Miten sijaisvanhemmuus voi rikastuttaa arkea?
13.02.2025
Mitä on sijaisvanhemmuus?
Sijaisvanhemmuus on vastuullinen ja merkityksellinen tehtävä, jossa aikuinen tai perhe ottaa väliaikaisesti hoitaakseen lapsen, joka ei voi syystä tai toisesta asua omassa biologisessa perheessään. Tämä voi johtua esimerkiksi perheen kriisitilanteesta tai vanhempien kyvyttömyydestä huolehtia lapsestaan.
Toisin kuin adoptiossa, sijaisvanhemmuus on yleensä määräaikainen järjestely, jossa lapsi säilyttää yhteyden biologisiin vanhempiinsa. Sijaisvanhemmalla on tärkeä rooli lapsen arjen tukemisessa ja turvallisen ympäristön tarjoamisessa. Heidän tehtävänään on huolehtia lapsen hyvinvoinnista ja kehityksestä siten, että lapsi voi palata biologiseen perheeseensä, jos se on mahdollista ja lapsen edun mukaista.
Millaisia haasteita ja palkintoja sijaisvanhemmuus tuo mukanaan?
Sijaisvanhemmuus voi olla emotionaalisesti haastavaa, sillä se vaatii kykyä käsitellä monimutkaisia ja joskus vaikeita tunteita. Sijaisvanhemman tulee olla valmis kohtaamaan lapsen mahdolliset traumaattiset kokemukset ja tukemaan tätä niiden käsittelyssä. Käytännön haasteita voivat olla myös arjen järjestelyt, kuten lapsen koulunkäynnin ja harrastusten tukeminen.
Toisaalta sijaisvanhemmuus on myös erittäin palkitsevaa. Se tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti lapsen elämään ja nähdä, miten lapsi kasvaa ja kehittyy turvallisessa ympäristössä. Sijaisvanhemmat saavat usein syvän tyydytyksen siitä, että he voivat tarjota lapselle turvaa ja välittämistä. Heillä on mahdollisuus luoda elinikäisiä suhteita ja oppia uutta jokaisesta lapsesta, joka heidän perheeseensä tulee.
Miten sijaislapset vaikuttavat perhe-elämään?
Sijaislapsen saapuminen tuo mukanaan muutoksia perheen dynamiikkaan ja arkeen. Uuden lapsen tulo voi muuttaa perheen rutiineja ja vaatii sopeutumista kaikilta perheenjäseniltä. On tärkeää, että perhe on valmis tekemään tarvittavia muutoksia ja että kaikilla on mahdollisuus ilmaista tunteensa ja ajatuksensa.
Tämä kokemus voi kuitenkin myös rikastuttaa perhettä monin tavoin. Perhe voi oppia uutta empatiasta, kärsivällisyydestä ja sopeutumiskyvystä. Perheenjäsenten väliset suhteet voivat syventyä, ja perhe voi kokea yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistuvan. Sijaislapsen kanssa jaetut hetket voivat tuoda perheelle uusia näkökulmia ja arvokkaita muistoja.
Miten valmistautua sijaisvanhemmaksi?
Sijaisvanhemmaksi ryhtyminen vaatii huolellista valmistautumista. On tärkeää osallistua koulutukseen, kuten PRIDE-valmennukseen, joka antaa valmiudet ja varmuuden tehtävään. Valmennuksen aikana opitaan muun muassa, miten kohdata ja käsitellä sijaislapsen mahdollisia haasteita ja tarpeita.
Lisäksi on tärkeää luoda vahva tukiverkosto. Tämä voi sisältää perheen, ystävien ja muiden sijaisperheiden tuen. Yhteisön tuki on korvaamatonta, ja vertaistuki muilta sijaisvanhemmilta voi olla erityisen arvokasta. Valmistautuminen vaatii myös käytännön asioiden järjestämistä, kuten kotona tehtäviä muutoksia, jotka tukevat sijaislapsen integroitumista perheeseen.
Miten yhteisö voi tukea sijaisperheitä?
Yhteisöllä, kuten kouluilla ja paikallisilla järjestöillä, on tärkeä rooli sijaisperheiden tukemisessa. Koulut voivat tarjota tukea esimerkiksi erityistarpeiden huomioimisessa ja oppimisen tukemisessa. On tärkeää, että kouluhenkilöstö on tietoinen sijaislapsen taustasta ja osaa huomioida tämän erityistarpeet.
