksyjen tekemiselle. Nämä perusedellytykset ovat usein ratkaisevassa asemassa koulunkäynnin onnistumisessa.

Perhetyössä tuetaan myös vanhempien ja koulun välistä yhteistyötä. Perheohjaajat voivat toimia tulkkina koulun ja kodin välillä, osallistua vanhempainvartteihin ja auttaa huoltajia ymmärtämään koulun käytäntöjä. Samalla tuetaan vanhempien kykyä kannustaa nuorta opiskelussa ja arvostaa koulutusta.

Käytännön työkalut ovat perhetyön keskiössä: perheille opetetaan arjen hallintaa, ajankäytön suunnittelua ja ristiriitojen rakentavaa ratkaisemista. Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen poissaoloihin ja motivaatio-ongelmiin ennen kuin ne johtavat vakavampiin seurauksiin. Perhetyö myös ohjaa tarvittaessa muiden palveluiden, kuten oppimisen tukipalveluiden tai mielenterveyspalveluiden, piiriin.

Millaisia tuloksia sijaishuollolla on saatu koulupudokkuuden ehkäisyssä?

Sijaishuollon positiiviset vaikutukset koulupudokkuuden ehkäisyssä perustuvat ennen kaikkea arjen vakauttamiseen ja yksilölliseen tukeen. Strukturoitu päivärytmi, selkeät odotukset ja ammatillinen ohjaus luovat perustan, jolla nuoren koulunkäyntiä voidaan tukea johdonmukaisesti. Sijaishuoltopaikoissa koulunkäynti on yleensä keskeinen prioriteetti ja sen seurantaan käytetään resursseja.

Sijaishuollon etuna on myös moniammatillinen yhteistyö ja nuoren kokonaisvaltainen tukeminen. Lastensuojelulaitoksissa ja perhekodeissa on usein mahdollisuus tarjota apua läksyjen tekemiseen, opiskelutaitojen kehittämiseen ja oppimisen haasteisiin. Ammattihenkilöstö pystyy tunnistamaan koulunkäynnin haasteita ja reagoimaan niihin nopeasti.

Onnistunut sijaishuolto ei keskity vain akateemiseen tukeen vaan vahvistaa nuoren itsetuntoa, sosiaalisia taitoja ja elämänhallintaa. Nämä ovat keskeisiä taitoja, jotka tukevat koulunkäyntiä epäsuorasti. Erityisesti koululähtöinen lähestymistapa, jossa opintojen loppuun saattaminen nähdään keskeisenä tavoitteena, on tuottanut hyviä tuloksia koulupudokkuuden ehkäisyssä.

Miten koulun ja sosiaalipalveluiden yhteistyötä voitaisiin kehittää?

Koulun ja sosiaalipalveluiden yhteistyön kehittäminen vaatii selkeitä yhteistyörakenteita ja toimintamalleja. Tiedonkulun parantaminen on ensisijaisen tärkeää – salassapitosäännöksiä kunnioittaen tulisi luoda järjestelmiä, joissa oleellinen tieto lapsen tilanteesta välittyy kaikille tukea tarjoaville tahoille. Säännölliset moniammatilliset tapaamiset ja yhteiset toimintasuunnitelmat edistävät yhtenäistä lähestymistapaa.

Vastuunjaon selkeyttäminen on toinen keskeinen kehityskohde. Kun toimijoita on useita, syntyy helposti tilanteita, joissa vastuut ovat epäselviä tai päällekkäisiä. Yhteisten tavoitteiden asettaminen ja kirjaaminen sekä selkeä roolijako tukevat tehokkaampaa yhteistyötä.

Ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen kouluissa voisi tarkoittaa esimerkiksi koulusosiaalityön resurssien lisäämistä tai lastensuojelun työntekijöiden säännöllistä läsnäoloa kouluympäristössä. Tällaiset matalan kynnyksen palvelut mahdollistaisivat varhaisen puuttumisen ja tuen tarjoamisen ennen ongelmien kärjistymistä.

Tulevaisuudessa keskeistä on kehittää entistä vahvemmin koululähtöisiä lastensuojelupalveluita, joissa koulutuksen merkitys nuoren tulevaisuudelle tunnistetaan ja sitä tuetaan systemaattisesti. Opintojen loppuun saattaminen, työllistyminen ja oman elämän hallinta ovat avaintekijöitä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kun lastensuojelu ja koulumaailma toimivat tiiviissä yhteistyössä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, voidaan koulupudokkuutta ehkäistä tehokkaasti ja tarjota nuorille parempia tulevaisuudennäkymiä.

Miksi Go Strong?

Neljä peruspilaria, jotka tekevät meistä luotettavan kumppanin lastensuojelutyössä

Kokemuksia meistä

Tarinoita arjesta ja yhteistyöstä

Näytä lisää kokemuksia

Ota yhteyttä heti

Vastaamme nopeasti ja autamme löytämään oikean ratkaisun