Paikalliset järjestöt voivat tarjota vertaistukiryhmiä, joissa sijaisperheet voivat jakaa kokemuksiaan ja saada tukea muilta. Myös sosiaalipalvelut voivat tarjota ohjausta ja neuvontaa sijaisperheiden arkeen liittyvissä kysymyksissä. Onnistuneet tukimuodot auttavat sijaisperheitä jaksamaan ja tarjoamaan parasta mahdollista hoitoa ja tukea sijoitetuille lapsille.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
04.12.2025
Miten sijaisvanhemmuus eroaa adoptiosta?
Sijaisvanhemmuus ja adoptio tarjoavat erilaisia polkuja lapsen hoitamiseen. Juridisesti ne eroavat merkittävästi: sijaisvanhemmuus on väliaikainen järjestely, jossa biologiset siteet säilyvät, k...
27.11.2025
Kuinka kauan sijaisvanhemmaksi pääsemisen prosessi kestää?
Harkitsetko sijaisvanhemmuutta? Prosessi kestää tyypillisesti 4-6 kuukautta sisältäen PRIDE-valmennuksen, kotikäynnit ja soveltuvuuden arvioinnin. Jokainen vaihe on suunniteltu varmistamaan valmi...
20.11.2025
10 vinkkiä sijaisvanhemman ja lapsen suhteen rakentamiseen
Sijaisvanhemmuus on palkitsevaa mutta haastavaa. Turvallinen kiintymyssuhde sijaislapseen vaatii kärsivällisyyttä ja oikeita toimintatapoja. Tutkimusten mukaan kiintymyssuhteen muodostumiseen voi k...
12.11.2025
Voiko sijaisvanhemmaksi ryhtyä yksin vai tarvitaanko puoliso?
Onko yksin eläminen este sijaisvanhemmuudelle? Suomessa sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä myös ilman puolisoa. Tärkeintä on hakijan soveltuvuus ja kyky tarjota turvallinen koti sijoitetulle lapselle....
11.11.2025
10 yleisintä kysymystä sijaisvanhemmuudesta
Mitä sijaisvanhemmuus todella vaatii ja kuka siihen soveltuu? Tämä kattava opas avaa 10 yleisintä kysymystä sijaisvanhemmuudesta Suomessa – alkaen hakuprosessista ja taloudellisesta tuesta aina...
Miksi Go Strong?
Neljä peruspilaria, jotka tekevät meistä luotettavan kumppanin lastensuojelutyössä
Vahva ammatillinen rakenne
Osaava ja sitoutunut tiimi, joka ymmärtää lastensuojelun vaativuuden. Jatkuva koulutus ja kehittyminen.
- Kumppanuus Laurea AMK:n kanssa
- Mentorointiohjelma opiselijoille
- Sisäinen täydennyskoulutusohjelma
Koululähtöinen työote
Koulunkäynti yhtenä parhaista hyvinvoinnin mittareista. Tiivis yhteistyö koulujen kanssa lapsen tukemiseksi.
- Erityisopettaja tiimissä
- Koulunkäynnin seuranta ja tuki
- Oppimisen vaikeuksien tunnistaminen
Green Care / Eläinavusteisuus
Siikajärven vanhan navetan miljöössä lapset oppivat vastuunottoa ja saavat terapeuttista tukea eläinten kautta.
- Vanha navetta Siikajärvellä
- Eläinten hoito osana arkea
- Luontoyhteys ja rauhoittuminen
Arvomme ohjaavat kaikkea
Vastuullisuus, positiivisuus ja päämäärätietoisuus toimivat kompassinamme päivittäisessä työssä ja pitkän aikavälin kehittämisessä.
- Vastuullisuus: muiden, oman toiminnan ja uudistumisen suhteen
- Positiivisuus: mahdollisuuksien näkeminen ja vahvuuksien löytäminen
- Päämmäärätietoisuus: jokainen lapsi käy koulun ja löytää unelman
Kokemuksia meistä
Tarinoita arjesta ja yhteistyöstä
Koulunkäynnin ratkaisut eivät saa eristää nuorta laitokseen – niiden tulee luoda jatkumo aiempiin suhteisiin ja mahdollistaa lapsen tarpeiden mukainen koulupolku.
Janne Lemmetty, erityisopettaja
"Parasta on se, että täällä on niin paljon aina aikuisia saatavilla ja on aina joku, jolle voi puhua."
Nuori, 17 vuotta
"Olemme todella tulleet kohdatuksi ja tuki on ollut mahtavaa!"
Sijaisperhe, Tampere
Ota yhteyttä heti
Vastaamme nopeasti ja autamme löytämään oikean ratkaisun
Soita meille
040 844 7591Sähköposti
veli-matti.karhu@gostrong.fi